Internet on parasta ja pahinta, mitä meille on tapahtunut. Digitalisaation vallankumous näkyy kaikkialla arjessamme. Netti tuo meille merkittäviä uusia hyötyjä, mutta samalla kylmääviä riskejä. Tämä vallankumous on vasta alussa. On omituista ajatella, että vielä niihin aikoihin kuin itse synnyin ei vielä ollut internettiä yleisessä käytössä. Silloin väitteleminen oli varmasti paljon hienompaa kuin nyt. Nykyään jos alat väittelemään jonkun kanssa asiasta x, niin ei mene kauaakaan kun toinen kaivaa puhelimen taskustaan ja tarkistaa faktat. Internet on muuttunut teknisestä kuriositeetista saumattomaksi osaksi jokaista päiväämme. Ennen pitkää internet tulee muuttumaan näkymättömäksi itsestäänselvyydeksi – samanlaiseksi kuin sähköverkko. Myös laitteiden kehitys on ollut äärimmäisen nopeaa. Päivittäisessä käytössäni oleva puhelimeni on tehokkaampi kuin 1990- luvun cray-2 supertietokone joka maksoi miljoonia euroja valmistaa. Omasta puhelimestani maksoin vaivaiset 1500€, eli ihan perus Devetan päivärahan verran.

Internet on muuttanut rikollisuutta.

Verkko vei pois maantieteen, ja olemme yhä lähempänä aikaa, jossa todennäköisin paikka joutua rikoksen uhriksi ei ole reaalimaailma, vaan verkko. Näin on erityisesti Suomen kaltaisissa maissa, joissa rikollisuus ei ole kovin suuri ongelma. Ennen nettiä todennäköisin rikos, jonka uhriksi rivikansalainen Suomessa joutui, oli polkupyörävarkaus tai ehkä murto kesämökille. Tämänkaltaisten rikosten tekijät löytyvät yleensä läheltä. Brasilialaiset polkupyörävarkaat eivät lennä Suomeen varastamaan meidän polkupyöriämme. Mutta kun siirrymme reaalimaailmasta verkkoon, emme olekaan enää Suomessa, ja meidän täytyy oikeasti olla huolissamme vaikkapa brasilialaisista verkkohyökkääjistä. Heidän näkökulmastaan me olemme aivan yhtä lähellä kuin kuka tahansa uhri, missä päin maailmaa tahansa. Vaikka polkupyörän varastaminen ei vielä toistaiseksi helpolla internetin kautta onnistu, niin kätevä koodari voi kuitenkin onnistua varstamaan esimerkiksi nettipankkitunnuksesi.

Kirjassa maailman 50 vaarallisinta yhtiötä sijalla 41 on nykyään erittäin suosittu sovellus nimeltä tiktok. Kirja on julkaistu vuonna 2020. Luulen, että jos kirjaa olisi kirjoitettu nyt kaksi vuotta myöhemmin, niin tiktok luokiteltaisiin vielä vaarallisemmaksi. Tiktokin käyttöehdot ovat muistaakseni noin 50 A4 paperin kokoiset. Hyväksymällä Tiktokin käyttöehdot annat heille muun muassa oikeuden tallentaa kasvojesi piirteitä sekä tallentaa sormenjäljen. Tiktokilla on niin tarkkaa dataa asiakkaistaan, että se pystyisi luomaan heti identtisen kopion käyttäjistä.

Seuraava teknologiavallankumous on hyvää vauhtia lähestymässä, ja sen moottorina toimivat koneoppiminen ja tekoäly. Myös rahan teknologiavallankumous on lähellä. Sitä seuraavat vallankumoukset kuulostavatkin jo tieteiskirjallisuudelta.

Ihmistä älykkäämpi tekoäly

 Ihmisaivojen mallintaminen on hyvin vaikeaa, mutta ongelmana se on kuitenkin rajallinen. Kun ymmärryksemme kasvaa ja koneiden laskentakyky nousee, uskon, että ennen pitkää ihmisaivojen simulointi onnistuu. Jos onnistuisimme aivojen simuloinnissa, lopputuloksena olisi simulaatiotietokone, joka olisi aivan kuin ihminen. Se olisi samanlainen kuin me kaikki muutkin, mutta sillä ei olisi ihmisruumista. Se runoilisi, haaveilisi, olisi iloinen tai surullinen ja näkisi unia. Se haluaisi olla itsenäinen ja elättää itsensä. Se varmaankin kävisi töissä – mikä tahansa etätyö (vaikkapa ohjelmointi) kävisi aivosimulaattorille erittäin hyvin.

Kun saadaan luotua tälläinen malli ihmisestä tiekoneeseen ja yhdistettyä se verkkoon, kuka tietää mitä tapahtuu.

Internet on hieno asia. Internet on mahdollistanut elämän helpottamisen miljoonilla eri tavoilla. Vaikka internetissä on paljon vaarallisia puolia, ei se silti saa minua haluamaan etteikö internettiä olisi ikinä keksitty.

Loppusanat

Sosiaalinen media on maailman vittumaisin keksintö.