Tunteita on jokaisessa hetkessä jokaisella, eikä niitä voi vältellä. Ilman tunteita emme olisi ihmisiä, sillä aivot käyvät läpi koko ajan erilaisia tunteita ja niitäkin voi olla useampaa samaan aikaan. Kun yhdistää tunteet ja työnteon tulee yhtälöstä päivittäin eri vastaus ja siksi tunteita onkin hyvä oppia ymmärtämään.

Tunteet minussa

Osaan näyttää tunteitani ja kertoakin niistä aika hyvin. Siksi minun onkin välillä hankalaa ymmärtää toisia, jos he eivät sano suoraa miltä tuntuu. Osaan lukea kehonkieliä, mutta niihinkään ei voi aina luottaa, sillä tunteita ihminen osaa piilotella hyvin. Koen, että kun puhun omista tunteistani, jaan ympärilleni turvallisuutta ja näin ollen oletan, että saisin käännettyä luottamusta myös toiseen suuntaan. Aina tämäkään ei toimi, sillä meitä on todella moneen. Omaan paljon ’’minusta tuntuu’’ lauseita ja uskallankin niitä tuoda ilmi. Tämä tekee minulle hyvää, koska sen verran olen oppinut jo itsestäni, että jos niitä en saa sanotuksi, tuntuu että en ole tyytyväinen lopputulokseen. Tämä myös auttaa siihen, että tuon rohkeammin ideoitani ilmi ja syntyy hyvää keskustelua tai saan vastauksen nopeammin. Pettymyksen tunne on varmasti monelle suurin tunne, jonka helpoiten tunnistaa. Tämä tunne tulee ilmi yleensä silloin kuin odotukset ja todellisuus eivät kohtaa. Näitä asioita on hyvä oppia hallitsemaan ja opetella kääntämään pettymyksetkin osittain onnistumiseksi siinä, että on ainakin yrittänyt ja tietää mitä tekee toisin seuraavalla kerralla.

Tiimissämme kun opimme enemmän toistemme tunteista, se tulee näkymään myös ulospäin, sillä tunteilla on suuri vaikutus myös koko tiimin ilmapiiriin. Olen tätä opetellut myös työelämässä. Vaikka tuntuisi että kaikki menee siinä hetkessä penkin alle eikä mikään ole kivaa, on opittava löytämään kultainen keskitie ja pyrittävä sivuuttamaan työnteon ajaksi huonot tunteet pois, sillä muuten asiakaspalvelustakaan ei tule mitään. Täytyy ymmärtää se, että yksikin huono kokemus asiakkaalle voi olla kohtalokas meidän puoleemme. Yleensä on helpompi puhua huonoista kokemuksista kuin hyvistä, varsinkin kun puhutaan asiakaspalvelutilanteista.

Yksi isoimmista tunteista mitä olen kokenut viime päivinä, on ollut väsymyksen tunne. Se mistä tiedän sen olevan tunne, eikä olotila on se, että on paljon asioita hoidettavana, aika ei tahdo riittää ja joka paikkaan pitäisi venyä. Tällöin aivot eivät saa yhtään lepoa ja ajatuksia on pää pullollaan. Nukun öisin hyvin ja riittävästi, mutta tunne tulee varmastikin siinä, että mieli ei tyhjene. Huomaan kuitenkin tämänkin helpottaneen, kun olen saanut asioihin jonkinlaisen järjen. Aikataulutus on tässäkin asiassa toiminut äärettömän hyvänä työkaluna.

Nyt uuden johtotehtävän johdosta minun pitää opetella tunteista entisestään. Tahdon opetella olemaan ensimmäinen joka asian, kun asian nostaa ilmoille, sillä silloin jaan aidosti kiinnostusta asiaan ja siihen, miten siihen reagoidaan. Tahdon aidosti myös oppia johtamaan esimerkillisesti, jossa kunnioitetaan tunteita, eikä keskiössä ole vain suoriutuminen.

Tunteet tiimissämme

Tiimissämme tunteiden näkyminen on parantunut huomattavasti, mutta siinä on silti jatkuvasti kehitettävää. Ymmärrän sen, että 16 henkilölle puhuminen on monelle varmasti haastavaa ja voi tulla olo, ettei ketään varmaan kiinnosta mitä minulla olisi sanottavana. Tämä on taas todella huono juttu, sillä silloin parhaimmat ideat voivat jäädä kuulematta ja muutosta ei tapahdu asiaan mihin sitä saatettaisiin tarvita.

Tärkeimpiä asioita mihin tiimimme tulee keskittyä, on läsnäolo, avoimuus ja ymmärtäminen. Nämä asiat antavat tilaa jokaisen tunteille ja siihen että opimme tuntemanaan toisiamme entistäkin paremmin. On hyvä myös oppia kyseenalaistamaan asioita, sillä muuten asioista ei välttämättä saa kaikista syvintä juurta esiin. Tämä myös auttaa siihen, että joudumme laittamaan aivomme työskentelyyn ja keskustelusta tulee oikeasti älykästä.

Kun opimme tunteistamme enemmän jää myös syyttely pois. On totta, että toista on aina helpompi syyllistää. Se ei kuitenkaan ole hyvä, varsinkin kun emme etsi syyllisiä vaan ratkaisuja. Tottakai silloin, jos tilanne on todella paha ja vaatii syypään asiaan niin syyllinen on löydettävä, mutta tämmöistä tilannetta ei ole vielä kertaakaan tiimissämme ollut. Hiljaisuus voi myös olla myöntymisen sijaan pelon merkki, joten pieni haastaminen on hyvä asia, että tilanteeseen saadaan useampi näkökulma. Ei voi aina vain olettaa ja arvailla mitähän toisten päässä liikkuu, vaan on opeteltava kysymään asiasta suoraan. Tällöin vertailu jää pois, eikä toisista maalailla vääriä kuvia seinille. Kun oppii ymmärtämään tunteiden kieliä, oppii ymmärtämään miten erilaiset tunteet tulevat ilmi ja sen, miten ajattelun sekä tekojen välille syntynyt yhteys toimii.

On meidän rikkautemme olla suuri tiimi, joka sisältää niin monta erilaista ihmistä. Tämä opettaa meitä jo itsessään ja pakottaa oppimaan myös toisistaan. Tästä on suuri apu jokaiselle tulevaisuuteenkin. Voi ylpeänä kertoa kuinka mekin pystyimme 16 hengen voimin mihin vain vaikka matkamme olikin tunnerikas ja monttuinen. Mielestäni tämä on paljon mielenkiintoisempaa ja opettavaisempaa näin, kuin se että meitä olisi esim. viisi ihmistä ja kaikki samanlaisia. Silloin tekemisestä tulisi paljon yksitoikkoisempaa ja meno olisi hyvin suorittavaa. Täytyy siis oppia kunnioittamaan entistäkin enemmän koko tiimiämme ja sen yksilöitä ja antamaan kaikille tilaa. Myös se, kun tilaa annetaan sitä, täytyy jokaisen oppia ottamaan itselleen. Haluan päästä kuulemaan jokaiselta entistäkin hulluimpia ideoita ja siihen tarvitaan ihan jokaista meistä.