Johda tunteita-menesty työelämässä

Kirjoittaja: Antti Pihlavamäki

7 joulukuun, 2022

Lähdeteos: Johda tunteita-menesty työelämässä

Lähdeteoksen kirjoittaja: Camilla Tuominen

Teoriapisteet: 2

Luin Camilla Tuomisen Johda tunteita-menesty työelämässä kirjan. Kirja päätyi lukulistalleni, sillä olen kuullut tiimiläisiltä teoksesta hyvää ja kirja vaikutti erittäin tärkeältä tiimitoimintaa ja johtamista ajatellen. Tiimiakatemialle ihmisiä hakee useista eri taustoista ja jokainen etsii hieman eri asioita. Motivaation lähteetkin ovat usein poikkeavia osaa motivoi puhtaasti raha, osaa oppiminen ja osaa tarinat, mutta motivaation lähteitä on todella monia. Tämmöisen tiimiyrityksen johtaminen on usein hankalaa, sillä sitoutuneisuutta yhteiseen toimintaan ja jokaisen yksilön omien henkilökohtaisten unelmien edesauttaminen on haastava yhdistää ja sitäkin haastavampi johtaa. Tässä reflektiossa pureudun pääsääntöisesti Projektitoimisto Elementia Osk:in toimintaan, sekä omaan toimintaan. Päällimmäisenä tarkoituksena on oppia ymmärtämään tiimin ja tiimiläisten toimintaperiaatteita ja kehittää työympäristön viihtyvyyttä entisestään. Nautinnollisia lukuhetkiä!

Millainen työympäristö tiimimme on ja miten se on muuttunut tämän vuoden aikana? Tuominen esittää aluksi 5 kiperää kysymystä tiimin toiminnasta, minkä tarkoituksena on herätellä ajatuksia minkälainen työympäristö tiimissämme valtaa ja miksi. Kysymykset ovat lyhennettynä seuraavanlaisia.

  1. Voiko teillä töissä sanoa en tiedä? Luoko sanat mahdollisesti epämiellyttävää reaktiota?
  2. Pysähdytäänkö teillä keskustelemaan? Onko kaikilla mahdollisuus osallistua?
  3. Voidaanko keskusteluissa argumentoida tunteen mukaisesti vai pitääkö sen pohjautua faktaan?
  4. Saako teillä hullutella ja nauraa vai koetaanko se epäammattimaiseksi?
  5. Näemmekö kauas kantoisesti vai nopeaa hyötyä?

Tiimissämme valtasi pitkään sekalainen ilmapiiri kaikki oli uutta, jännää ja välillä jopa pelottavaakin. Keskusteluita ei aina käynyt koko tiimi, vaikka puhuimmekin sen merkityksestä ja tärkeydestä. Edesautoimmeko kuitenkaan millään tapaa toiminnassamme sen edistämistä? Mielestäni vaihdellen, vahvojen persoonien tykitysdialogiin on usein hankala ja on helppo turvautua niin sanottuun takaoveen. Olemme kuitenkin kehittynyt ja rauhoittunut dialogeissa merkittävästi ja jos reflektoin tiimimme kehitystä, niin olemme selättäneet työryhmä vaiheen ja murramme jatkuvasti valetiimiä pala palalta. 

Mitä Tuomisen esittämiin kysymyksiin tulee niin nyt voin jo allekirjoittaa useamman kohdan. Mielestäni tähän on vaikuttanut tiiminjohtamisen muutos, emme enää toimi yhteiskassa menetelmässä, vaan siirryimme tavoitekassaan. Siirtymisen päällimmäinen syy oli kehittää tiimin työympäristöä kaikkien motivaation lähdettä tukevaksi. Haluamme tiiminä tukea jokaisen henkilökohtaisia tavoitteita tiiminä oli tavoitteet rahallisia, opillisia tai tarinallisia. Kassan vaihdos on ollut erittäin toimiva muutos, ja tuonut enemmän tiimiä yhteen. Meidän kuitenkin tarvitsee tiiminä ylläpitää tilannetta, että tuodaan hyötyjä tiiminpäin eikä käännytä toisiamme vastaan.

Tulevaisuudessa luotan vanhaan sanontaan ”rehellisyys maan perii”, sillä meidän pitää pysyä itsellemme ja toisillemme rehellisenä, jotta voimme kehittää jatkuvasti toimintaamme. Vain rehellisyydellä pääsemme valetiimi vaiheen ylitse ja luomme kaikille viihtyisämpää työympäristöä. Pienillä teoilla arkipäiväisessä toiminnassa voin itse edesauttaa tämän ohjenuoran toteutumista.

Mikä on ollut matkani omassa tunne johtamisessa? Olen aina ollut tosi tuloskeskeinen ja omannut suuren työmoraalin, mutta olenko toiminut aina mieltymysteni mukaisesti? Kirjassa Tuominen puhuu kuinka omat tunteet pitää tunnistaa, eikä vain sivuuttaa. Tämä herätti omassa toiminnassani paljon ajatuksia, johdanko itseäni tunteella vai tuloksella? Ennen asia oli minulle paljon raaempi ja seurasin aina tuloksia, mutta nykyisin keskitän energiaa enemmän omaan tunnejohtamiseen ja luotan sen tuovan tuloksia. Suurin muutos tapahtui kesällä, kun pääsin yhdistämään tapahtuma-alan töissä intohimoa ja tulosten tekemistä, sekä irtisanouduin vanhasta työstä. Irtisanouduin vakituisesta työpaikasta, sillä en nauttinut työstä enää vaan se toimi enemmän rajoittavana tekijänä. Huomasin työ muutoksen jälkeen, että voin todella hyvin, tunsin itseni onnelliseksi ja vapaaksi. Tämän jälkeen olen pyrkinyt ylläpitämään taitoa Tiimiakatemia arjessakin, yhdistää hauskuus, intohimo ja tuloksellisuus.

Tuominen kertoo kirjassaan kuinka omat tunteen pitää ensiksi hahmottaa, tämän jälkeen ympäristön tunne hahmottaminen on paljon helpompaa. Uskon itse myös tähän ideologiaan, koska olen huomannut oman kehityksen muiden toiminnan ymmärtämisessä. Tämän myötä olen pyrkinyt tekemään arjessa työympäristöä tukevia muutoksia. Näistä konkreettisin on dialogityylin muutos ajatuksia herättävämpään suuntaan sen sijaan että ilmaisisin vaan oman näkemyksen. Esitän myös usein itselleni kysymyksen mitä tuon, kun tulen paikalle. Tämän avulla johdan omia tunteitani, eikä tunteet johda minua.

Kokonaisuudessa kirja oli todella hyvä ja ajatuksia herättävä. Tämä olisi mielestäni hyvä jokaisen työelämässä toimivan lukea, sillä kirjan avulla jokainen voi edesauttaa omalla toiminnallaan parempaan toimintaympäristöön. Käytäntöön kirjasta lähtee ehdottomasti kirjan lopussa olevat tunteiden johtamisen käytännön vinkit. Vinkkien avulla pystyn kehittämään omaa, tiimin sekä yhteisön hyvinvointia arkipäiväisessä kanssakäymisessä. Omaan toimintaan palautan aamusivujen kirjoittamisen/piirtämisen, huomasin rohkeassa kokeilussani mitä aikainen herätys, kylmäsuihku, meditointi ja aamusivut starttaavat päivän. Kaikki toimenpiteet eivät ollut suuria ja mullistavia ja kariutui pois, mutta aamusivujen hyödyn haluan muodostaa rutiiniksi. Haluankin jakaa tämän reflektion lopuksi aamuisen ajatusvirran. ” Positiivisuuden merkitys. Kun olet positiivinen uusille asioille ja näytät sen niin usein aukeaa uusia mahdollisuuksia. Tämän lisäksi positiivisuus tuo onnellisuutta. Valtasin itse kehon muistoilla Kolin elämyssuihku ja Mäksän kanssa rallialueelle pääsy ilman lippua. En tiedä miksi juuri nämä muistot lyöttäytyi päähän. Tiedän vain, että molemmissa koko kehoa vallitsi yllättyneisyyden positiivinen virta”. Monessa aamusivussa olen käyttänyt muistojen tuomaa positiivisuutta ja antanut sen täyttää koko kehon. Loppu silauksena mahtava ajatus Norjalaisesta Troll elokuvasta missä kerrottiin kuinka ihmisten pitää nähdä uskoakseen, mutta mitä jos meidän pitääkin uskoa nähdäksemme?

Kiitos lukemisestani toivottavasti reflektioni herätti ajatuksia tunteiden merkityksestä maailmassamme.

You May Also Like…

Digimarkkinointi

Pääsin viimein digimarkkinointikirjan kimppuun, joka on pitkään kulkenut lukulistallani mistään sitä löytämättä....

Intohimona brändit

Tämä kirja päätyi reflektoitavaksi nyt, sillä brändit ja niiden kilpailu on ollut viime vuosina todella kovassa...

0 kommenttia

Lähetä kommentti