Kato, täällähän on makkarat tulilla!

Kirjoittaja: Petteri Suomalainen

3 toukokuun, 2022

Lähdeteos: Paranoidi optimisti

Lähdeteoksen kirjoittaja: Risto Siilasmaa

Teoriapisteet: 3

Risto Siilasmaa kertoo kirjassaan Paranoidi optimisti teknologiajätti Nokian ylä- ja alamäistä. Hän käsittelee kirjassaan omaa johtajuusfilosofiaansa ja kehittämäänsä metodia, skenaarioajattelua. Skenaarioajattelu helpottaa päätöksen teossa. Siinä eri skenaarioita edistetään joskus hyvinkin pitkälle rinnakkain, parhaan mahdollisen tuloksen löytämiseksi.

Omissa opinnoissani tietenkään ei puhuta Nokian kokoisen puljun tulevaisuudesta ja samankaltaisista rahamääristä, mutta jotakin oltaisiin Heigan voitu päätöksentekoprosesseissa tehdä myös toisin. Jossittelu on tietenkin helppoa ja mukavaa, mutta löysin kirjasta ja etenkin nimenomaan skenaarioajattelusta paljon hyviä oppeja. Paljon puhutellut Happy Second voisi olla yksi esimerkki. Tiimimme teki hyvinkin nopean päätöksen siitä, kuinka se tullaan toteuttamaan, vaikka olisi ehkä ollut hyvä hioa ja edistää useampaa skenaariota sen kohdalla. Ymmärrän kyllä sen, että ihmiset ovat uudesta innoissaan, mutta mielestäni silloin tehdään myös paljon harkitsemattomia päätöksiä. Heigan tilanteessa tietenkin kaikki päättyi onnellisesti, mutta mitä keinoja olisi voitu käyttää, että olisi ollut turvallisempi olo päätyä juuri nykyiseen ratkaisuun. Ratkaisu kuitenkin aiheutti eripuraa ja huonoa henkeä tiimimme sisällä. Olisiko erimielisyydet voitu väistää eri skenaarioita luomalla? Yksi ideoista oli pop-up muutamia kertoja vuodessa. Olisiko se toiminut nykyistä paremmin? En tiedä, mutta hienoa olisi sekin ollut selvittää.

Olemme yhdessä jossitelleet jo tarpeeksi asiaa, joten laitetaan sille stoppi ja keskitytään tulevaisuuteen. Mielestäni jokaisen tiimin tulisi tehdä projekteihinsa synnytys. Synnytyksessä yleensä puhalletaan yhteen hiileen ja pyritään luomaan ainakin yksi mahtava ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma tai idea. Mitä jos porukka jaettaisiin ryhmiin ja jokainen ryhmä puhaltaisi omaan hiileensä, jonka jälkeen hiilet kasaittaisiin pallogrilliin ja paistettaisiin yhdessä makkarat kunnon hiilillä. Kehittäisikö se prosessia? Loisiko se enemmän skenaarioita, kun jokaisessa ryhmässä on erilaisia ihmisiä ja ajatuksia? Vastaus on kaiken järkeni mukaan kyllä. Tämän kaltaisen työkalun avulla kykenisimme asiakkaan puolesta luomaan erilaisia skenaarioita ja yhdessä päättää, mikä on paras mahdollinen. Sama pätee omiin projekteihimme. Mielestäni painotetaan liikaa sitä, miten pitäisi suuressa ryhmässä päästä yhteisymmärrykseen keskustelemalla asioista ja päätöksistä. Tehokkaampaa olisi pilkkoa porukka pareiksi tai pienryhmiksi ja luoda jokainen oma, mahdollisimman hyvä ja menestyvä skenaario, jonka jälkeen tuodaan kaikki skenaariot yhden pöydän ääreen ja edistetään niitä kaikkia rinnakkain.

Selvitän seuraavaksi ääneen omille kanan aivoilleni, mitä aikaisemmassa pohdinnassani haen takaa. Kuvitteellinen esimerkki luvassa. GrubaFlex Oy on moottoripyörävarusteita välittävä yritys. Hieman Tori.fi:n kaltainen. Heidän ongelmansa on varusteiden toimitus ihmiseltä toiselle, myyjältä asiakkaalle. Heigan tehtävänä on selvittää ja kehittää paras mahdollinen tapa toimittaa varusteet oikealle omistajalle. Ryhmä 1: Ideana on, että asiakas maksaa GrubaFlexille postitusmaksun ja tavaran toimittaja lähettää varusteet postin kautta asiakkaalle. Ryhmä 2: GrubaFlex luo oman logistiikkaketjun, jolloin tavara liikkuu vain heidän toimestaan. Ryhmä 3: Toteaa, että ostajan on itse haettava tuotteet myyjältä tai myyjän toimitettava ne ostajalle.

Ideoinnin jälkeen ryhmät tuovat omat hiilensä, eli ideansa yhteiseen pallogrilliin, jossa niitä aletaan muokkaamaan ja edistämään rinnakkain, mitä hyvää, mitä huonoa jokaisessa ideassa on ja miten niitä voisi mahdollisesti kehittää yhteen. Sitten testataan miten ne toimivat käytännössä, eli laitetaan makkarat grilliin. Yksi palaa, yksi jää raa’aksi ja yksi on melkein täydellinen. Miten saada tästä yhdestä makkarasta täydellinen? Unohdetaan siis palanut ja raaka makkara ja keskitytään melkein täydelliseen. Lopputulos on lukijan omissa käsissä.

Kirjassa Siilasmaa käsitteli paljon muutakin kuin kehittämäänsä skenaarioajattelua, mutta minulle se jäi kirkkaimpana mieleen. Koen, että sitä liian harvoin Tiimiakatemiassa ja omassa tiimissäni harrastetaan, vaikka sitä olisi hyvä toteuttaa jatkuvasti suurissa sekä pienissä päätöksissä ja projekteissa. Skenaarioiden luominen mahdollistaa sen, että valitaan paras tie, jota lähteä kulkemaan yhdessä tai itsekseen, projektin suuruudesta riippumatta.

You May Also Like…

Intohimona brändit

Tämä kirja päätyi reflektoitavaksi nyt, sillä brändit ja niiden kilpailu on ollut viime vuosina todella kovassa...

21 OPPITUNTIA MAAILMAN TILASTA

Vain 21 oppituntia maailman tilasta on aika vähän, tai ainakaan mä en ymmärrä montaakaan juttua kovin hyvin maailman...

Valmentava johtajuus

Valmentava Johtajuus Mitä valmentava johtajuus on, tai mitä se käytännössä tarkoittaa? Valmentava johtajuus tarkoittaa...

0 kommenttia

Lähetä kommentti