Johda tunteita – menesty työelämässä

Kuuntelin kirjan ”Johda tunteita – menesty työelämässä” johtajuuden koulutusohjelman toiselle jaksolle. Halusin lukea kirjan, sillä koen, että olen itse tunteella johdettava ihminen ja saan parhaimman draivin, kun ympärillä olevat ihmiset inspiroivat minua tunteilla. Tunne vaikuttaa myös todella paljon yleiseen tekemiseen ja tunteet ja kokemukset asioista ovat oman motivaation lähde.

Kirjassa kerrotaan, miten voimme kukoistaa tekoälyn vierellä tunteiden avulla ja tuoda sitä kautta merkitystä itsellemme työelämässä. Tällainen työympäristö, jossa olemme avoimia ja annamme kaikki ajatuksemme myös muiden käyttöön mahdollistaa innovoinnin ja ainutlaatuisen paikan tehdä töitä. Näin ollen myös turvallinen ympäristö itsensä ilmaisuun ja kehittymiseen. Turvallisuus ja luottamus on keino saada tiimistä potentiaali irti ja tämä tapahtuu tunteiden käsittelyllä ja johtamisella.

Mitä tapahtuu, jos et johda tunteita? Tunteet voivat ottaa vallan ja keskittyminen olennaiseen vähenee huomattavasti. Lisäksi tunteilla pystyy sitouttamaan työntekijöitä melkeinpä paremmin kuin millään muulla. Tarvitaan tunnetta, jotta ihmiset reagoivat ja ovat täysillä pelissä mukana. Tarvitaan naurua, onnistumisia, itkua ja paloa. Tällöin mielestäni sitoutuminen on maksimoitu. Olen vielä suhteellisen heikko johtamaan edes omia tunteitani. Sain juuri tiimiliideriltämme palautetta, että näytän turhautumisen voimakkaasti ja en saa argumentoitua itseäni tällöin hyvin vaan asiat saattavat tulla ilman suodatinta. Lisäksi olen saanut tiimiläisiltä palautetta siitä, että näytän todella selkeästi, jos olen esimerkiksi vaivaantunut ja saan näin ollen kaikille muillekin vaivaantuneen olon, vaikka tämä ei ole todellakaan tavoitteeni. Näiden palautteiden jälkeen olen alkanut kiinnittää huomiota toimintaani ja nämä kaksi kommenttia pitävät täysin paikkaansa. Haluan päästä näistä eroon tai ainakin saada kehitystä, että en vaikuta muiden mielentilaan.

Tärkeintä on kuitenkin osata tunnistaa tunteensa ja reagoida niihin. Vasta silloin voi aloittaa muutoksen ajamisen eteenpäin, kun tiedostaa omat kehityskohdat. Olen tunnepohjainen ihminen ja mielessäni pyörii aina monenlaisia tunteita keskustellessamme jostain tiimiä koskevasta asiasta. ”Tulevaisuuden välttämätön metataito on tunteiden ymmärtäminen ja johtaminen.” Kirjassa kerrotaan, että asiantuntijoillakin on vaikeaa olla samaa mieltä tunteista vaan jokainen kokee asiat omalla tavallaan. Jokaisella on oma näkökulmansa siitä, mitkä tietyt tunteet ovat kullekin olennaisempia kuin toiset.

Tuominen ottaa esille kirjassaan tärkeän kysymyksen, jonka kanssa olemme myös tiiminä kamppailleet. Nimittäin kysymyksen avoimesta keskustelusta ja siitä, pystyykö kaikki avoimesti ilmaisemaan itseään, vaikkei olisi välttämättä järkevintä asiaa. Välillä keskustelu on tiimimme kanssa jopa liian fiksua ja faktapohjaista, jotta kaikki siihen voisivat osallistua empimättä. Jotkut tiimiläiset ovat kokeneet itseni mukaan lukien, että ”Minusta tuntuu…” lauseita ei ole meillä kovinkaan paljoa käytössä, sillä olemme ajatelleet, että jutut eivät perustu faktoihin ja olisivat sitä kautta jotenkin vähäpätöisempiä kuin teoriapohjainen tieto. Tähän olemme nyt kiinnittäneet huomiota ja olemmekin parantaneet dialogiamme jo roisisti.

Kirjassa painotettiin uteliaisuutta tunteita kohtaan ja niiden ymmärtämistä. Haluan olla tulevaisuudessa inspiroiva johtaja, joka johtaa nimenomaan tunteella ja sillä, että saa kaikki latautumaan töihin ja löytävän tekemisen palon. Tänäkin päivänä on yleistä kuulla, että johtajan kuuluu olla sitä ja tätä ja tuota. Usein nämä asiat liittyvät faktoihin, lukuihin ja strategiaan. Siinä kuitenkin unohdetaan inhimillisyys ja inspiroivaisuus. Faktat ja pelkät luvut imevät ainakin itsestäni kaikki viimeisetkin motivaation rippeet irti. Mielestäni johtajan on hyvä olla myös samaistuttava ja osattava pitää myös hauskaa työntekijöiden nähtävillä. Ideaalitilanne olisi kahden aiemman eli strategisen sekä tunnepuolen johtaja.

Taito on osata lukea ihmisten tunteita, jotka eivät näy päällepäin. Minun tunteitani on mielestäni todella helppo lukea, mutta olen törmännyt useisiin ihmisiin, joiden pään sisään en pääse miltei ollenkaan, jos he eivät sano suoraan, mitä tuntevat. Usein myös luovuus kätkeytyy ihmisen sisälle ja sitä on vaikeaa valjastaa näkyvästi käyttöön. Luottamussuhde tiimiläisten välillä on sen takia niin tärkeä, koska haluamme saada kaikkien ajatukset esiin ja hulluimmatkin ideat ilmoille. Puhumme paljon tiimimme kanssa rohkeista kokeiluista ja siitä, että akatemia on aikaa, kun voi toteuttaa hulluimmatkin ideat. Kuitenkin luovuutemme valjastaminen käytäntöön on ollut melko suppeaa ja hullutteluideoita ei ole tuotu paljoa ilmoille saatikka lähdetty toteuttamaan.

Kirja oli hyvää iltaluettavaa, sillä kirja oli kevyesti luettava. Kirjassa ei ollut paljoakaan uutta, mutta sitä oli silti kiinnostavaa kuunnella. Tämä sai aikaan ajatuksien herättelyä ja vahvistusta sille, että olen itse tunteella johdettava. Kirjassakin palattiin taas kaiken ytimeen eli siihen, että kaikki lähtee yksilöstä ja siitä, että ymmärrät omia tunteitasi ennen kuin voit ymmärtää ketään muuta.