Luin kirjan kehitä kokeillen, jonka kirjoittivat Sami Paju, Lotta Hassi ja Reetta Maila. Kirja kertoo miten luodaan uutta tuotetta tai palvelua. Kun luodaan jotakin täysin uutta, tavalliset kehittämisen pelisäännöt eivät toimi, sillä suunnitelmaa ei voida tehdä, budjettia ei voida laskea, ei tiedetä mitä tulee tapahtumaan seuraavan kokeilun jälkeen.
Voi olla että projektin lopputulos on täysin muuta kuin mitä lähdettiin tekemään. Tämän kirjan tarkoitus on kertoa, miten epävarmoja ideoita voi lähteä viemään eteenpäin.
Innovointi on tärkeää, sillä yritysten elinikä tippuu koko ajan. Yritykset eivät pysy ajan mukana. Hyvä esimerkki on Nokia, joka muutti liiketoimintansa kumisaappaista matkapuhelimiin. Ja samalla se on myös hyvä esimerkki, miten matkapuhelimien innovoinnissa he eivät pysyneet jälkeenpäin mukana.

Tieto
Kun puhutaan kehittämisestä kokeillen, tärkein asia on tieto. Kun aloitat luomaan jotakin täysin uutta- tieto on se mitä sinulta puuttuu.
Kiinnostaako tämä tuote ketään?
Toimiiko se?
Onko sellainen edes mahdollista tehdä?
Näitä kysymyksiä on paljon, ja kokeilujen tarkoitus on saada vastauksia niihin. Ja mikä on tämän lisäksi tärkeää, on saada vastaukset käyttämällä mahdollisimman vähän resursseja. Kokeilujen tarkoitus on olla mahdollisimman simppeleitä, mutta saada ne vastaamaan kysymyksiin.

Vastauksena kysymykseen kiinnostaako tuote, voi olla kokeilu jossa tehdään tuotteesta prototyyppi ja näytetään se potentiaaliselle asiakkaalle. Ei kannata kertoa siitä mitään, tärkeintä on katsoa hänen reaktiota ja tehdä muistiinpanoja niistä. Voi myös ennakkomyydä tuotetta ja sen kautta selvittää kiinnostaako se kuinka montaa ihmistä. Voi tehdä sivuston jossa kerrotaan että tälläinen tuote voisi olla tulossa, kertokaaha email, nii lähetämme teille ilmoituksen kun tuotteen voi ostaa.
Näin monta erilaista keinoa on löytää vastaus yhteen kysymykseen, eikä mikään niistä vaadi tuotteen kehittämistä kovin pitkälle. Tekemällä 3d mallin tuotteesta, tulostamalla prototyypin tai käyttämällä vaikka paperia, voidaan halvalla ja vähällä vaivalla saada paljon tärkeää tietoa.

On tärkeää muistaa, että tuntematon tieto jakautuu kahteen osaan. Tunnetut tuntemattomat ja tuntemattomat tuntemattomat. Onko asiakkaalla tarve, on tuntematon joka tunnetaan. Mutta on myös sellaista tietoa, jota ei välttämättä osata edes ajatella. Sellainen tieto voi vaan tulla vastaan kokeilujen aikana vahingossa.

No miten oikein kehitetään kokeillen.

Yleensä kehittäminen aloitetaan joistakin näistä.
Tavoite, eli idean suurempi päämäärä.
Tarve, konkreettinen ongelma mitä ollaan ratkaisemassa.
Kehitettävä idea. Voi olla että idealla ei ole tavoitetta tai tarvetta, mutta idea kiehtoo niin paljon, joten sitä halutaan kehittää ja löytää myöhemmin asiakkaat.

Idea, kokeilu ja lopputulos
Kokeilut pyörii samaa rataa. Tehdä jotakin, kokeilla mitä tehtiin, oppia siitä ja taas tehdä jotakin. Näin toimitaan kunnes päästään siihen pisteeseen, että tiedetään riittävästi tuotteesta, jonka jälkeen voidaan tehdä perinteinen suunnitelma.

Kokeiluilla yritetään joko löytää puuttuva tieto, tai hakea validaatiota olettamaan. Kokeilun jälkeen on neljä vaihtoehtoa jatkaa.
-Voidaan jatkaa kokeiluja, jos tarvitaan lisää tietoa.
-Voidaan edetä isompaan pilottiin, eli ensimmäisen version lanseraukseen.
-Pivotoida, eli muuttaa merkittävällä tavalla lähestymistapaa.
-Hylätä, tai hyllyttää projekti.

Projekti kannattaa hylätä heti, jos ymmärretään että sillä ei ole tarvetta. Tässä tilanteessa ei ole kovinkaan järkevää hyllyttää sitä tulevaisuutta varten. Hyllytys on järkevää tilanteessa, jossa asiakas on olemassa, mutta esimerkiksi teknologia ei vielä ole riittävällä tasolla.

Mielipide kirjasta
On todella hyvin kirjoitettu kirja, mielenkiintoisia esimerkkejä oli paljon. Tosi paljon oppeja tuli, mistä tärkein on varmasti ”kultainen sääntö”. Yritetään saada mahdollisimman paljon tietoa, käyttämällä mahdollisimman vähän resursseja.