Järki töihin

Kirjoittaja: Nina Nurmesviita

10 lokakuun, 2021

Lähdeteos: Järki töihin!

Lähdeteoksen kirjoittaja: Sami Paju, Tapani Riekki

Teoriapisteet: 2

Tätä kirjaa lähdin lukemaan suosituksesta, kun se on kuulemma kirjoitettu juuri mulle. Ja niin se kyllä olikin. Oloni on kokoajan kiireinen, ja koen että luon sitä olotilaa ehkä itse. Odotin ehkä jotain meditaatioharjoituksia, mutta niitä tulikin vasta onneksi lopussa. Onneksi tässä kirjassa oli lähtökohtaisesti vain käytännönharjoituksia ja konkreettista tekemistä, mitä voi tuoda omaan työhönsä sekä tiimin työhön. Mielestäni tämä tiiminäkökulma oli erittäin hyvä lisä, sillä nykyään suurin osa työstä tehdään tiimityönä.     

Kirjassa käsiteltiin ensin sitä, miten aivot ylipäänsä toimivat työtä tehdessä ja varsinkin sitä, miten työmuisti toimii ja miten sitä voisi parhaiten hyödyntää. Esimerkiksi multitaskaajaksi tunnistautuminen on ennen ollut suosittu trendi, mutta nykyään uuden tutkimustiedon valossa voidaan kyllä todeta, että multitaskaamisessa ei ole mitään trendikästä. Aivot eivät yksinkertaisesti pysty tekemään kahta asiaa yhtä aikaa. Asioiden välillä voi kyllä pompotella ja niitä voi tehdä vuorotellen, mutta tehot lähtee siinä tapauksessa kävelemään. Olen itsekin huomannut, että laadukasta työtä ei pysty tekemään keskeytyksillä. Työmuisti ei pysty pyörittämään kahta eri asiaa samaan aikaan mielessä. Omassa työssäni olen huomannut että kun listaan tekemättömät asiat to do-listaan, saan paljon yhtäjaksoisemmin aikaan. Mielellään tärkeysjärjestykseen, niin tiedän tasan tarkkaan mitä pitää olla tekemässä ja milloin. Jos to do-listaa ei ole, keskittyminen herpaantuu aina kun muistan jonkun tekemisen arvoisen asian ja se tuntuu kiilaavan tärkeysjärjestyksessä edelle. Kirjassa oli omistettu monta kappaletta myös ihan vaan sille, kuinka tärkeää on työpäivän ja työviikon suunnittelu. Heti kun kirjoitan aamulla kaiken tarvittavan ylös, työpäivä on tehokkaampi ja aikaansaamisen tunne on suurempi. Ja saan kyllä aikaankin enemmän, kun tiedän tasan tarkkaan mitä tekemättömiä tehtäviä on kerääntynyt.

Yksi mielenkiintoinen tehtävä mikä jäi erityisesti mieleen, on Viikinkien maljapuhe. Tätä haluan kokeilla esimerkiksi tiimini kanssa. Yksilö asettaa itselleen monesti liian matalia tavoitteita, mutta yhdessä niitä voidaan sparrata kunnianhimoisimmiksi. Tähän tarkoitukseen on kehitelty Esteve Pannetierin Viikinkien maljapuhe. Se menee yksinkertaistetusti niin, että aluksi yksilö kertoo jostain onnistumisesta tai haasteesta, jonka on selvittänyt. Pointtina on ylpeillä oikein kunnolla. Seuraavaksi yksilö ehdottaa itselleen seuraavan tavoitteen, ja tiimin tehtävänä on haastaa nostamaan panoksia ja asettamaan tavoitteita korkeammalle. Lopuksi nostetaan vielä malja, ja kerrotaan mihin ollaan tyytyväisiä, mitä ja ketä juhlitaan. Tämä voisi auttaa myös tiimin yhteishengessä ja toistensa tuntemisessa, sekä tiimiläisten tavoitteiden tiedostamisessa ja tunnistamisessa. Kun tiedämme toistemme tavoitteet, osaamme myös auttaa toisiamme kohti näitä tavoitteita.

Kirjassa käsiteltiin osan verran myös oikeanlaista työympäristöä ja siellä työrauhan järjestämistä. Tämä on ollut nyt tapetilla, kun ollaan tehty enemmän töitä Kankaalla, jossa tilat ovat rajalliset ja hiljaista työtilaa ei löydy kaikille. Työympäristön rauhattomuus johtaa keskittymisen häiriintymiseen ja työstä tulee tehotonta. Aikaansaamista tukeva työympäristö on aika henkilökohtainen, toiselle voi toimia joku mikä ei toiselle toimi. Kirjassa neuvottiin aika hyvin, miten esimerkiksi digitaalinen työympäristö on mahdollista järjestää mahdollisimman tehokkaaksi ja tuottavaksi. Se on nykyajan työläiselle tosi tärkeää, sillä oikeastaan kaikki tapahtuu verkossa. Olen nyt yrittänyt siirtyä vihkomuistiinpanoista digitaalisiin juuri sen takia, että saisin kaikki muistiinpanot järkevästi samaan paikkaan. Silloin ei tarvitsisi pelätä muistikirjan unohtumista tai katoamista sen jälkeen, kun se on täynnä. Kirjassa esiteltiin mielestäni aika kattavasti erilaisia muistiinpanosovelluksia ja työkaluja, joilla on mahdollista jäsennellä tietoa juuri niin kuin sitä itse haluaa käyttää.

Teoksessa käytiin jonkun verran myös läpi näitä mindfullness ja meditaatioharjoituksia. Niitä oikein käyttäessä ne voivat olla hyväkin työkalu arjen hektisyyden rauhoittamiseen. Pienikin pysähtyminen sekä hengittäminen hetken paikallaan voi olla erittäin tärkeä pieni palanen arjen tasapainottamisessa ja kiireen tunnussa. Kiire on usein itse luotu tunnetila, jonka välttämiseksi tällaisten meditaatioharjoitusten treenaaminen voi olla aika hyväkin juttu.

Kirjan viimeisessä osassa käsitellään kuitenkin sitä, miten pysytään järjissään koko ajan elävässä ja muuttuvassa työelämässä. Itse pyrin käyttämään hyvää tehtävänhallintajärjestelmää, järjestelmällisempää digitaalista työympäristöä, tarpeeksi lepoa ja palautumista ja laadukasta työn organisointia. Aion myös jatkossa aikatauluttaa tauot työpäivän aikatauluun, ja niiden aikana aion ottaa hetken myös itselleni.

You May Also Like…

Tee itsestäsi mestariajattelija

Kirja oli mielenkiintoinen lukea, koska ajattelu ja miten sitä tehostaa, harjoitella ja hallita ovat kiinnostavia...

Inspiroitunut

Inspiroituneena olen innostunut ja valmiina luomaan uutta. Näen, kuulen ja aistin uusia ideoita, kehitettävää tai...

VIHERPESUOPAS

Viherpesuopas - Jani Niipola, Antti Isokangas ja Riku Vassinen Löysin Nextorystä tänä vuonna (2022) julkaistun...

0 kommenttia

Lähetä kommentti