Maailma muuttuu koko ajan, joten olemmeko me valmiita muuttumaan sen mukana? Digitalisaatio on meitä kaikkia koskettava asia ja tulee mullistamaan ja on jo mullistanut meidän maailmaamme ja tekemistä todella paljon. Yrityksissä digitalisaation käynnistäjänä on toiminut yrityksen oma strategia muutos, teknologian kehitys, muuttuva markkinatilanne, globaalit megatrendit ja niiden tuomat vaikutukset, sekä myös paikallinen ja kansainvälinen viranomaissäätely. Omassa arjessani digitalisaatio näkyy esimerkiksi ruokailussa. Viikonloppuisin saatan tilata ruokaa kotiin puhelin sovelluksen avulla tai pystyn varaamaan padel vuoron suoraan sovelluksen avulla ilman, että tarvitsee soittaa tai käydä paikan päällä varaamassa. Voidaan siis todeta, että digitalisaatio on helpottanut meidän monien elämää ja tuonut tietynlaisia vapauksia. Onko digitalisaatio sitten vain positiivinen asia? Itse näen, että digitalisaatiosta on ollut enemmän hyötyä, kuin haittaa, mutta kaikella on toki kolikon kääntöpuoli. Kaikki on nykyään saatavilla todella helposti, myös nuoremmille, joille sosiaalisen median tuomat ulkonäkö ja muut paineet aiheuttavat vain enemmän stressiä ja näin ollen voivat johtaa masennukseen ja koulun keskeytyksiin asti. Kaiken tämän pahan toisella puolella on myös paljon hyvää ja kerroinkin jo muutamista ylempänä, mutta perehdytään nyt enemmän yritysmaailmaan.

Digitalisaation on saanut monet yritykset muutoksen pyörteisiin ja moni johtaja onkin aivan sekaisin, kuinka tätä muutosta pitäisi sitten oikein johtaa. Monet ihmiset yrityksen sisällä voivat haluta muutosta nopeasti kehittyvässä ympäristössä, mutta eivät sitten kuitenkaan ole valmiita tekemään muutokseen tarvittavia toimenpiteitä, vaan pysyttelevät mieluummin mukavuusalueella. Muutos ei tule tapahtumaan hetkessä vaan se vaatii pitkänjänteistä työtä koko organisaatiolta aina johtoportaasta perustyöntekijään asti. On todella tärkeää, että digi osaamista löytyy myös ylimmällä portaalla seisovalta, koska muuten hän ei osaa johtaa alaisiaan tarvittavaa muutosta kohti. Digitalisaation tuomat uudistukset, kuten nettipalvelut ja ajanvaraus systeemit ja muut vastaavat avaavat monelle yritykselle aivan uudet markkinat, varsinkin kansainvälisestä. Tällä viikolla tiimiakatemialla vanhimmat tiimiyrittäjät tekevät 24 tuntiset ’’synnytykset’’ eli niin sanotun loppukokeen, jossa he tuottavat johonkin yritykseltä saatuun ongelmaan ratkaisun tai keinoja sen ratkaisemiseksi. Yksi toimeksianto oli tiimiakatemia konseptin kehittäminen varsinkin kansainvälisesti. Jään mielenkiinnolla odottamaan heidän tuloksiaan.

Tiimiakatemialla kannustetaan tekemään rohkeita kokeiluita, koska niistä oppii eniten. Digitalisaatio on varmasti saanut myös monessa yrityksessä aikaan saman eli asioita täytyy kokeilla rohkeasti käytännössä ennen, kuin tietää mikä toimii vai toimiiko ollenkaan. Olen monesti kuullut myös akatemialla neuvon, että myy jokin palvelu ensin ja mieti vasta sen jälkeen, kuinka sen toteutat. Kirjassakin nostettiin hyvin samanlainen esimerkki esille ja pääpointti siinä oli, että pakko on hyvä motivaattori. Silloin kun tiedostat, että asia on pakko saada tehdyksi, on motivaatio yleensä aika korkealla. Motivaation tulisi toki lähteä sisältä päin, joten en henkilökohtaisesti suosittele pakko motivaation hakemista kovinkaan usein. Itse pyrin etsimään sellaisen tulevaisuuden työn, joka motivoisi minua sisältä päin. Pakko motivaattori on varmasti toiminut digitalisaation aikana monessa yrityksessä, sillä jos yritys ei ole muuttanut toimintaansa teknologia kehityksen mukana, on se jäänyt markkinoilla selvästi muita jälkeen. Tänä syksynä olen keskittynyt lukemaan paljon sellaisia kirjoja, jotka keskittyisivät enemmän tulevaisuuteen ja varsinkin siihen millainen tulevaisuuden johtajan tulisi olla tai millaisia ominaisuuksia johtajalta tullaan vaatimaan. Tähän mennessä eniten esille on noussut muutoskyvykkyys, sekä ihmisläheisyys. Varsinkin ensimmäisessä minulla on vielä paljon opittavaa. Kirjan lopussa sanottiin mielestäni hyvin tulevaisuuden johtajasta ja lainaankin kirjan sanoja suoraan tähän loppuun: ’’Tulevaisuuden johtamisessa tärkeintä on lähteä matkalle ja tiedostaa, että merta ja karikkoja on syytä tarkkailla. On oltava herkkänä muuttamaan suunta nopeastikin. Suurin karikko johtamisessa on kuitenkin olla tekemättä mitään’’.