Tiimivalmentaja Heikki Toivasen kirjoittama ja Maija Kotamäen kuvittama teos vie y- & z-sukupolven tiimiyrittäjiä kohti kaverijohtamisen kulmakiviä ja uutta johtamisen paradigmaa pohjaamalla visuaaliseen ilmeeseen, runsaisiin laadukkaisiin lähteisiin & korkealentoiseen kerrontaan. Tiimiakatemialla Johannes Partasen NJL-valmennusohjelmassa syntynyt laaja käsite kaverijohtaminen on visualisoitu kirjassa Miyamoto Musashin 1600-luvulla julkaistun strategiakirjan elementtien ympärille. Näiden pohjalle on rakennettu kaverijohtamisen portaat, joita astellen kuka tahansa tiimiyrittäjä tai ulkopuolinen taho saa kattavan kuvan kaverijohtamisen perusteista.

Maa – Johda itseäsi

Yksilö vastaa toiminnastaan, oppimisestaan ja kehityksestään itselleen, tiimilleen & laajemmalle TA-yhteisölle. Näin kiteytimme tuoreissa treeneissämme jokaisen Tiimiakatemialaisen vastuuta yksilönä. Itsejohtaminen on äärimmäisen tärkeä kulmakivi jokaisessa organisaatiossa, ja eritoten se hahmottuu oppivassa organisaatiossa, jonka johtaminen pohjaa vertaisjohtamiseen. Ellei toiminnan laatu & määrä lähde yksilöstä itsestään, ei tiimin dynamiikka voi kukoistaa luovassa tilassa ja suoritteet pohjaavat ”pakene tai taistele” tilaan. Itsejohtaminen on omaehtoista ohjautumista kohti rakentavaa toimintaa, joka synnyttää merkityksellisiä tapahtumia ja tunteita tiimin laajuisesti.

Vesi – Muodosta merkityksellinen tiimi

Toisessa elementissä käsitellään merkityksellisen tiimin muodostamisesta. Tiimiakatemialla tämä tapahtuu kohtalon kaupalla, yhdistettynä Belbin-tiimiroolitesteihin. Oma tiimiroolini on ajatteluorientoitunut keksijä ”Plant”. Moni tiimiläinen voi varmasti allekirjoittaa sen, että ajatuksiani on aika-ajoin vaikea seurata. Plantina tuon pöytään omaperäisiä, mutta arvoa tuottavia ratkaisuja tiimilleni. Se on hahmottunut kryptisestä dialogistani, korkealentoisesta verbaliikasta, avoimuudesta arvaamattomalle ja rohkeista kokeiluista, joiden parissa olen luottanut prosessiin ja sen asettumiseen.

On vienyt aikaa, jotta on voinut täysin sisäistää roolinsa tiimissä ja toimimaan sen puitteissa, sekä siitä huolimatta dynaamisesti muiden moninaisten tiimiläisten ja heidän erinäisten roolien kanssa. Olen huomannut, että toimintani tiimissä on toiminnallisesti tehokasta, sillä vaikken ole toimintaorientoitunut, pyrin valjastamaan luovuuteni Tiimiakatemian kontekstissa konkreettiseen toimintaan. Se on vaatinut rohkeutta ja mukavuusalueen hylkäämistä, mutta ajatustyö ja objektiivisten faktojen tiukka tarkastelu antaa luovalle hulluudelle lihaa luiden ympärille.

Tuli – Kaverijohtajuus sytyttää tiimin

Tuli tarjoaa lukijalle konkreettisia johtajuusmalleja äärelle tarjoten takaisinheittoa aliupseerikursille avaamalla hieman Puolustusvoimia hilpeämmin (kuva alla) syväjohtamisen mallia.

Luottamuksen rakentaminen, inspiroiva tapa motivoida, älyllinen stimulointi & ihmisten yksilöllinen kohtaaminen ovat auki eksplikoidut määritelmät yllä mainitulle mallille. Kuten mainitsin, on malli itselleni suhteellisen tuttu, mutta on mukava huomata sen olevan muussakin käytössä kuin sotilasjohtamisessa.

Olennaisimmassa osassa tulta on kuitenkin Leadership Challangen HIT MR-filosofian periaatteet, jotka mallintuvat MIHARiksi.

MIHAR-filosofia:

1. Mallinna tie.
2. Inspiroi jaettu visio.
3. Haasta prosessi.
4. Anna toisten toimia.
5. Rohkaise sydäntä.

 Tiimimme alkoi mallintamaan tietään vuoden alussa porukkamme hitsautuessa yhteen. Hahmotimme vuoden alussa arvomme & missiomme jotka synnytimme ensimmäisessä ideasynnytyksessämme. Tietä mallintaessa on johdettava edeltä ja esimerkillä. Koen tehneeni suuresti sitä, mutta itsessään se ei riitä tuomaan tiimin laajuisia tuloksia vaan tarvitsee lihaa luiden ympärille. Vuoden alussa otimme edellä mainitussa samaisessa synnytyksessä myös toista kohtaa päin askeleemme synnyttämällä jaetun vision. Visiomme olisi voinut olla innostavampi ja konkreettisempi ja se vaatisi ehdottomasti ehostusta, sillä toimintamme pohja ja perusta on järkkynyt maailman mullistuksissa. Vision kuuluisi olla päivittäin mielessä, synnyttäen optimismia ja positiivista toivoa jokaisessa! Osuuskunta Kaukan tulisi todella haastaa prosessiaan ja hahmottaa potentiaalimme laajuuden. Kaverijohtajuuden haasteet ovat lähinnä lannistaneet johtoryhmäämme & saaneet enemmistön lopettamaan toimikautensa kesken. Kehitysprosessimme on ollut laajan yhteisön valossa heikkoa ja se on ottanut taka-askelia runsaasti sisäisen ja ulkoisen ympäristömme järkkyessä. Uudet johtajat ovat kovan paikan edessä hahmottaessaan epäonnistumisiamme ja kääntäessään niitä oppikokemuksiksi. Prosessin haastaminen on riskien ja vastoinkäymisten hyväksymistä ja uusien kokonaisuuksien rakentamista niistä huolimatta.

Neljäs askel vaatii luottamusta toisiin ja sitä, että toimit itse kultaisen säännön karaateilla kuten haluaisit muiden toimivan. Johtajana voit delegoida päätöksentekoa ja asettaa päämääriä, mutta viimekädessä päätökset palautuvat yksilöihin. Kun johtajana on luonut tiimiin tekemisen kulttuurin, toimii se vipuna joka poistaa jatkuvan tarkkailun tarpeen. Tärkeää on myös innostaa ja kannustaa jokaista, sekä tukea kaverijohtajana kutakin vaikeina hetkinä. Tästä on luonnollinen siirtymä viimeiseen tasoon johon kuuluu se, että vaatii kovaa työtä rohkaisten jokaista saavuttamaan suuria mukavuusalueiden ulkolaitamilta. Arkisen tekemisen piristykseksi kaverijohtaja luo palkitsemisen kulttuuria joka ei aina pohjaa materiaaliseen tai rahalliseen bonukseen vaan voi olla yksinomaan vaikkapa tunnustus. Esimerkiksi Onixian tiimi on ottanut käyttöönsä ”tiistain toivon” tittelin. Tiimimme tarvitsee sydämen rohkaisua enemmän kuin koskaan, ja pyrin tahollani esim. projektipäällikön vastuussa parhaimpani mukaan juuri siihen. Kun olen orientoinut johdattavilleni toiminnan tasot, tulee ennemmin tai myöhemmin laadukas toiminta itsestään ja ilolla.

Tuuli – Tunne ympäristösi ja luo uutta

Tuuli kuvastaa vapautta, kasvamista ja viisautta. Kaksi jälkimmäistä termiä kiteytyvät omassa perspektiivissä vastuun käsitteeksi. Vastuu & vapaus kulkevat käsi kädessä eivätkä voi kukoistaa ilman toisiaan. Entisen Navy Sealin Jocko Willinkin sanoin ”Discipline equals freedom”, kurinalaisuus luo vapautta.

Kantavassa tuulessa tarpovat tiimit keskittyvät siihen, mikä innostaa ja inspiroi. Yhdistelemällä kunkin jäsenen vahvuuksia huipputiimi synnyttää tuottoisaa liiketoimintaa. Jos nämä asiat ovat hakusessa voi kaverijohtaja valjastaa käyttöönsä siilikonseptin, joka koostuu kolmesta kohdasta:

1. Mistä tiimi innostuu? 2. Minkä saralla on potentiaalia parhauteen? 3. Mikä tuo rahaa tiimille?

Kun vapaus ja vastuu muodostavat synteesin, on huipputiimillä potentiaali päästä luovaan tilaan. Sivusin jo alussa tätä puhuessani yksilönvastuusta mutta luonnollisesti kollektiivisella tasolla tämän elementin voima on valtava. Tiimiakatemian v. 2018 vuosikurssista huokuu ulkoapäin katsottuna trombimaista tuulta ja hahmottuu se, että kultaiset askeleet kohti tätä on asteltu kaverijohtamisen portailla tahdikkaasti. Vuosikurssin tiimeistä huomaa sen, että yhteisesti on pohdittu näiden kysymyksien perustavaa luonnetta ja tartuttu toimeen innolla ja ahkeruudella. Tämän saralla koko tiimillämme on paljon opittavaa edeltäjiltä! Tuuleen kuuluu myös strateginen puoli ja asiakkuuksien vaaliminen, sekä tiimiyrityksen brändi. Olennaisimpana mainintana kuitenkin esi- ja jälkimotorola, jotka olemme ottaneet osaksi yritystoimintaamme.

Esimotorola
Mitkä ovat tämän asiakkuuden tavoitteet?
Mitkä ovat asiakkaan hyödyt?
Mitä teoriaa sovellan tai mitä opin?
Mitä osaamista tämä vaatii tiimiltäni ja minulta?
Miten tämä asiakkuus vie tiimiäni kohti visiota?

Jälkimotorola
Mikä meni / menee hyvin?
Mikä meni / menee huonosti?
Mitä opimme?
Mitä teemme ensi kerralla paremmin?
Mitä viemme käytäntöön, että pääsemme visioomme?

Tyhjyys – Tietoinen läsnäolo

Tietoinen läsnäolo tulee tiimiyrityksen toiminnassa konkreettisimmin esiin käydessämme dialogia yhteisissä treeneissämme. Oikeaoppista dialogia hahmottaessa opimme kuuntelemaan, kunnioittamaan, odottamaan vuoroamme ja puhumaan toisillemme suoraan. Vähintään viidesosan työviikoistamme tiimiyrityksissä vietämme dialogiringeissä hahmottaen merkityksen virtausta. Tämä vaatii kaikilta tietoista havainnointia ja aktiivista osallistumista, vaikkei olisikaan käsillä olevalla hetkellä äänessä. Ajatuksen virtaa voi purkaa treenivihkoonsa, mikäli kokee tarpeelliseksi purkaa ajatuksiaan välittömällä viiveellä. Joskus on myös hyödyllistä yksinomaan havainnoida juoksevia ajatuksiaan kolmannesta perspektiivistä ja päästää irti. Toin vastikään vetämiini treeneihin tätä check in ja -out osuuksiin hengitysharjoituksin. Treenin päätteeksi teimme viiden minuutin meditaation johon jokainen osallistui ennen siirtymistä treenin päättävään kysymykseen.