Luin Hanna Markukselan kirjoittaman itsensä kehittämiseen perustuvan Suorituskyvynsalaisuus: Vireystilan säätelyn avulla huipputuloksiin. Kirjassa pureudutaan jaksamiseen nykymaailmassa, ja siihen kuinka optimaalista vireystilaa kannattaa ylläpitää.

Jaksaminen Tiimiakatemialla

Tiimiakatemialla rohkaistaan paljon menemään epämukavuusalueelle ja kehittämään itseään sen kautta, mutta Markuksela huomauttaa, että välillä on sallittua – ja jopa suotavaa – olla omalla mukavuusalueellaan. Myös siellä on mahdollista tehdä suurta kehitystä, ja liiallinen epämukavuusalueella oleminen voi olla keholle ja varsinkin mielelle hyvin rasittavaa.

Tiimiakatemialla on ollut paljon puhetta jaksamisesta, ja siitä kuinka yllättävän moni kärsii jossain kohtaa akatemiauraansa burnoutista, joko enemmän tai vähemmän. Välillä on hyvä pysähtyä kuuntelemaan kehoaan, sillä monesti keho osaa kertoa, jos jokin ei ole aivan kohdillaan. Välillä tietenkin innostuu projekteista ja tulee haalittua enemmän töitä, kun mitä kroppa sietää, jonka takia olisi hyvä oppia tuntemaan oma keho ja mieli. Seuraamalla esimerkiksi ruokahalua ja nukahtamisen helppoutta on mahdollista havaita hälytysmerkkejä, jotka osoittavat yli- tai alivireyteen, eli liialliseen kuormitukseen.

Yrittäjän arjessa on tärkeää ylläpitää tasaista rytmiä, jotta keho jaksaisi pysyä päivissä mukana. Löytämällä oman optimaalisen unirytmin, ja sitä ylläpitämällä voi korjaantua jo monia yrittäjän arjessa esiintyviä oireita. Stressinhallinta, jaksaminen ja suorituskyky parantuvat, kun vuorokausirytmi on hallinnassa. Toimiessasi useammassa projektissa samanaikaisesti, kenties jossakin jopa projektipäällikkönä, on tärkeää olla skarppina. Tiimiakatemia arki muuttuu hektiseksi ja pahimmassa tapauksessa projektit kärsivät, kun aivot käyvät ylikierroksilla, eikä projektin eteen nähdyt tunnit tunnu edistävän asioita ollenkaan.

Pitkäaikaiseen kuormitukseen saattaa myös tottua, jolloin olo tuntuu ”normaalilta”, koska kuormittunut olo on se mihin on tottunut. Uskon, että tämä voi olla yksi johtavia syitä Akatemialla tapahtuviin ylikuormituksiin. Projekteja kasaantuu pikkuhiljaa ja työtaakka kasvaa ja siihen kerkeää tottua. Lopulta kroppa antaa jossain kohtaa periksi kun kuormitusta on ollut paljon ja pitkän aikaa.

Jaksaminen vapaa-ajalla

Tärkeä osa jaksamista ja vireystilan ylläpitämistä on tarpeeksi suuri määrä lepoa, ja vapaa-aikaa. Työt tempaisevat mukaansa, ja olo on uupunut, mikä olisi apuun? Liikunta on yksi parhaita keinoja purkaa stressiä ja pitkän työpäivän aiheuttamaa päänvaivaa. Jopa kävelylenkillä käyminen voi tehdä taikoja hektisen arjen keskellä. Jos on olo, ettei mitenkään jaksa kuntoilla, voi se olla merkki uupumuksesta. Haluan myös korostaa, että aina kuntoilu ei houkuttele tai motivaatio lähteä lenkille on aivan nollissa. Se ei aina kuitenkaan korreloidu jaksamiseen, vaan ennemminkin laiskuuteen ja mukavuudenhaluisuuteen. Kuitenkin, kun itsensä saa pakotettua esimerkiksi salille, lenkille tai pelaamaan futista, on olo sen jälkeen aivan uskomaton.

Itselle tärkeä tapa stressin ja ajatusten purkamiseen on kuntosalilla käynti. Siitä on rakentunut itselleni tapa, ja koen sen jo itselleni osaksi lähes jokaista päivää. Kuntosalilla saa siirrettyä ajatukset muualle, ja sen jälkeen työasiat eivät tunnu enää vaivaavan päätä loppuiltana. Kirja sai minut kuitenkin ajattelemaan salilla käyntiä terveyden kannalta enemmänkin. Kun salilla tahtoo kehittyä, ja kasvattaa lihasmassaa, tulee syödä yli oman kulutuksen, joka usein tarkoittaa, että ruokaa saa ahmia suuria määriä. Kirjassa kuitenkin mainittiin, että suuret määrät esimerkiksi hiilihydraatteja voivat heikentää unenlaatua, täten heikentäen myös palautumista. Ongelman voi kuitenkin korjata hyvällä ruokarytmillä, joka on jaksamisen kannalta myös todella tärkeää. Olen huomannut monilla ystävilläni, sekä Akatemialla, että muualla, että aamupala voi jäädä väliin. Kaikille aamupala ei tietenkään sovi, mutta jos esimerkiksi se jää ajan puutteen takia väliin, voi aamupäivästä olla veltto ja voimaton olo, koska keholla ei ole käytössä aamupalan antamaa energiaa. Myöskään liian suuren aterian syönti tuntia ennen nukkumaanmenoa voi olla haitallista, sillä keho joutuu käsittelemään annosta nukkuessasi, jolloin palautuminen ei ole optimaalista.

Nukkuminen on tärkeää palautumisen kannalta, mutta ei kannata herpaantua yhden huonounisen yön takia. Itse syyllistyn siihen, että jos nukun yön huonosti niin kuvittelen päivän olevan myös huono koska en tule jaksamaan tehdä mitään. Opin kuitenkin, että asia on aivan toisin. Yhden yön huonot unet eivät vaikuta suorituskykyyn millään tavalla, ellei jopa positiivisesti. Unipaine ainoastaan kasvaa, ja saattaa seuraavana päivänä nukuttaa hieman aiemmin. Pitkäaikainen unettomuus taas vaikuttaa paljonkin, joten sitä tulee vältellä.

Loppusanat

Jaksamista voi siis kehittää varsin yksinkertaisilla menetelmillä, ja niille voi itse olla hyvin sokea. Laittamalla peruspilareita kuntoon, voi omaa terveyttä kehittää huimasti. Aion koittaa tauottaa työarkea enemmän, sillä monesti koen suuren romahduksen energiatasoissa, jos painaa paljon töitä pitkän aikaa ilman minkäänlaisia tauotuksia.

Kirja sai myös miettimään paljon omaa terveyttä, kun tuli samaistuttua yllättävän paljonkin joihinkin oireisiin, joita kirjassa mainittiin. Kirja kokonaisuudessaan sai minut miettimään enemmän terveyttäni, ja arkisia valintoja. Kirjassa puhuttiin myös anatomiasta, sekä paljon esimerkiksi uneen liittyvästä informaatiosta, mutta kirjotin ylle mielestäni tärkeimmät poiminnat jaksamisen ylläpitämiseen sekä työssä, että arjessa.