Johtajuuden ristiriidat

Kirjoittaja: Moona Lymi

4 syyskuun, 2020

Lähdeteos:

Lähdeteoksen kirjoittaja:

Teoriapisteet:

Johtajuus on aihe, joka on itseäni alkanut kiinnostamaan tämän vuoden aikana erilaisissa akatemian projekteissa. Päätin tutustua aiheeseen enemmän kesän aikana. Tuntui, että jokaisesta lähteestä tuli erilaisia mielipiteitä ja neuvoja siitä, kuinka olla hyvä johtaja. Rehnin kirja puhutteli minua paljon, sillä se avaa johtajuuden ristiriitoja ja sitä, ettei johtajuus ole joko- tai-juttu, vaan enemmänkin sekä-että-juttu. Johtajuus ei ole selkeää, eikä kaikkiin tilanteisiin löydy yksinkertaista ratkaisukaavaa kirjoista tai internetissä. Johtajuuden ristiriidat avaa juuri tätä ajatusta johtajuudesta. Kuinka johtaa parhaalla tavalla tilanteessa, jossa selkeitä toimintamalleja ei ole. Kuinka löytää oma tapa johtaa, joka toimii kaikille erilaista johtamista tarvitseville ihmisille.

Johtajuus on sekä epäonnistumista, että onnistumista. Se on itsestään selvää, mutta myös ristiriitaista. Johtajuus on nopeaa ja hidasta. Johtajuus on tekemistä, sekä unelmointia. Olisi todella helppoa, jos voisin vain löytää kirjan, joka antaa minulle vastaukset kaikkiin kysymyksiini johtajuudesta. Rehn tekee kuitenkin hyvin selväksi, ettei tällaista kirjaa ole, sillä johtajuuteen ei ole selkeitä ohjeita. Mielestäni tämä on hyvin loogista, sillä onhan meitä ihmisiäkin moneen lähtöön. Miten voisitkaan johtaa täysin erilaisia ihmisiä täysin samalla tavalla?

 

Johtajuus on muuttuvaa – Johtajuus on pysyvää

Kun Rehn puhuu johtajuuden pysyvyydestä, ottaa hän esiin muutaman asian, jonka ajatellaan pysyvän muuttumattomana johtajuuden kehittyessä. Näistä hän nostaa ylös kommunikointikyvyn ja kyvyn rakentaa luottamusta. Nämä ovat molemmat hyvin tärkeitä johtajan piirteitä. Huomaan sen käytännössä seuratessani tiimimme toimintaa. Koko tiimi ei toimi, jos välillämme ei ole luottamusta, tai jos emme pysty rehellisesti kommunikoimaan keskenämme. Kuinka kaaoksessa eläisimme, jos edes johtajamme ei pystyisi tähän.

Johtaminen on kuitenkin myös muuttuvaa. Tämä on itsestään selvää, sillä yhteiskuntamme muuttuu koko ajan. Myös me ihmiset muutumme. Ennen johtaminen oli paljon sitä, että johtaja käski ja muut tottelivat. Nyt johtajat osallistuttavat enemmän työntekijöitä ja keskustelevat heidän kanssaan mietityttävistä asioista. Jokainen työntekijä pystyy seisomaan asioiden takana, kun niistä on keskusteltu ja he ymmärtävät miksi päätöksiä tehdään. Meidän tiimiyrityksessä päätökset tehdään yhdessä ja niistä keskustellaan rehellisesti ja avoimesti. Kun jokainen on saanut sanoa oman mielipiteensä ja jokaisen kannalta asiaa on katsottu, seisoo jokainen luottavaisin mielin päätöksen takana, vaikka se ei olisikaan ollut täysin oman mielen mukainen. Tämä on ainakin tavoite ja suurimmalta osin voisin sanoa sen myös toteutuvankin. Jos hampaankoloon jää jotain, osaamme kuitenkin nostaa kissan pöydälle. Haasteemme on kuitenkin saada jokainen sanomaan mielipiteensä. Meillä on tiimissä paljon vahvoja mielipiteitä, jotka kyllä kuullaan, mutta myös muutama heikompi ääni. Pyrimme kysymään mielipidettä myös heiltä, mutta vastaukset ovat välillä hyvin kierteleviä ja sisällöttömiä. Tästä herää kysymys onko näillä ihmisillä mielipiteet vähissä, vai kaivataanko tiimissämme vielä enemmän luottamusta tällä saralla?

 

Johtaminen on reagoimista – Johtaminen on odottamista

Mitä tarkoittaa, että johtajan täytyy osata odottaa? Rehn nostaa kirjassaan ylös ajatusvirheen, jonka meillä monella on johtajuudesta. Ajattelemme usein, että juuri toiminta ja jatkuva kommunikointi on johtajuuden keskiössä. Nämä ovat tietenkin tärkeitä asioita, mutta ihmisille täytyy antaa myös aikaa ja rauhaa asioiden tekemiseen. Tässäkin on hyvä huomata ihmisten erilaisuus ja se, miten he toimivat paineen alla. Jos asetamme kulttuurissamme pinnalla olevan jatkuvan kiireen jokaiseen projektiin ja ajattelemme nopean toiminnan olevan itseisarvo, saamme monet ihmiset sulkeutumaan paineen alla ja hutiloimaan työssään. Välillä kiirehdimme turhaan asioita, jotka eivät kiirehtimällä parane. Johtajan on hyvä olla selvillä siitä, kuka tarvitsee jatkuvaa tsemppausta ja painetta työskennelläkseen parhaalla mahdollisella tavalla ja kuka taas kaipaa rauhaa ja omaa aikaa työn suorittamiseen.

Myös meidän tiimissä huomaan hyvin, että erilaisten ihmisten tapa tehdä töitä on hyvinkin erilainen. Itse kaipaan jatkuvaa kommunikointia ja sitä, että joku tsemppaa minua jatkuvasti eteenpäin. Olen tiimityöskentelijä, kommunikoija ja elän ihmiskontakteista. Jotkut tiimimme jäsenet tarvitsevat kuitenkin aikaa muodostaakseen oman mielipiteensä ja pystyäkseen antamaan kaikkensa senhetkiselle projektille. Ihmisten erilaisen käytöksen huomaaminen auttaa minua laajentamaan kuvaani johtajuudesta. Koska en ole ennen kunnolla toiminut johtotehtävissä, ajattelen usein johtamistavan olevan oikea, kun se toimii minun kaltaiselleni ihmiselle. Johtajuudessa pitää kuitenkin tajuta se, että ihmisiä johdetaan eri tavoilla. Siksi johtaminen on reagoimista, mutta myös odottamista.

 

 

Nostin tässä esiin vain muutaman mielenkiintoisen johtajuuteen liittyvän paradoksin, joita Rehn kirjassaan esittää. Kirja oli mielestäni hyvin mielenkiintoinen ja se avasi minulle johtajuuden ristiriitaisuutta. Opin, ettei johtajuus ole joko-tai-juttu, vaan sekä-että juttu. Tämä on se pääasia, jonka vien kirjasta tuleviin johtotehtäviini. On turha yrittää olla täydellinen johtaja toimimalla samalla tavalla jokaisessa tilanteessa. Tilanteet ovat erilaisia, niin kuin ihmisetkin. Tämä on hyvän, sekä-että johtajan avulla todella positiivinen ja tekemistä rikastuttava asia.

You May Also Like…

Intohimona brändit

Tämä kirja päätyi reflektoitavaksi nyt, sillä brändit ja niiden kilpailu on ollut viime vuosina todella kovassa...

Valmentava johtajuus

Valmentava Johtajuus Mitä valmentava johtajuus on, tai mitä se käytännössä tarkoittaa? Valmentava johtajuus tarkoittaa...

Inhimillinen strategia

Maailma ja ihmiset muuttuvat Ihmisten arvot sekä maailmankatsomus on muuttunut vuosikymmenien aikana. Ennen ihmisten...

0 kommenttia

Lähetä kommentti