Kaverijohtaminen, tuo oma murheen kryyni, josta halusin oppia lisää. Olen kokenut kaverijohtamista niin armeijassa, työpaikalla kuin Tiimiakatemiallakin. Omasta mielestäni tämä nykyaikainen johtamismalli on mielekäs tapa päästä perinteisestä hierarkiamallista huomattavasti helposti lähestyttävämpään muotoon. Kaverijohtamisen kulmakivenä on kuitenkin yhteinen päämäärä. Tiimin sitoutuminen tähän yhteiseen päämäärään vaikuttaa suuresti siihen, kuinka kaverijohtaminen johtamismallina tulee toimimaan. Intissä tilanne oli helppo, sillä yhteisen päämäärän asettaminen oli helppoa. Se oli usein joku tietty fyysinen paikka johon oli päästävä tai vaikkapa puolustukseen ryhmittyminen ja leiriaseman perustaminen, jonka tuli olla valmiina tiettyyn kellonaikaan mennessä. Kaikille oli hyvin selvää, että jos hommaa ei saatu siihen mennessä valmiiksi, kellään ei olisi kivaa. Homma luisti hyvin!  

Tiimiakatemialla tai ainakin meidän tiimissä lähes jokaisella on omat tavoitteensa Tiimiakatemialla sekä sieltä lähdettäessä. Kun kaikki eivät halua osallistua mymmille, tehdä aktiivisesti rahaa tai oppia tekemällä isosti, meille tulee haasteita saada sitoutettua tiimiä yhteen hiileen puhaltamiseen. Meillä ei ole yhteistä päämäärää, johon koko kaverijohtajuus pohjautuu. Kaverijohtamisessa kun ei tunnisteta samanlaisia auktoriteetteja ja tietyllä tavalla pelolla johtamista, kuin normaaleissa johtamismalleissa. Pitäisi pelata jatkuvasti ihmisten välisellä kunnioituksella sekä yhteisellä visiolla. 

Kaverijohtamisen suurena etuna olisi se, että kaikki jakavat yhdessä vastuuta. Tiedostetaan heikkoudet ja vahvuudet, sekä osataan hyödyntää niitä. Kaverijohtaja on esimerkillinen sekä kuunteleva. Kaverijohtamisen malli antaa jokaiselle vapauden tehdä asiat omalla tavallaan. Kaikki saavat käyttää luovuuttansa hyväksi ja testata itselleen sopivimpia malleja työn tekemiseen. Vapaus tekemisessä luo vastuuta ja jokainen tiimin jäsenistä voi luottaa toisiinsa niin, että oma vastuualue hoidetaan kunnialla.  

Kaverijohtamisen 5 pykälää: 

MAA 

Maa kuvaa tiimin toiminnan perustaa. Jokaisen täytyy tuntea omat heikkoutensa ja vahvuutensa Näin näitä voidaan huomioida ja käyttää hyväksi parasta mahdollista tiimin potentiaalia tekemisissä. Itsensä johtaminen on suuri osa tiimin toiminnan perustaa. Vasta siinä vaiheessa, kun tunnistaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa, tunnistaa omat henkisen jaksamisen rajansa sekä tietää mitkä toimintamallit toimivat itselle parhaiten, kykenee johtamaan omaa toimintaansa tehokkaasti. Kun hallitsee itsensä johtamisen, on huomattavasti helpompi olla joko johdettavana tai johtajana sekä esimerkkinä. 

VESI 

Vesi on toiminnan ympäristö, joka muodostuu tiimin tekemisen mukaan. Muodostumiseen vaikuttavat tiimin yhdessä määritetyt arvot, missio ja visio. Näiden asioiden tulisi olla jokaisella selkeästi tiedossa, jotta tiimi pystyisi yhdessä toimimaan kohti yhteistä päämääräänsä. Meillä Devetassa ollaan yritetty pallotella arvoilla, missioilla ja visioilla lukuisia kertoja, mutta koskaan emme ole saaneet näitä tehtyä. Onko tämä sitten meidän taipumattomuutta kompromisseihin vai yksinkertaisesti sitä, että tiimissämme on aivan liikaa eri tavoiteasteita omaavia ihmisiä?  

TULI 

Tuli on tiimin sytyttävä voima. Tavoitteiden ja päämäärien täytyy olla sellaisia, jotka motivoivat kaikkia tekemiseen ja joihin kaikki pystyvät aidosti sitoutumaan. Yhteisten tavoitteiden saavuttaminen vaatii jokaisen panosta. Meiltä Devetassa taitaa puuttua nimenomaan tämä tulen elementti. Tulisuutta kyllä löytyy, mutta paloa tehdä yhdessä asioita yhteisten tavoitteiden eteen ei oikeastaan edes ole. Emme ole sitoutuneet yrittämään yhdessä Devetan parasta. Sorrumme aivan liian helposti ajattelemaan itsekeskeisesti. 

TUULI 

Tuuli kuvastaa jatkuvaa uudistumista. Kun tiimissä työskenteleminen on vakaalla pohjalla, meidän täytyy yhdessä miettiä, missä asioissa olemme hyviä sekä mitkä asiat meitä motivoivat. Tiimin tulee luoda käytäntöön toteutettava konsepti, joka käyttää hyväkseen jokaisen tiimin jäsenen vahvuuksia. Tiimin arvo tulee sen erilaisista osaamisalueista, jotka on nidottu yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi. 

TYHJYYS 

Tyhjyys on tietoista läsnäoloa. On tärkeää ymmärtää, missä olet mukana ja mitä se sinulta vaatii. Meistä kukaan ei halua sitä, että roikumme mukana asioissa ilman meidän oikeaa halua siihen. Meidän tulee ymmärtää, että tietoinen läsnäolo vaatii dialogitaitojen kehittämistä, mutta myös sitoutumista oman itsensä jatkuvaan kehittämiseen. Emme saa olettaa, että on ok tehdä vain minimin. Meidän pitää oikeasti haluta uhrata itsemme ja omat periaatteemme tiimin yhteisen hyvän saavuttamiseksi.