Päätin lukea Idiootit ympärilläni kirjan kirjoittajan Thomas Eriksonin jatkoteoksen Kehnot pomot ympärilläni. Thomas Erikson on ympäristöstä riippuen julistettu neroksi ja idiootiksi. Hänen hyvin keittiöpsykologinen lähestymistapansa eri persoonallisuustyyppeihin raivostuttaa psykologeja, mutta ilahduttaa monia tavallisia kadun tallaajia helpolla ymmärrettävyydellään. Siskoni on ammatiltaan psykologi ja suuttui syvästi kuulleensa minun lukeneen hänen esikoisteoksensa, joten provosoidakseni lisää päätin lukea kaikki muutkin hänen teoksensa. Hänen esikoisensa oli mielestäni aluksi hyvinkin mielenkiintoinen ja ajatuksia avaava, mutta mitä enemmän minä miehen teoksia luin – sitä huvittavammiksi ne alkoivat kääntymään.

Thomas Erikson perustaa kirjansa DISC-teorian neljään persoonallisuustyyppiin, jotka ovat punaiset, keltaiset, siniset ja vihreät. Aivan karkeasti tiivistettynä punainen on toiminnallinen tehtäväorientoitunut, keltainen on toiminnallinen ihmisorientoitunut, sininen on varovainen tehtäväorientoitunut ja vihreä on varovainen ihmisorientoitunut. Erikson kyllä kirjassaan sentään tohtii mainita, että hyvin harva on todellisuudessa vain yhtä väriä, vaan pääosin ihmisissä on vähän jokaisen piirteitä. Siitä annan Eriksonille pisteitä, että kyllä hänen ajatuksensa ovat jättäneet tietyllä tapaa omaankin ajatteluuni jäljen, sillä helposti havaitsen tiettyjä piirteitä tietyistä väreistä eri ihmisillä heidät tavatessani.

Se kuitenkin väreistä yleisessä kontekstissa, sillä voisin kirjoittaa näistä laajemmin omassa reflektiossaan itse Idiootit ympärilläni -kirjasta. Nyt kuitenkin lähdetään pureutumaan enemmän työympäristössä havaittaviin seikkoihin DISC-teorian näkökulmista.

Johtaminen on vaikeaa. Tiimiakatemia on kuitenkin erittäin hyvä paikka johtamisen taitojen harjoittamiseen. Tiimiakatemialta löytyy hyvin erilaisia ihmisiä runsas määrä ja juuri itsestä voimakkaasti poikkeavien persoonien johtaminen voi olla kaikkein haastavinta – ainakin itselleni on. Olen itse melko itsenäinen työskentelemään ja asetan itse itselleni soveltuvimmat tavoitteet menestyäkseni. Johdan itse lähtökohtaisesti itseäni ja lisäapua tarvitessani sitä pyydän oma-aloitteisesti. Herkästi oletan muiden olevan johdettavana kohtuullisen samanlaisia, tai varsinkin herkästi luulen, että minulle kerrotaan mitä minulta johtajana halutaan. Näin ei kuitenkaan todellakaan ole ollut. Oletukseni pohjautunee juuri yrittäjäyhteisössä ollessa ajatukseen, että yrittäjähenkiset ihmiset ovat melko vastaavanlaisia ja haluavat toimia oma-aloitteisesti ja itsenäisesti. Olen kuitenkin saanut oppia, että täälläkin kaivataan paljon aktiivista johtamista.

Punaiset johtajat:

Punaiset johtajat ovat hyvin voimakkaita ja jopa tunteettomia persoonia. He ovat valmiita milloin tahansa antamaan tuottamattomalle työntekijälle potkut ilmeenkään värähtämättä. Hän käsittelee asioita, numeroita ja tuloksia ja siksi vähät välittää ihmisistä. Punaiset pomot kuitenkin juuri tästä syystä saa useimmiten parhaita tuloksia, koska he ajattelevat kylmän rationaalisesti eivätkä anna tunteiden tulla väliin.

Minussa on melko paljon punaisen johtajan piirteitä. Olen rationaalinen ajattelija, mutten kuitenkaan niin kylmä, kuin minä punainen johtaja kuvataan. Minulla on ollut hyvin punaisen johtajan tapainen pomo aikanaan ja tulin hänen kanssaan toimeen todella hyvin, koska olen itse hyvin päämäärätietoinen ja osaan hoitaa oman tonttini.

Keltaiset johtajat:

Keltaiset johtajat ovat hyväksi työympäristölle tuoden hyvää mieltä ja fiilistä ympärilleen. Keltaiset johtajat eivät ota asioita välttämättä liian vakavasti, vaan panostavat ennemmin siihen, että ilmapiiri pysyy hyvänä. Keltaiselle johtajalle voi kuitenkin olla vaikeaa antaa esimerkiksi negatiivista palautetta, koska keltainen johtaja ei halua, että alaiselle tulee paha mieli, eikä hän halua riskeerata sitä, että hänestä pidetään. Keltainen johtaja luottaa paljon alaisiinsa.

Minussa on pelottavankin paljon keltaisen johtajan piirteitä. Panostan työilmapiiriin, koska luotan siihen, että hyvässä hengessä työskennellään paremmin ja jopa enemmän. Se voi kuitenkin kostautua, sillä se on itsellä monesti vaatimisesta pois. Keltainen pomokin minulla on ollut ja koskaan työskentely ei ole ollut sitä hauskempaa. Hänen kanssaan tulimme todella hyvin toimeen – hän antoi minulle paljon vastuuta ja hoidimme yhdessä isojakin juttuja todella hyvin alta pois yhteistyössä ja erittäin hyvällä meiningillä.

Siniset johtajat:

Siniset johtajat ovat kliseisiä insinöörejä. He haluavat toimia kaikessa viimeisen päälle ”by the book”. He haluavat asioiden pysyvän selkeästi kontrollissaan ja he haluavat itse varmistaa, että vähäisinkin laskelma on laadittu huolellisesti. Siniset johtajat toimivat tunteettomasti ja pitävät numeroista kaikessa.

Minulla ei itselläni ole kokemusta sinisestä johtajasta, mutta voisin kuvitella, että sellainen ei minusta työntekijänä kaikkein eniten pitäisi, sillä en välttämättä suunnittele työtäni aivan niin huolellisesti, kuin hän haluaisi. Itsessäni ei kyllä oikein tahdo olla mitään sinisen johtajan piirteitä. Uskallan ajatella laatikon ulkopuolelta ilman todisteitakin.

Vihreät johtajat:

Vihreät johtajat ovat lempeitä ja ihmisläheisiä. Heille voi olla vaikeaa antaa selkeitä ohjeita tai varsinkaan ”käskyjä”. He haluavat olla mahdollisimman helposti lähestyttäviä ja viimeisen päälle luotettavia, jotta heistä tulisi enemmän ystäviä, kuin pomoja. Se voi aiheuttaa tosin sitä, että heidän on entistä vaikeampaa asettautua pomon asemaan.

Minulla on ollut myös vihreä pomo, jonka suurin haaste oli, että hänellä tuppasi olemaan lankakerä vähän hukassa koko ajan ja hän itse teki aivan järkyttävän pituista päivää. Hän sanoi työntekijälleen asiasta kerran ja jos asia ei hoitunut, hän ei sanonut uudestaan vaan teki homman itse. Hän ei osannut vaatia, eikä antaa palautetta, mutta jos joku työntekijä ei ollut hyvä – hän ei vaan enää saanut helposti työvuoroja vaan enemmänkin päätyi haihtumaan pois paikalta.

Eri kirjan esittelemissä johtajatyypeissä on kaikissa omat hyvät ja huonot piirteensä ja luonnollisesti paras mahdollinen johtaja löytyy, kun sekoittelee vähän kaikkia värejä. Itsessäni on pääosin piirteitä punaisesta ja keltaisesta johtajasta, mutta minun olisi opittava sinisten suunnitelmallisuudesta ja tarkkuudesta sekä vihreiden tyyneydestä ja ihmisläheisyydestä. Nykyisin vähän liian kova vauhti ja vähän turhan terävät kulmat itsessäni vaikeuttaa johtamistani, mutta prosessi on käynnissä!