Karhuryhmä

Kirjoittaja: Asser Jäntti

23 helmikuun, 2022

Lähdeteos: Karhuryhmä

Lähdeteoksen kirjoittaja: Harri Gustafsberg

Teoriapisteet: 2

Karhuryhmä kirjassa käytiin läpi Karhuryhmälle tulleita tehtäviä, moniin tehtävistä liittyivät aseet, jolloin tarvitsee olla aina entistä varovaisempi. Karhuryhmä käyttää myös paljon koiria apuna kohteen jäljittämiseen tai kateissa olevan etsimiseen. Aina keikkojen lopuksi pidetään palaveri, missä puretaan rankkojakin asioita. Mielen tarvitsee palautua, jotta se jaksaa, sanotaanko näin, jotta ihminen ei sekoa. Suurin osa kirjassa kerrotuista vaaraa aiheuttavista henkilöistä kamppaili mielenterveytensä kanssa tai saattoi jopa elää niin sanotusti omassa rinnakkaismaailmassa.

Kirjassa puhutaan myös paljon stressinsietokyvystä ja tunteiden ja pelon hallitsemisesta.

Stressireaktio on luonnollinen reaktio. Reaktio vaikuttaa myös tilannetajuun ja kun olemme tarpeeksi stressaantuneita, emme välttämättä ymmärrä, mitä ympäristössä tapahtuu tai mitä meille puhutaan, emmekä hahmota näkemäämme. Jopa aistien signaalit kehon tasapainoelimessä hämärtyvät. Tämän kaltaisia stressireaktioita tapahtuu äärimmäisen harvoin normaalin ihmisen elämässä, mutta esimerkiksi onnettomuuden, tapaturman tai muun loukkaantumisen osallisena tai todistajana olo voi aiheuttaa vastaavan reaktion. Ainoa keino vaikuttaa omaan toimintaan tämän kaltaisissa tilanteissa on pyrkiä hallitsemaan omia stressireaktiotaan. Se on mahdollista vain ja ainoastaan valmistautumalla huolellisesti ja harjoittelemalla niin, että taidot ja resurssit vastaavat tilanteiden tuomiin haasteisiin. Niinpä stressin hallinta ja henkisen suorituskyvyn kehittäminen ovat keskeisen tärkeitä taitoja operatiivisessa työssä, jotta vaikeissa tilanteissa kyetään toimimaan tilanteen vaatimalla tavalla.

Jos mieli tulkitsee tilanteen uhkaavaksi eikä siihen löydy välittömästi selkeää toimintamallia tai ratkaisukaavaa, reaktiona on usein pelko. Pelontunne voimistuu, kun hormonitoiminta vahvistaa tulkinnan uhasta tai vaarasta ja keho lähettää aivoille tunnetta vahvistavan signaalin. Pelko on luonnollinen tunne, joka nostaa vireystasoa ja saa aistit valppaiksi. Kun vireystaso kohoaa, keskittymiskyky paranee. Mutta kun pelon tunne kasvaa ja ottaa vallan, voi käyttäytymisessämme tapahtua mitä tahansa.

Pelko on erittäin voimakas käyttäytymistä ohjaava tunne, ja kun kysymys on konkreettisesta vaarasta hengelle tai terveydelle, pelko astuu aina jossain muodossa ihmismielen näyttämölle. Korkea paikka herättää lähes jokaisessa luonnollista pelkoa, koska putoaminen korkealta tietää varmaa kuolemaa. Kuolemanpelko on voimakas ihmismieltä ohjaava pelkokokemus.  Pelon kaava noudattelee usein samaa määrämuotoista toimintamallia: aluksi jännittää, sitten kuvaan astuu pelko, ja jos pelko kasvaa, tila muuttuu paniikiksi. Onneksi akatemialla ei tarvitse pelätä henkensä puolesta, mutta erilaiset ihmiset voivat kokea tai tuntea pelkoa esimerkiksi esiintymisen, konfliktien, puhumisen tai toiminnan kautta. Itse myönnän, että jännitän esiintyessä ja toimintaa epävarmoissa tai -selkeissä olosuhteissa, missä ei ole varmuutta, miten tulisi toimia. Tämän kaltaisissa tilanteissa ehkä avainsana on toimintamallin tai ratkaisukaavan puute, joka aiheuttaa suurta epävarmuutta ja jopa lamaantumista toiminnassa.

You May Also Like…

Henkilöstöanalytiikka

Henkilöstöanalytiikka

Jaana Saramies, Maria Törnroos Tässä kirjassa on mielestäni paljon hyviä juttuja, joita Tiimiakatemian rekrypälen...

Business for Punks

Itsevarmasti otin käteeni tämän James Wattin, Brewdog -olutpanimon perustajan kirjoittaman kirjan, jota olen kuullut...

Mikä ihmeen digimarkkinointi?

Mikä ihmeen digimarkkinointi?

En ole koskaan harrastanut digimarkkinointia. Paljon olen siitä kuullut puhuttavan ja nyt minunkin pitäisi alkaa...

0 kommenttia

Lähetä kommentti