Johda merkitystä

Kirjoittaja: Elisa Häkkinen

17 helmikuun, 2022

Lähdeteos: Johda merkitystä

Lähdeteoksen kirjoittaja: Tapio Aaltonen, Pirjo Ahonen, Jaakko Sahimaa

Teoriapisteet: 2

Merkityksen tunne on asia, jonka kanssa jokainen, jossain kohtaa elämäänsä kamppailee. On kyse, sitten arjesta, ihmissuhteista, työstä tai ammatista. Elämän merkityksellisyys on teema, joka on varsinkin viimeisen vuoden aikana pyörinyt mielessä. Millainen on esimerkiksi oma panos ta-yhteisölle ja tiimille? Miten koemme projekteissa merkityksellisyyttä? Tartuin merkityksellisyyden teemoja pureksivaan teokseen Johda merkitystä (Aaltonen 2020). Tämä kirja aloittaa ruohonjuuri tasolta käsitellen filosofian ja psykologian teemoja, joilla on vaikutusta merkityksellisyyden kokemiseen. Kirjassa edetään työn merkityksellisyyteen, merkityksen johtamiseen, tiimin ja organisaation toimintaan asti.  

Ihmiset etsivät merkityksellisyyttä kaikesta tekemästään. Merkityksellisyys määritellään perustarpeeksi, jota tarvitsemme toimiaksemme. Elämä tuntuisi aika suorituskeskeiseltä, jos emme koe mitään merkitystä tekemissämme asioissa. Tässä kirjassa oli myös useampi tehtävä, jotka auttoivat hahmottelemaan omaa ymmärrystä merkityksellisyydestä ja sen johtamisesta. Johtaminen liittyy ympärillä oleviin ihmisiin ja omaan arkeen. Tällaisiin kysymyksiin on harvoin tyhjentäviä vastauksia ja mielenmaisemat elävät aina elämäntilanteesta riippuen. Eksistentaalisten kysymysten ääreltä saattaa löytää itsensä, jos huomaa olevansa murroskohdassa tai isojen elämänmuutosten edessä. Pääsääntöisesti ihmiset haluavat tavoitella onnea ja hyvää elämää. Mitä tiukemmin yritämme niitä tavoitella, sitä useammin ne lipsuvat pois ulottuvistamme.

Merkityksellisyys määriteltiin neljän pääpilarin mukaan

  • Tarinat
  • Merkityksellisyys syntyy suhteessa muihin
  • Tarkoituksen kokeminen
  • Itsensä ylittäminen

Ihmiset löytävät merkityksellisyyttä työstään hyvin eri tavoin. Merkityksellisyys määriteltiin myös tulevaisuuden työelämän valttikortiksi, joka näkyy kaikilla elämisen osa-alueilla. Jokainen meistä tahtoo tehdä asioita, jotka tuntuvat mielekkäiltä. Tulevaisuuden kannalta merkityksellisyydestä täytyy myös puhua, jotta pystymme muuttamaan toimintatapojamme radikaalisti kestävimmiksi ja vähemmän ympäristöä kuormittavaksi. Ihmiset narratoivat omaa elämäänsä ja rakentavat kokonaiskuvaa omasta elämästään. Jos katsotaan viimeisen vuosikymmenen aikana huipulle nousseita yrityksiä, keskiössä on useimmiten

Eniten merkitystä löydän itse niistä hetkistä, joissa pääsee luomaan uutta ja kehittämään asioita, yksin tai yhdessä muiden kanssa. Merkityksellisyyden tunteeseen vaikuttaa isosti myös ympärillä oleva työyhteisö ja ihmiset, joiden kanssa pääsee työskentelemään. Olen tehnyt paljon asiakaspalvelutöitä ja koen myös, että arkisilla kohtaamisilla on paljon merkitystä. Esimerkiksi edeltävänä kesänä palveli usein Vanha kunnon kahvilalla kanta-asiakkaita ja tiesi, että kohtaamisilla oli iso merkitys asiakkaalle. Usein merkityksellisyyden tunne rakentuu työssä pienistä asioista, jotka ajan myötä kasaantuvat isommiksi. Jokainen meistä myös suhtautuu työhön hyvin eri tavoin, saatamme määritellä työn vain ”työnä”, eikä näe siinä mitään sen suurempaa. Osa kokee työnsä kutsumuksellisena ja tekevät työtään sen sisäisen arvon takia. Koen, että Tiimiakatemialla on paljon tällaisia ihmisiä, jotka tekevät asioita oman sisäisen palon motivoivana. Tämän samanlaisen mielentila ilmiön on nähnyt myös jo valmistuneissa alumneista, jotka monet ovat löytäneet niinsanotusti ”oman juttunsa”. Kutsumuksen löytäminen vaatii usein sitä, että ottaa myös isoja riskejä ja pystyy astumaan mukavuusalueelta pois.

Rakenteet ja organisaatio

Jokainen meistä johtaa merkitystä, jollain tasolla.   Hyvin yksinkertaistettuna johtaja rakentaa pohjat merkitykselliselle toiminnalle ja esimerkillään voi tehdä hyvinkin arkisista asioista, merkittäviä. Jokainen meistä johtaa elämässään merkitystä ymmärtää sitä tai ei. Merkityksellisyyden kokeminen pätee myös asiakassuhteisiin, jos ei saa asiakasta uskomaan omaan palveluun. Jos johtajana toimiva ei usko asiansa olevan merkittävä, ote lipsuu hyvin nopeasti. Useimmiten pienet asiat muuttuvat suuriksi, kun niitä tehdään viikottain arkisella tasolla. Kyse voi olla pienistäkin teoista, jotka tukevat tekemistä. Johtajan roolissa olevan täytyy pystyä reagoimaan nopeasti ja tehokkaasti, sekä olla kartalla myös tiimissä yksilön tasolla tapahtuvista muutoksista. Jokainen meistä on erilainen ja kaikki eivät reagoi samalla tavalla.

Merkityksen johtamisessa painotettiin myös tarinoita ja sitä, miten ihmiset ovat valmiita tekemään suuria uhrauksia, jos uskovat olevansa osana jotakin suurta. Toisaalta tällaiset tarinat ovat useimmiten myös hyvin arkisia. Merkityksellisyys peilautuu myös vahvasti yhteisöön. Tiimiakatemia kontekstissa merkityksellisyyden kokeminen ja sen johtaminen tuntuu luontevalta. Tiimi luo ihan totaalisen erilaisen ympäristön asioiden kokeilulle ja toteuttamiselle. Tiimiakatemia on myös organisaationa merkityksellisyyttä tukeva. Yhteisö, yhteiset tavoitteet ja visio vievät tekemistä eteenpäin. Jokaisella tiimiyrittäjällä tuntuu olevan yhtenäinen suunta ja asenne tehdä asioita.

Arkiset asiat ja tapojen muuttaminen

”Hulluutta on se, että tekee samat asiat uudelleen ja uudelleen, odottaen eri tuloksia” – Albert Einstein

Tuntuu, että varsinkin tämän toisen vuoden alussa on kyseenalaistanut sitä, että onko oikeasti tekemässä oikeita asioita? Onko oikeasti missään loppujen lopuksi mitään järkeä? Mihin uusin projekteihin lähtee? Millä tavalla lähtee haastamaan omaa tekemistä? Omat ajatukset ovat suuntautuneet pitkälti arkisten asioiden äärelle. Pienemmillä asioilla tuntuu olevan enemmän merkitystä, kuin suurilla suunnitelmilla.

Arjessa ylipäätään on pyrkinyt keskittymään useammin tekoihin, joiden vaikutus pitkässä juoksussa muuttuu suuremmaksi. On kyse, sitten huonoista tavoista, ruoan laitosta tai liikunnasta. Olen esimerkiksi arjessa pyrkinyt laittamaan ruokaa pitkän kaavan mukaan edes kerran viikossa. Liikun säännöllisesti ja pidän omista harrastuksista kiinni. Tällä esimerkillä pyrin siihen, että myös merkityksen johtamisessa on usein kyse pienistä teoista. Tiimin toiminnassa tämä voi tarkoittaa kuulumisten vaihtamista kahvin äärellä tai yhteiselle lounaalle lähtemistä.

Miksi, miten ja milloin?

Menestyvä tiimin peruspilari on yhteinen merkityksellisyys. Tiimi on hyvin erilaisten yksilöiden summa, joka vaatii jokaisen työpanosta. Hohke on kehityksessään edennyt murrospisteeseen, jossa toimintapoja muokataan ja merkitystä etsitään uudelleen. Merkityksen pohdinta on niin sanotusti ollut tapetilla, viimeisten kuukausien aikana. Mikä on tiimin toiminnan tarkoitus? Miksi olemme olemassa? Olemme jollain tasolla valmistauteneet harppaukseen kohti parempaa. Viime syksyn tietynlainen pysähtyneisyys tuntuu työntäneen meitä, nyt kohti uutta vuotta. Kaikki ovat havahtuneet talviunesta ja lähdimme pohtimaan toimintaa uusiksi. Myös merkityksellisen tiimin rakentaminen lähtee siitä, että osataan kysyä miksi, miten ja milloin? Miksi tiimi tai organisaatio on olemassa? Miksi asioita tehdään? Miten asiat tehdään ja milloin?

Tiimin muodostumiseen tarvitaan useimmiten kaksi tärkeää elementtiä. Tiimi tarvitsee yhteisiä tavoitteita ja vuorovaikusta. Jos tiimi pystyy heti alussa ryhmäytymään hyvin, eteneminen on tulevaisuudessakin helpompaa. Ehkä tämä on välillä ollut haasteena Hohkeen toiminnassa, emme ole viettäneet vielä tarpeeksi aikaa yhdessä? Kun tiimin jäsenet tuntevat toisensa entistä paremmin, kohtaamiset tuntuvat entistä merkittävämmiltä.

You May Also Like…

Digimarkkinointi

Pääsin viimein digimarkkinointikirjan kimppuun, joka on pitkään kulkenut lukulistallani mistään sitä löytämättä....

Intohimona brändit

Tämä kirja päätyi reflektoitavaksi nyt, sillä brändit ja niiden kilpailu on ollut viime vuosina todella kovassa...

0 kommenttia

Lähetä kommentti