Kehitä kokeillen

 

Aloittaessani tätä kirjaa en ehkä oikein tarkalleen tiennyt mitä minulla on vastassa kirjan edetessä. Kehitä kokeillen on tietenkin jo ilmaisuna sinällään suhteellisen ymmärrettävä, mutta se miten paljon sisältöä ja yksityiskohtaista tietoa tästä aiheesta kirjassa oli, tuli minulle täytenä yllätyksenä.

Kirjoitin tästä kirjasta muistiinpanoja niin paljon, että puhelimeni muistio halusi huutaa Hoosiannaa. Nyt muistiinpanojani tutkaillessa kaikki asiat tuntuisivat niin tärkeiltä, että niiden kuuluisi päätyä tähän esseeseen. Tämä on kuitenkin aika mahdoton tehtävä sillä muuten tästä esseestä tulisi aivan järjettömän pitkä. Toivonkin, että olen osannut nyt poimia juuri ne itselleni tärkeimmät ja olennaisimmat opit, jotka tästä kirjasta olen saanut.

 

Jatkuvaa kehittämistä

 

Me kehitämme itseämme ja toisiamme enemmän ja vähemmän kokeilemalla Tiimiakatemialla 3,5 vuotta. Jos karkeasti haluaa ilmaista niin mehän teemme melkein kaiken kokeilemalla, sillä eihän meillä koulun alkutaipaleella ole juuri osaamista ja teoriapohjaa tekemisellemme. Tästä huolimatta meidän täytyy kuitenkin vain aloittaa jostain ja lähteä tekemään erilaisia projekteja ja kirjaimellisesti kokeilla, jotta opimme, mikä on esimerkiksi se oma juttu tai kuinka jotain projektia voitaisiin saattaa onnistuneesti eteenpäin.

Kirjassa on reilusti teoriaa ja näiden teoriaosioiden kuvina olleet tiivistelmät aion ottaa talteen myöhempää käyttöä odottamaan. Luulen, ettei mene kauaakaan, kun tulen tarvitsemaan esimerkiksi kokeilusuunnitelmaa johonkin tulevaan projektiin tai vaikka ihan tälläkin hetkellä markkinointivastaavan roolissani.

Kokeilusuunnitelman lisäksi kokeilemalla kehittämisen malli on yksi mieleeni painunut kuva. Lyhykäisyydessään siinä on kuvattu, kuinka epävarmuus vähenee projektin tai kokeilun edetessä. Kirjaa lukiessani olen tehnyt havainnon, että kannattaa varata kokeiluille projekteissa reilusti aikaa. Kun ei ole kiire voidaan toteuttaa tarpeeksi kokeiluja, jotta tarpeellinen määrä tietoa epävarmuuksien poistoon saadaan kerättyä.

Saatan myös muistutella itselleni lyhyin aikavälein IDEO:n mielialakaaviosta ja siitä, kuinka tulisi muistaa olla itselleen armollinen, sillä jokaisessa projektissa sukelletaan jossain kohtaa vähän syvempiin vesiin. Tärkeintä on vain muistaa, että se ei haittaa ja on täysin luonnollista. Vaikeuksien jälkeen on kuitenkin mahdollista päästä voittoon.

 

Kokeilun testaamista

 

Mainitsinkin jo aiemmin, että pystyn hyödyntämään tästä kirjasta saamiani oppeja myös markkinointivastaavan pestissäni. Huomasin pari päivää sitten, että olen saanut tästä kirjasta selkeästi vaikutteita jo aivan alkumetreiltä asti. Tosin nämä vaikutteet olivat alussa vain alitajuntaisia. Päätimme 23.4.2020 järjestää yrityksellemme Ideariihen. Ajatus tähän lähti markkinointipalaverista, jossa kolmelle tiimin jäsenelle syntyi sama idea yhtä aikaa. Innostuimme tästä niin paljon, että päätimme lähteä toteuttamaan tätä heti ja nopealla aikataululla.

Vuorokausi idean syntymisen jälkeen olimme julkistaneet tulevan tapahtuman ja sen ajankohdan, joka oli jo tästä palaverista katsoen seuraavalla viikolla 28.4.2020. Syynä tämän idean nopeaan toteutukseen oli, että ajattelimme, että vastaavanlaisia tapahtumia alkaisi ilmestyä sosiaaliseen mediaan lähiaikoina. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Merkityksellisintä meille tässä projektissa oli kokeilu. Näimme tämän Ideariihen avulla, onko tällaisille tapahtumille tarvetta ja halukkuutta.

Todennäköisesti lyhyt markkinointiaika ja meidän vielä niin piskuiset sosiaalisen median kanavat johtivat siihen, että tapahtumassamme oli vain kaksi vierasta. Ajattelin kuitenkin jo projektin alussa, että itselleni on voitto, jos paikalle saapuu edes yksi vieras ja tämä saavutettiin.

Olennaisinta tämän tapahtuman järjestämisessä oli itselleni oppiminen. Itseni ja tiimini kehittäminen. Kokeilu osoittikin sen, että me opimme tällaisen virtuaalisen tapahtuman järjestämisestä paljon uutta ja koen, että olemme saaneet myös uskoa tulevien tapahtumien järjestämiseen. Tulevaisuudessa voimme lähteä järjestämään vastaavanlaista tapahtumaa ja kompastumisen riskiä on hieman nyt pienennetty tällä kokeilulla.

Kokeilemalla kehittämisessä on tärkeää muistaa, että käsitykset kokeiltavasta ideasta muuttuvat todennäköisesti projektin edetessä. Myös idean osien kriittisyys ja niiden sisältämä epävarmuus muuttuvat. Emme voi siis koskaan sanoa varmaksi mikä tällaisen projektin lopputulema tulee olemaan.

Meidänkin pienessä projektissa ehti tulla muutoksia. Olin naivisti ajatellut alkuun, että ilmoitamme tapahtuman osallistumislinkin jo itse postauksessa. Onneksi yksi markkinointitiimin jäsenistä kuitenkin mainitsi, että tässä saattaa piillä pieni turvallisuusriski. Ja onneksi hän tämän sanoi, sillä en itse ollut ajatellut tätä asiaa sen kummemmin.

Olen kiitollinen hänelle tästä huomautuksesta, sillä muuten oma Zoom-sovellukseni olisi voinut joutua jonkin asteisen turvallisuusuhan kohteeksi. Ratkaisu tähän ongelmaan syntyi kuitenkin nopeasti ja päätimme tehdä tapahtumalle oman sivun nettisivuillemme. Tämä osoittautui todella toimivaksi, sillä saimme tämän avulla lähetettyä osallistujille sähköpostia ja linkin suoraan meidän tapahtumaamme.

Nyt kun mietin tätä tapausta, koen, että tiimimme toimi todella tehokkaasti ja nopeasti ongelman ratkaisemiseksi. Tämä on taas yksi tärkeimpiä asioista kokeilemalla kehittämisessä. Täytyy pystyä mukautumaan nopeasti vallitseviin olosuhteisiin. Emme myöskään olisi mahdollisesti edes keksineet kyseistä tapahtumaa, jollei meillä olisi käynnissä Suomessa poikkeustila.

Se, että joku olisi voinut väittää tätä meidän kyseistä omasta mielestäni jopa rohkeaakin kokeilua epäonnistuneeksi on yksinkertaisesti väärin sanottu. Pitää muistaa, että vaikka kokeilu ei aina olisi suurmenestys, se on antanut kuitenkin paljon. Sen avulla olemme saaneet oppia, uusia ideoita, kehittämiskohteita jatkoa varten ja tapahtumaa voisi pitää ikään kuin pilottina jollekin tulevaisuudessa toteutuvalle tapahtumallemme.

 

Älä oleta vaan kokeile

 

Kirjassa puhutaan paljon esimerkiksi projektinhallinnasta, kokeiluasetelmasta ja prototyypeistä sun muista. Jos alkaisin kertomaan kaikkia kirjan tärkeitä oppeja läpi, niin lukisit tätä esseetä vielä huomennakin. Siksi ajattelin, että poimin mielestäni tärkeimpiä yksittäisiä havaintoja.

Kirjan alussa puhuttiin juuri kokeilemalla kehittämisen -mallista. Mallissahan on ideana se, että alussa ei pystytä rakentamaan oikeaa projektisuunnitelmaa, sillä tiedossa ei ole mihin projekti lopulta päätyy. Tässäkin mallissa lähdetään silti alussa liikenteeseen pienellä suunnitelmalla. Suunnitelma perustuu tosin kehitystiimin olettamuksiin kehitettävästä ideasta. Näiden olettamusten lisäksi on mahdollista listata ylös myös kysymyksiä, väitteitä ja toteamuksia.  Osa näistä ovat tärkeämpiä kuin toiset ja sekin selviää vasta projektin edetessä.

Tässä mallissa lähdetään ensiksi selvittämään ne kriittisimmät ja epävarmimmat olettamukset. On tärkeää tietää mitä näiden suurimpien kysymysmerkkien takaa paljastuu. Kokeiluja tulee siis projektin varrella useita ja onkin tärkeää laittaa tiedossa olevat kokeilut ja testaukset tärkeysjärjestykseen. Tämä järjestys voi toki muuttua jo seuraavan kokeilun perusteella. Koskaan ei voida tietää käännetäänkö projektissa kelkka päin vastaiseen suuntaan seuraavana päivänä.

On hyvä huomioida kokeilujen järjestyksessä aina se, mitä on juuri sillä hetkellä olennaisinta tietää. Kirjassa mainittiin, että projektin eteneminen kannattaisi myös jaksottaa muutaman viikon mittaisiin etappeihin. Vaikka kirja suosittelikin hieman pidempiä tarkasteluvälejä, niin itse valitsisin välietapit 1- 2-viikon välein. Näiden etappien päätteeksi olisi siis tarkoitus aina tarkastella, kuinka idean kanssa edetään.

Lista asioista, joita tällaisella etapilla voisi tarkastella kuuluu seuraavasti: Arvio projektin potentiaalista, toteuttamiskelpoisuudesta ja etenemisvauhdista sekä onko projektissa jotain olennaista muutettavaa ja mitä kaikkea tässä ajassa on opittu. Nämä kaikki ovat tosi olennaisia siinä suhteessa, että projekti etenisi ongelmitta.

Projektille tuleekin antaa reilusti tilaa muotoutua ja elää sen edetessä. Jos et anna projektin kulkea siihen suuntaan, että se vastaa olemassa oleviin tarpeisiin on projektia mielestäni edes turha jatkaa.

 

1 – 10

 

Jos vielä jotain näistä kirjan opeista aion ottaa toteutukseen niin ehdottomasti numero-asteikot. Niitä kehotettiin käyttämään esimerkiksi kriittisyyden ja epävarmuuden arvioinnin apuna. esimerkiksi 1 – 10 asteikolla voi jo arvioida todella laajasti ja helposti, kuinka kriittistä jokin tieto projektille on.

Ajattelin kyllä käyttää näitä asteikoita myös muuhunkin. Miksi näitä ei voisi projekteissa käyttää jatkuvasti mittaamaan myös esimerkiksi jo yllä mainittuja projektin etenemisvauhtia tai potentiaaliakin. Itse soveltaisin tätä myös hyvinvoinnin mittaamiseen. Onhan tärkeää muistaa, että tiimin hyvinvointia, hyvää fiilistä sekä innostusta pidetään yllä. Vaikka ei tuo mittari tietenkään tarkoita, että kaikilla olisi koko ajan fiilis katossaan. Ainakin sen avulla nähdään helposti tiimin fiiliksen tila.

Kokeilemalla kehittäessä yksi olennaisimmista käytänteistä on, että ei tehdä oletuksia vaan kokeillaan ja saadaan näin oikeaa tietoa. On hyvin mahdollista, että projekteja sortuu juuri tästä syystä. Oletuksiin ei tule luottaa ja intuitioon perustuvia väitteitä ei tule pitää faktoina. Tällä tavoin tiedetään aina missä projektin suurimmat aukot sijaitsevat. Olemalla avoin ja rehellinen tulee pääsemään jo hyvin pitkälle projektien parissa.

 

Pohdittavaa

 

Loppuun kerron vielä kaksi kirjasta poimimaani sitaattia. Ensimmäinen niistä kuului näin:

Ei ole asiakkaan tehtävä selvittää mitä hän haluaa. – Steve Jobs

Mielestäni tuo on todella hienosti sanottu, vaikka koenkin, että asiakas todennäköisesti itse tietää mitä haluaa. On toki eri asia tietääkö asiakas esimerkiksi sadan samankaltaisen tuotteen joukosta minkä haluaa. Tähän Jobs:n sitaatti pätee hyvin ja allekirjoitan sen.

Toinen sitaatti kuuluu näin:

Jos olisin kysynyt ihmisiltä mitä he haluavat, he olisivat vastanneet nopeampia hevosia. – Henry Ford

Tämä sitaatti aloitti ainakin itselläni aika pitkän ajatusryöpyn. Sitaatti kiteyttää aika hyvin sen, että jos ei ole tietoa paremmasta niin toivotaan vain nykyisistä asioista parempia versioita. Tämän vuoksi innovatiivisuudella on iso paikka ainakin omassa repussani varattuna. Toivottavasti saan tulevaisuudessa kaivaa repustani yhtä mahtavia ideoita, kuin yllä olevat herrat ovat tehneet.