Copywriting on yksinkertaisuudessaan markkinointi tai mainontatekstien kirjoittamista myyntiä tai asiakkaan vakuuttamista varten – tavoitteena on siis saada lukija tekemään haluttu toiminto lukemisen jälkeen. Copywritingillä halutaan yhdistää tavoiteyleisön halut ja tavoitteet organisaatioon, jolla on ratkaisut näihin. 

Aloitin jokin aika sitten tekemään viestintää Organisaatio X:lle. Projekti on siis aiheen parista, josta minulla ei ollut etukäteen juurikaan mitään tietämystä. Niimpä myöskin copywriting tuli uutena terminä itselleni, minkä myötä innostuinkin lukemaan aiheesta.

Olen ottanut viimeaikaiseksi haasteekseni Organisaatio X:n Instagramin päivittämisen lukijaystävällisempään muotoon. Organisaation sivu kyseisessä applikaatiossa on tällä hetkellä hyvin sekava – selkeää kohderyhmää ei ole, materiaali ei ole yhdenmukaista sekä yhtenä isona ongelmana copywritingia ei ole tehty oikein. Organisaatio toimii vapaaehtoisvoimin ja yksinkertaisesti selitettynä järjestää kansainvälisiä lasten ja nuorten leirejä. Tällä hetkellä instagram on pelkkää  markkinointia ja kertoo siitä, mitä me organisaationa haluamme saavuttaa. Sisällöstä puuttuu kuitenkin täysin se, mitä osallistuja tai vapaaehtoinen voi saada irti toimintaan liittyessään. Reflektioin kirjaa siitä näkökulmasta, miten voisimme saada enemmän vapaaehtoisia ryhmänvetäjiä mukaan toimintaamme.

Copywritingin nykytila

“… Mikäli olet kiinnostunut leirinvetäjän paikasta, ota meihin yhteyttä sähköpostilla!”

“… Lähde mukaan ja ole mukana luomassa merkityksellisiä hetkiä nuorille osallistujille!”

“… Ilmoittaudu mukaan: (nettisivu)”

Edellämainitut otteet ovat viimeiset lauseet postauksista, joilla on yritetty saada vapaaehtoisia mukaan Organisaatio X:n toimintaan. Näitä on edeltänyt pieni infopaketti, jossa on kerrottu hieman ryhmänohjaajatoiminnasta. Jotta saisimme mahdollisimman paljon kiinnostuneita mukaan, olisi potentiaalisille ryhmänvetäjille luotava tarjous, mistä he eivät halua kieltäytyä. On myytävä tunnetta, jotta jo lukiessaan vapaaehtoinen voisi saada pienen käsityksen siitä, miltä mukaan toimintaan lähteminen voisi tuntua, ja mitä hän voisi sillä saavuttaa. Lisäksi on otettava huomioon se, miten postaus aloitetaan. Vaikka postaus olisi sisällöltään kuinka hyvä, ei siitä ole hyötyä, jos lukija on selannut eteenpäin jo ensimmäisen lauseen jälkeen. Alla mahdollinen call to action postaukseen.

“… Ota ensimmäinen askel kohti unohtumatonta kesää ja maailmaa muuttavaa kokemusta!”

Copywriting vai content writing?

Nyt kun copywriting on tuttu konsepti, voidaan käydä läpi content writing lyhykäisyydessään. Content writing on puolestaan lukijoiden opettamista, viihdyttämistä tai inspiroimista. Jotta Organisaatio X:n viestintää saadaan tehostettua, olisi löydettävä sopiva balanssi copywritingin ja content writingin välille. Tällä hetkellä Instagramista puuttuu lähes kokonaan kuvat ja se, mitä toiminta käytännössä tarkoittaa, toiminta saattaa tuntua siis hyvin etäiselle henkilölle, joka tarkastelee organisaatiota ulkopuolisen silmin. Olen suunnitellut blogitekstityylisiä Instagramjulkaisuja – Organisaatio X -muistoja – jotta toimintaa saadaan tuotua lähemmäs lukijaa.

Organisaatio X -muistoja ja niiden rakentuminen

1. Kuva
   • Lukijalle on tärkeää saada kasvot sille, millaisia henkilöitä toimintaan on aiemmin osallistunut. Olen myös huomannut sen, että muutamat aiemmin julkaistut kuvat ovat saaneet paljon enemmän näkyvyyttä, kuin vain tekstiä sisältävät julkaisut.
2. Tarina
   • Kun lukija on kiinnittänyt huomion kuvaan, tarjotaan hänelle tarinaa aikaisempien vapaaehtoisten kokemuksista. Tarinaa lukemalla lukijan on helpompi kuvitella se, miltä kesä Organisaatio X:n kanssa voisi näyttää. Tarinoilla halutaan luoda lukijalle halu ottaa lisää selvää organisaation toiminnasta. Tarinoissa on otettava huomioon se, että niiden on oltava viihdyttäviä, helppolukuisia ja sopivan pituisia.
3. Call to Action
   • Jokaiseen julkaisuun on saatava sisältöön sopiva CTA, jolla lukijaa pyritään ohjaamaan prosessissa eteenpäin. CTA:n on oltava inspiroiva ja lukijakunnalle räätälöity.

Viestinnän kohderyhmä

Suomi ja maailma ovat pullollaan eri organisaatioita, jotka tarjoavat vapaaehtoistyömahdollisuuksia. Mikä siis on kilpailuetumme näiden muiden organisaatioiden rinnalla? Organisaatio X:llä on mielestäni upeat arvot: tukea lasten ja nuorten kasvua aktiivisiksi maailmankansalaisiksi, jotka osaavat ja haluavat edistää oikeudenmukaisuutta ja rauhaa. Hyvät arvot eivät auta tilanteessa, jossa organisaation toiminnasta ei tiedetä, eikä sitä osata tuoda ilmi. Viestinnässä on siis huomioitava erityisesti sitä, että organisaation arvot saadaan tuotua ilmi lukijoille. Organisaatio X:n vapaaehtoiset jakavat yleensä organisaation arvot ja ovat siksi mukana toiminnassa. Tärkeintä ei ole siis edes se, mitä he haluavat tai tarvitsevat vaan se, mikä aidosti merkitsee heille – useassa tilanteessa vapaaehtoisillamme se on edistää oikeudenmukaisuutta maailmassa – kauttamme se tapahtuu lasten globaalikasvatuksen merkeissä. Kun tunnistamme kohderyhmämme, on pidettävä huoli siitä että viestinnässä saamme näiden henkilöiden huomion jo ensimmäisellä lauseilla, haluamme herätellä halun tutustua organisaation toimintaan syvällisemmin. Kiinnostusta lisätäksemme, on viestintää kirjoitettava kohderyhmälle soveltuvalla tavalla, vertaiselta vertaiselle. Copyä kirjoittaessa jokaisen sanan on luotava jokin merkitys lukijalle. Kirjoittaessa on siis kysyttävä itseltään hyötyykö lukija siitä, että kirjoitan tästä? Jotta tekstistä saa varmasti laadukasta, kannattaa sen antaa muhia hetken kirjoittamisen jälkeen ja palata tekstiin myöhemmin uusin silmin.