Markkinoinnista on tullut minulle koko ajan vaan suurempi intohimo mitä enemmän olen saanut tilaisuuksia syventyä siihen. Aloitin heti keväällä meidän Kaukan markkinointitiimissä ja tähtään seuraavaksi päälliköksi.

Meidän tiimimme markkinointi pääsi vasta kunnolla vauhtiin loppukeväästä, markkinointipäällikön vaihdoksen ja koronan aiheuttaman stressitilan tasaantumisen jälkeen. Saimme tuotettua sisältöä tasaisesti koko kesän läpi joka viikko, mutta syksyn käynnistyessä toimintamme taas vähän hiljeni sosiaalisessa mediassa. Meillä syksy kuitenkin alkoi vauhdikkaasti markkinoinnin osalta, kun kesällä oli ehtinyt kasaantua liuta uusia ideoita, joita lähdettäisiin toteuttamaan. Olen itse saanut nyt vastuulleni meidän tiimimme nettisivut, joihin kukaan meistä ei ollut juurikaan ehtinyt koskea niiden perustamisen jälkeen. Tykkään myös kovasti kirjoittamisesta kaiken visuaalisen puuhastelun ohella, joten toiveena olisi kehitellä jonkunlainen blogisarja meidän nettisivuillemme.

Tänä syksynä olen melkein vahingossa päätynyt yhä syvemmälle markkinoinnin uumeniin. En ollut etukäteen haaveillut osallistuvani vielä näin pian mihinkään koulutusohjelmaan, mutta kun Hassumarkkinoinnin-koulutusohjelma julkaistiin, ilmoittauduin heti mukaan. Samalla laitoin lukusuunnitelmani uusiksi, kun tämän koulutusohjelman myötä olikin luettava paljon enemmän markkinoinninkirjoja kuin olin aiemmin suunnitellut.

Ensimmäiseksi kirjaksi valitsin siis tämän Katleena Kortesuon sisällöntuotanto-oppaan, joka oli mukavan helppolukuinen. Vaikka kirjassa käsiteltiin hyvin yksinkertaisia asioita esimerkiksi eri kanavista, jotka olivat minulle jo yleisesti tullut hyvin tutuksi, sain niihin paljon monipuolisemman ymmärryksen.

”Liian usein ajattelemme enemmän itseämme kuin vastaanottajaa.”

Suurin oivallus, johon tartuin heti ensimmäisenä, koski ns. asiakasymmärrystä markkinoinnissa. Kortesuo nosti tämän aiheen esille otsikolla ”Riski 2: Viestijä ajattelee itseään eikä kohderyhmäänsä”. Tämän kappaleen myötä ajatukseni hyvän sisällöntuotannon kulmakivistä kääntyivät melkeinpä päälaelleen. Hyvä sisällöntuottaja ei keskitykään ainoastaan persoonalliseen ulkoasuun ja kieleen, vaan vastaamaan kysymyksiin

kenelle ja miksi?

Meidän tiimimme sisällöntuotanto on tähän mennessä jakautunut kolmeen pääkanavaan; Instagram, Facebook ja LinkedIn. Emme tuota jokaiseen kanavaan erilaista sisältöä, vaan olemme kokeneet hyödyllisemmäksi vain hajauttaa samat sisällöt eri suuntiin kaikkien saataville. Tiedostamme, että eri kanavista löytyy eri kohdeyleisö ja sen takia pyrimme olemaan mahdollisimman monipuolisilla alustoilla saatavilla. Kuitenkin vain sellaisissa kanavissa, joille meillä on jotain annettavaa ja josta meidät haluttaisiinkin löytää. Olemme käyneet keskustelua esimerkiksi YouTube- ja tiktok-sovelluksiin liittymisestä yrityksenä, mutta päädymme aina samaan lopputulokseen, ettei meillä ole tuollaisiin palveluihin tarpeeksi annettavaa tiiminä.

Kortesuo siteeraa YouTubea yhdeksi tärkeimmäksi ”hakukoneeksi”, koska sen palvelun kohdeyleisö usein etsii sieltä neuvoja ja vastauksia videonmuodossa omiin ongelmiinsa. Parhaiten siellä hyötyvät siis yritykset, jotka myyvät esimerkiksi jotain tuotetta tai palvelua, jota on videon muodossa helppo mainostaa ja vertailla. Meidän kokoisemme yrityksen markkinointi YouTubessa voi kuitenkin olla ajantuhlausta. Meillä ei tällä hetkellä ole vielä tarjota mitään sellaista, että meidän osaamistamme haettaisiin juuri YouTubesta, joten saattaisimme hukkua vaan isoon massaan trendien alle. Ja kaikista rehellisin syy on ehkä myös kuitenkin se, ettei meillä ole tällä hetkellä tarpeeksi resursseja käyttää YouTubeen, jonne sisällöntuotantoon tarvitaan todella paljon työtä aikaa.

Huomio myös sisällön helppolukuisuuteen!

Kohdeyleisöään ajatellessa pitää olla tarkkasilmäinen myös sisällön yksinkertaisuudessa. Vaikka välillä tuntuisi kivalta lisätä kuvaan enemmän silmiinpistäviä kohokohtia tai tekstiin koristeellisia täytesanoja, täytyy muistaa pitää jalat maassa. Itse helposti sokeutuu aina sille, mikä on omaan silmään kaunista, muttei välttämättä viestinnällisesti ollenkaan tehokasta. Olen huomannut sen viime aikoina etenkin nettisivujen tekoon hurahtaessa. Katsoja ei ehdi useinkaan jäädä ihastelemaan luomuksiamme yhtä pitkäksi aikaa kuin itse sitä teemme, joten viestin pitää erottua selvästi.

Tekstin kanssa tärkein taito on tiivistäminen. Saimme markkinoinnin koulutusohjelmaan vieraaksi mahtavan alumnivieraan Satu Olkinuora-Valkonen, joka nykyään on kokenut sisällöntuottaja ja hyvä tiivistämään tekstejään. Hänen toimivin ratkaisunsa tekstien tiivistämiseen on punakynällä yliviivaaminen. Hän käy tekstit punakynällä läpi alusta loppuun, yliviivaten kaikki turhat täytesanat.

Sinä, joka luet minunkin tekstejäni, olet jo saattanut huomata minun tarvitsevan tätä metodia myös, ilman että minun edes sitä tarvitsisi itse myöntää. Vielä jonakin päivänä minäkin opin sen, että

vähemmän on enemmän.