Järkytä avoimuudella

Kirjoittaja: Lauri Koivisto

5 toukokuun, 2022

Lähdeteos: Järkytä avoimuudella

Lähdeteoksen kirjoittaja: Aki Ahlroth

Teoriapisteet: 3

Tämä kirja tuli valittua täysin vahingossa, sillä teoriapisteitä puuttui ja tästä niitä sai tarvittavat kolme. Tämä vahinko oli kuitenkin varsin positiivinen yllätys, sillä kirjan pointit osuivat täysin tiimin kokemiin haasteisiin ja vahvuuksiin. Lisäksi sain tästä myös lisää hyviä ajatuksia johtamiseen ja oman johtamistavan kehittämiseen. Kaiken tämän lisäksi kirjassa sivuutettiin myös rekrytointia varsin mielenkiintoisella tavalla, joka taas resonoi minuun, sillä rekrytointi on yksi suurimmista mielenkiinnon kohteistani, ja siitäkin haluan oppia lisää erilaisia näkökulmia ja toimintatapoja.

Avoimuus, mitä se todella on? Meidän tiimissämme avoimuus ja suoraan puhumisen kulttuuri on ollut vahvana heti alusta lähtien. Se on tuonut paljon hyvää, mutta myös huonoa. On hienoa, että suurin osa tiimiläisitä puhuu suoraan ja kertoo jos jokin asia ärsyttää. Avoimuuden kääntöpuolena on mielestäni se, että ei aina osata ymmärtää toista ihmistä. Me olemme jokainen erilaisia ja jokainen meistä ottaa palautteet ja kommentit eri tavalla. Joku saattaa ohittaa ne olan kohautuksella, kun taas toista ne voivat jäädä vaivaamaan pitkäksikin aikaa. Sitten on myös niitä tyyppejä, jotka saattavat loukkaantua ja ottaa kommentit todella henkilökohtaisesti. Ehkä meidän kaikkien pitäisi ymmärtää, että vaikka avoimuus ja suorapuheisuus ovat todella hyviä asioita ei niiden taakse voi kuitenkaan ikinä mennä sillä ajatuksella, että haluaa jollain tapaa näpäyttää tai loukata toista ihmistä.

Kirjassa puhuttiin myös paljon arvojen merkityksestä organisaatiossa. Minusta mielenkiintoisin pointti tässä liittyi nimenomaan rekrytointiin. Kirjassa mainittiin, että rekrytointia pitäisi tehdä enemmän arvopohjaisesti ja yritykseen pitäisi palkata sellaisia ihmisiä, joiden ajatusmaailma kohtaa yrityksen arvojen kanssa. Vastaavasti kaikille arvoja vastaan toimiville henkilöille pitäisi suoraan antaa potkut. Olen itse tässä tapauksessa hieman erimieltä. On totta, että yrityksen arvot ovat tärkeä tukipilari päivittäisessä työssä, mutta mielestäni jokaiselle työntekijälle pitäisi antaa mahdollisuus muuttaa halutessaan omaa toimintaansa tukemaan yrityksen arvomaailmaa. Toki siinä vaiheessa, jos työntekijä ei mahdollisuuksista huolimatta muuta toimintatapaansa, on oven näyttäminen mielestäni oikea ratkaisu, sillä pitkään jatkuva arvojen vastainen toiminta viestii ulospäin siitä, että yrityksen arvot eivät merkkaa työntekijöille tai johdolle yhtään mitään.

Heigassa arvot ovat rohkeus, reippaus ja rehellisyys. Mielestäni nämä arvot näkyvät toiminnassamme, mutta välillä tuntuu, että jokin arvoista putoaa pois, vaikka kaikkien pitäisi näkyä yhtä aikaa päivittäisessä tekemisessä. Esimerkiksi tänä keväänä rohkeus on näkynyt tiimissä vahvasti, samoin rehellisyys, mutta reippaus tuntuu jääneen taka-alalle. Tästä hyvänä esimerkkinä on tarjolla olleet työt ja niihin olleet vähäiset osallistuja määrät. Arvojen kanssa on välillä ollut sellainen fiilis, että ne on asetettu täysin summa mutikassa ilman kunnollista arvokeskustelua. Tämä saattaa osittain myös pitää paikkansa sillä määritimme arvot tiimin synnytyksessä, jossa aika oli hyvin rajallinen.

Minusta olisi hyvä tiiminä oikeasti käydä kunnolla läpi kaikkien tiimiläisten arvot ja sitä kautta määrittää, miten kukin osuu arvoillaan yhteen tiimin arvoihin, sekä tarvittaessa myös muuttaa yhteisiä arvoja, jos näyttää, että ne eivät työntekijöiden kanssa osu yhteen. Me kuitenkin olemme yritys, joka ei ole itse työntekijöitään valinnut, jolloin meidän pitää valita arvomme tukemaan jokaisen tekijän toimintaa.

Johtajuuden näkökulmat kohtasivat erittäin hyvin oman johtamisajattelun kanssa. Kirjassa puhuttiin kuinka parhaat esimiehet ovat niitä, jotka oikeasti ovat kiinnostuneita enemmän muista ihmisitä, kuin siitä miltä he itse muitten silmissä näyttävät. Itse kuulun mielestäni tähän kategoriaan. Olen joskus aikaisemmin välittänyt enemmän siitä miltä muitten silmissä vaikutan, mutta nykyään olen huomattavasti enemmän kiinnostunut muitten ihmisten ajatuksista, mielipiteistä ja haasteista. Lisäksi kirja mainitsi miten luottamus rakentuu läsnäolosta, avoimuudesta ja välittämisestä. Koen tässä tapauksessa selkeäksi vahvuudekseni välittämisen ja läsnäolon. Avoimuutta voisin omasta mielestäni vielä lisätä tietyillä osa-alueilla, erityisesti silloin kun täytyy antaa napakkaa ja kovaa palautetta. Huomaan liian usein yrittäväni kaunistella sanomisiani, vaikka viesti varmasti paremmin perille, kun sen sanoo täysin suoraan ja rehellisesti. Tässä taas toki pitää miettiä hieman toista ihmistä, sillä niin kuin aikaisemminkin sanoin, niin ihmiset ovat erilaisia ja joillekin on kovakin palaute annettava lempeämmin.

Kaiken kaikkiaan, olen huomannut kehittyneeni omassa johtamisajattelussa. Erityisesti omien haasteiden löytäminen on tullut aikaisempaa helpommaksi, mikä takaa myös sen, että nämä haasteet pystyn muuttamaan vahvuuksiksi. Enää tarvitaan vain mahdollisuus päästä testaamaan asioita käytännössä ja uskon niin pian tapahtuvankin.

You May Also Like…

Idiootit…

Mä oon idiootti. Kaikki muutkin on. Miksi luin tämän kirjan? Haluan ymmärtää itseäni edelleen paremmin. Kun ymmärtää...

Laiskuus haisee

Laiskuus haisee

Leo Straniuksen kirjoittama kirja edustaa kaikkea muuta, mitä minä teen. Tehokkuuden taika on selfhelp tyylinen opas,...

0 kommenttia

Lähetä kommentti