Halusin lukea kirjan Kehitä kokeillen, sillä se vaikutti mielenkiintoiselta. Kirjassa esille tuodut toimintamallit on helppo ottaa itse konkreettisesti käyttöön, ja ne auttavat kehittämään omaa ja tiimin toimintaa eri projekteissa. Kirjan on kirjoittanut Lotta Hassi, Sami Paju sekä Reetta Maila, ja heillä on kaikilla kokemusta ja vahvaa asiantuntemusta kirjan opeista. Jo kirjan nimi kertoo kaikista oleellisimman asian sen sisällöstä, eli yritystoiminnan kehittämisen kokeilujen avulla. Idealla yritetään auttaa siinä, miten yritykset voivat säästää aikaa, rahaa ja vaivaa kun he kokeilevat uutta tuotetta, palvelua tai toimintamallia. Kun yrityksillä on uusi idea, siitä kannattaa suunnitella ja toteuttaa pienessä mittakaavassa tehtävä kokeilu. Kirjan opit rohkaisevat nimenomaan kokeilemaan, eikä olettamaan asioita mitä voisi tapahtua, ja sitten joutua pettymään. 

Esimerkkinä voidaan käyttää kuvitteellista aloittelevaa pienyritystä. Yrityksen omistajat ovat varmoja omasta liikeideastaan, mutta heillä ei vielä ole tarpeeksi pääomaa liikkeen avaamiseksi kaupungin keskeisimmälle paikalle. Yrittäjät päättävät järjestää pop up -liikkeen samaan aikaan kun kaupungissa on meneillään tapahtuma, jolloin suuria ihmismassoja on liikkeellä. Pop up -liike menestyy muutaman päivän aikana hyvin, ja myyntiluvut ovat yli tavoitteiden. He kuitenkin päättävät jatkaa liikkeen pitämistä vielä muutamalla viikolla, jotta saadaan myös realistisia lukuja ns. normiajan myynneistä. Koska kokeilut ovat onnistuneet ja toiminta kannattavaa, he pääsevät toteuttamaan alkuperäisen suunnitelmansa avata liikkeen kaupunkiin, ja heillä on vielä enemmän tietoa ja taitoa sekä parempia ideoita kuin ennen kokeilua. 

Kokeilun onnistuessa se tuo yrityksille enemmän voittoa mitä ilman kokeilua olisi tullut, sillä sen yhteydessä huomataan asiat, jotka toimivat ja miten niistä saa kaiken mahdollisen hyödyn irti. Ilman kokeilua asia olisi voinut jäädä huomaamatta, tai se ei olisi tullut edes mieleen. Kokeilut tuovat yrityksille uutta tietoa mitä hyödyntää, ja auttavat siis saavuttamaan halutut tavoitteet ja myyntiluvut. Jos kokeilu taas epäonnistuu ja huomataan ettei idea toimi sellaisenaan ja kaipaa vielä kehitystä, yritys säästää siltikin rahaa, sillä kokeilu on tehty pienessä mittakaavassa verrattuna siihen, jos se olisi heti laitettu isosti käyntiin. Epäonnistuminen ei siis tarkoita sitä, että pitäisi luovuttaa, vaan ryhtyä luomaan uusia ja vieläkin parempia ideoita. 

Jos minun pitäisi nyt lähteä tekemään Hohkeen toimintaa kehittävä kokeilu, minulla olisi hyvät valmiudet siihen. Tämä kirja siis ikään kuin avaa silmiä ja mieltä ajattelemaan rohkeammin.  Ensin laatisin kokeilusuunnitelman, jossa on kaikki keskeinen ja sen pohjalta on helppo lähteä liikkeelle. Suunnitelmasta tulisi ilmi kokeilun ajankohta, paikka, osallistujat, budjetti, tavoite ja tarvittava palaute. Tämän jälkeen laatisin hypoteesin, jotta tietää minkä takia kokeilu järjestetään ja mitä siitä halutaan irti. Kun suunnitelmat ovat valmiit, pitää siirtyä käytäntöön. Siihen kuuluu mahdollisesti osallistujien rekrytointi, tilan vuokraus, tarvittavien välineiden hankkiminen sekä aikataulun luominen. Näiden toimenpiteiden pohjalta kokeilu on valmis toteutettavaksi. 

Kokeiluja toki voi olla hurjasti erilaisia, ja niitä voi soveltaa hyvinkin erilaisiin projekteihin. Aloin pohtimaan, kuinka Hohke voisi hyödyntää kokeiluja, ennen uusiin projekteihin hyppäämistä. Keväällä aloitettu lähes koko tiimin markkinointiprojekti lyötiin jäihin kesän ajaksi, mutta toivon sen jatkuvan syksyllä tehokkaasti. Koska ongelmaksi muodostui yritysten ja asiakkaiden kiinni saaminen, voitaisiin suunnitella kokeilu, miten ongelma saataisiin ratkaistua. Toki asia vaatii lisää taitoa ja kärsivällisyyttä, mutta voitaisiin kokeilla erilaisia tapoja kontaktoida mahdollisia asiakkaita. Vaikka prospektointi tehtiinkin mielestäni onnistuneesti, itse yhteydenotto oli pääasiallisesti sähköpostiviestien lähettämistä. Saatiin todella vähän vastauksia takaisin ja nekin mitä saatiin, oli kielteisiä. Voitaisiin siis kokeilla myynnin tukena esimerkiksi puhelinsoittoja, tai suoraan asiakastapaamisia. Jotta kokeilu olisi hyödyllinen, meidän tulisi kerätä siitä dataa, jota voidaan sitten vertailla. Voitaisiin laskea yhteydenotot eri tavoilla, sekä kauppoihin johtaneet liidit. Näin saataisiin prosentuaalista tietoa siitä, mikä yhteydenottotapa on kaikista tuottoisin. 

Kirjassa siis syvennytään teoriaan ja tarkastellaan sitä monesta eri näkökulmasta, sekä annetaan esimerkkejä tehdyistä kokeiluista. Koen, että kirja antoi paljon uutta tietoa, mutta myös syventi aiempaa osaamistani. Jotta saataisiin Hohkeen projekteja edistettyä, tahtoisin että lähdetään rohkeammin kokeilemaan erilaisia tapoja toimia. Uskon, että myös muut ovat samoilla linjoilla.