Kirja, jonka vaikutus on jo nyt paljon suurempi, kuin tämä reflektio! 

Tämä kirja tuli minua vastaan ensimmäisen kerran jo noin vuosi sitten. Päätin jo silloin nimen perusteella, että aion lukea kyseisen kirjan. Markkinointi on tosiaan kiinnostanut minua jo useita vuosia ja sen liittäminen kestävään kehitykseen on todella ajankohtainen aihe ollut jo pidemmän aikaa, joten nyt oli korkea aika viimein ottaa tämän kirjan opit haltuun. Onneksi olen lukenut tätä kirjaa pikkuhiljaa, sillä olen saanut tästä yhtymäkohtia useampaan otteeseen eri yhteyksissä syksyn aikana. Kirja on siis antanut jo paljon enemmän, kuin olisin voinut toivoa. 

Olen maininnut tämän kirjan jo useampaan otteeseen eri yhteyksissä, enkä suotta, sillä sen vaikutus minuun on ollut niin suuri. Tämä saattaa tässä kohtaa jo alkaa kuulostamaan ylenpalttiselta hehkutukselta, mutta minkäs tälle mahtaa, kun kirja on kolahtanut näin isosti. Kirja on saanut minut ajattelemaan tulevaisuutta niin omaani, Suomen kuin maailmankin näkökulmasta. Uskon, että tulen saamaan parhaat oppini tästä kirjasta vasta paljon myöhemmin, sillä nyt kirja sai aikaan nykäisyn uuteen suuntaan, mutta sen suurempi merkitys paljastuu minulle varmasti vasta paljon myöhemmin. 

Tämä on Tiimiakatemian aikana toinen kirja, joka on vaikuttanut omaan suuntaani näin vahvasti. Ensimmäinen oli Brändikäsikirja, jonka luin vuosi sitten. Hetken tässä laskeskelin päässäni, että onko oikeasti mahdollista, että kyseisen kirjan lukemisesta on mennyt vasta reilu vuosi, kun tämä välissä oleva aika on tuntunut vähintään kahdelta. Tämä ensimmäinen kunnolla kolahtanut kirja tosiaan sai minut innostumaan brändeistä ja samalla tiellä ollaan edelleen. On ilo myös huomata, että pitkästä aikaa löysin käteeni taas kirjan, jolla on itselleni näin suuri merkitys. Uskon, että vastaavia tapauksia ei tule jatkossakaan kovin tiuhaan vastaan, tai jos tulee niin tässähän ollaan todella suurien käännöksien polulla. Kestävä markkinointi osasi kirjana ohjata minua taas hieman paremmin oikeaan ja enemmän omalta tuntuvaan suuntaan. 

Kestävästä markkinoinnista oma ura ja suomalainen vientituote? 

Tämän kirjan aikana minulle on tosiaan tullut entistä selvemmäksi, mihin suuntaan olen menossa urani kanssa. No mikä se suunta sitten mahdollisesti olisi? Ehkä juuri tähän kestävän markkinoinnin ja vastuullisuuden suuntaan. Perinteinen markkinointi kun on perustunut kuluttamisen kannustamiseen, enkä pysty enää seisomaan sellaisen takana. Haluan olla auttamassa tässä murroksessa, joka alalla on käynnissä ja yrityksilläkin on vielä todella paljon työn sarkaa tällä sektorilla.  

Siskoni sanoi kuitenkin hetki sitten todella hienosti, että voihan markkinointia tehdä niinkin, ettei tarvitse tuskailla kuluttamisen puolesta ja tämä ajatus oli suunnattu kulttuuripuolelle. En ollut itse tullut ajatelleeksikaan, että voisihan markkinointia toki tehdä sellaisessakin ympäristössä, jossa markkinointia ei tehdäkään materian myymisen boostaamiseksi vaan elämyksien markkinointina. Täytyy alkaa oikeasti käymään huolella näitä ajatuksia läpi ja miettiä, missä haluan tulevaisuudessa oman työpanokseni antaa ja millä alalla voisin olla parhaimmillani ja antaa eniten. 

Kirjassa mainittiin, että kun markkinointi siirtyy kestäväksi, me suomalaiset voisimme olla megatrendien oikealla puolella. Ei tarvitse olla enää harmissaan siitä, ettei Suomessa ole naapurimaan kaltaisia kestämättömiä kuluttajamenestyksiä, kuten H&M ja Ikea. Jos totta puhutaan, olen ollut tätä mieltä itse jo useamman vuoden ajan. Näillä yrityksillä on todella suuria muutoksia edessä tulevien vuosien aikana. Uskon ja toivon, että suomalaisia kestäviä brändejä siirtyisi kansainvälisille markkinoille asti, sillä uskon tällaisten olevan kovassa huudossa tulevaisuudessa. Ensimmäisenä tällaisista merkeistä mieleen tulee Lovia, jonka laukut tehdään huonekalutehtaiden ylijäämänahoista.  

“Jos annan teille osan palkastani, mihin rahani käytätte” tämä voisi olla se kysymys, johon yritysten kannattaisi alkaa miettimään vastausta. Kuluttajat ovat tulevaisuudessa vielä kyseenalaistavampia yrityksiä kohtaan, sillä jos yritys ei täytä heidän kriteereitään, he todennäköisesti etsivät sellaisen yrityksen joka nämä kriteerit täyttää. Sanontaa “asiakas on aina oikeasssa”, ei varmaan ole tätä aiemmin käytetty näin isossa mittakaavassa, mutta se tulee olemaan avainasemassa tulevaisuudessa. Vielä tuohon ensimmäiseen kysymykseen sen verran, että läpinäkyvyys on se, millä pääsee jatkossa aika pitkälle, sillä jos yrityksestä annetaan oikeasti realistinen läpileikkaus kuluttajalle, heidän on helppo käydä se itse läpi ja päättää, onko yritys omiin arvoihin sopiva. Tässäkin kohtaa täytyy muistaa, että avoimuus ei ole suoraan voitto, vaan myös itse yrityksen asioihin on todennäköisesti puututtava, ettei esimerkiksi yrityksen vastuullisuudesta kerrottaessa tarvitsisi olla korvat punaisena tai sortua viherpesuun. Koen, että olen varmaan jollain tasolla allerginen tuolle sanalle, sillä saan aina todella negatiivisia fiiliksiä  siitä, sillä en tiedä montaa niin eettisesti väärin olevaa asiaa, kuin se että yritykset pesevät kuvaansa pienillä teoilla, kun suuressa kuvassa yrityksen toiminta on huonolla tolalla. 

Vuoden 2035 toimintaympäristön ennuste 

Yksittäisen tuotteen tai palvelun hiilijalanjälki tulee olemaan avoimesti saatavilla ja se on keskeinen asiakkaan ostopäätöskriteeri. Tämä on mielenkiintoista ja olen itse aivan tämän kannalla sillä se tulee vähentämään tulevaisuudessa sitä, että tuotteita tuotettaisiin ulkomailla ja rahdataan sen jälkeen ympäri palloa. Tuotannot siirtyisivät mahdollisesti Suomeen tai ainakin lähemmäs Eurooppaan ja vaikka hinnat nousisivatkin niin ihmiset alkaisivat hieman pakotetusti toimimaan kestävämmin ja huoltamaan omaisuuttaan. Kun tuotteet ja palvelut maksaisivat mahdollisesti hieman enemmän lähellä tuotettuna, ei niitä tulisi ostettua niin isossa määrin ja ne tulisi hankittua vain oikeasti tarpeeseen ja niistä pidettäisiin parempaa huolta. 

Uskonkin, että markkinointi tulee tulevaisuudessa olemaan se johtava asia yrityksissä, josta muutos lähtee ja jotka vaativat muilta osin yrityksen vastuullisuutta ja kestävää kehitystä. Markkinoijat kun eivät enää voi tehdä samanlaista markkinointia vaan markkinoinnin tulee kääntyä tulevaan ja kuluttajat sen viimeistään sanovat teoillaan, kun valitsevat kaupan hyllyllä tuotteita. Jos tuotteen markkinoinnin kärjet pysyvät samoina, eivät ne tule menestymään jatkossa, sillä kuluttajat vaativat vastuullisempia tuotteita ja kestävää kehitystä myös yritykseltä. Kuluttajista tulee kriittisempiä jatkuvasti ja jos tilanne tulee tosiaan olemaan se, että hiilijalanjälki lukee jokaisen tuotteen kyljessä, on suuri osa yrityksistä suoraan sanottuna pulassa. Luvut eivät välttämättä ole kovin kauniita tällä hetkellä, joten yrityksien tulisikin alkaa kääntämään katsettaan jo tätä tulevaa kohti, jotta he eivät ole auttamattomasti perässä siinä vaiheessa, kun uusia säädöksiä tuotemerkintöihin tehdään. 

Valmiiksi vahvat brändit tulevat pärjäämään, jos he muuttavat toimintaansa oikeasti kestävään suuntaan 

Kestävä tulevaisuus kuuluu isoille olemassa oleville brändeille, ei niinkään uusille yrittäjille. Pienillä ja uusilla yrityksillä ei ole massamenestykseen tarvittavaa tunnettuutta tai kykyä kääntää heidän vahvuutensa kuluttajien ostopäätöksiksi. Pienet brändit tulevat muokkaamaan kyllä asenneilmastoa, mutta suuret yritykset tulevat lopulta ja keräävät hedelmät. Tällaisia ajatuksia kirjassa oli ja ne ovat mielestäni ihan järkeenkäypiä, kun hetken pureskelee vaikkakin tämä hieman harmittaa siltä osin, että varmasti myös yrityksiä kaatuu, jos he eivät ole tarpeeksi muutoskyvykkäitä. Todennäköistä on, että pienet yritykset ovat tehneet upeita innovaatioita, ja suuret yritykset ottavat sitten mallia näistä ja tulevat kilpailuun mukaan nopeasti ja  isolla volyymilla sekä rahalla. He saavat vahvojen brändiensä ansiosta aikaan suuremman vaikuttavuuden ja saavat sen aikaan paljon nopeammin.  

Kieltämättä nämä ajatukset saavat vähän negatiivista tuntua jos ajattelee näin yrittäjyyden kannalta ja omasta näkökulmasta, mutta se on kyllä totta, että vahvat perinteiset brändit ovat valmiiksi jo tuttuja ja kuluttajat tekevät automaattisesti ja totutusti ostoksia, joten saman firman uusi vastuullisempi tuote voi päätyä herkästi ostoskoriin. Ihmisillä on valmiiksi mahdollisesti kokemusta tällaisen brändin aiemmista tuotteista ja jos he ovat todenneet ne toimiviksi he saattavat olla jo brändiuskollisia. Näillä asioilla on merkittävä rooli, kun brändien kehitystä mietitään. Millward brownin pääanalyytikko Nigel Hollis ajattelee yllä olevan laisesti ja sanookin, että muutos saa eniten vauhtia niistä, jotka ovat jo valmiiksi paalupaikoilla. “Big brands big impact” – Hollis. 

Työkirjasta vauhtia Tiimiakatemian strategiaan 

Kirjan lopussa oleva työkirja osio voisi olla käyttökelpoinen Tiimiakatemian toimintaa ja markkinointia kehitettäessä ilmastonmuutosstrategian näkökulmasta. Voisimme lähteä miettimään, voisiko tätä yhdistää suoraan markkinointistrategiaan. Työkirjasta löytyy rastitettavia kohtia, kun tiettyjä asioita on suoritettu ja sen voisi käydä läpi Megatiimin kanssa ja katsoa, mitkä asiat meillä ovat rempallaan ja mitkä hyvin. Tämän lisäksi lopusta mieleeni juolahti se, kun meille ehdotettiin johtajuuden koulutusohelmassa arvojen joukkoon vastuullisuutta. Olisiko siihen sittenkin pitänyt tarttua tarkemmin tulevaisuuden ja Tiimiakatemian markkinoinnin kannalta? Sillä kun voisi olla merkitystä esimerkiksi uusille hakijoille ja yrityspuolen asiakkaille? Tätä on toki vieläkin mahdollista tulevaisuudessa miettiä uudelleen ja pohtia, voisiko se olla hyvä kulma meidän toiminnallemme, sillä talossa on alkanut kehittyä vastuullisuuteen liittyviä projekteja, palkintoja ja toimia. 

Aivan kirjan viimeisillä sivuilla oli vielä kattava kirjalista, jota aion hyödyntää jatkossa, sillä aihe kiinnostaa minua ja tulenkin varmasti lukemaan useita listan kirjoista ja lähteistä, jotta saan vieläkin paremman käsityksen alan tilanteesta. Näiden lisäksi täytyy varmastikin etsiä, onko aiheen parissa tehty uusia tutkimuksia tuon jälkeen ja löytyykö joukosta aukko, jota voisin mahdollisesti opinnäytetyölläni paikata.