Itseohjautuvuus on melko uusi termi, joka on yleistynyt työelämässä yhtenä johtajuusmallina. Ennen työpaikoilla oli selkeästi luokiteltu arvojärjestys, jossa ylhäällä oli johtoryhmä ja pomot, jotka käskyttivät alaisiaan ja antoivat ohjeita, joita oli noudatettava. Itseohjautuvuus taas antaa yksilölle tilaa työskennellä itsenäisesti, sekä vaatii kantamaan vastuun siitä, että työ tulee tehtyä huolellisesti ja tehokkaasti. Se antaa työntekijälle vapautta suunnitella ja aikatauluttaa omaa työtä uudella tavalla, mutta samalla se vaatii suurta vastuunkantoa sekä kykyä huolehtia itsestä. Itseohjautuvuuden periaate onkin se, että yksilöt johtavat itseään parhaalla katsomallaan tavalla.

Kun yksilölle annetaan vapaus suunnitella ja toteuttaa tekemänsä työ omalla tavallaan, niin sen ajatellaan parantavan työntekijän motivaatiota. Tällöin tulosten tulisi puhua puolestaan, ja työn jäljen oletetaan olevan parempaa, sillä työntekijä on itse saanut päättää toteutuksesta. Aloinkin miettimään sitä, kuinka lisääntynyt itseohjautuvuus lisäisi Hohkeen tehokkuutta ja tuloksia, sekä mahdollisesti kasvattaisi liikevaihdon määrää. Itseohjautuvuus on taito, jota ehdottomasti tulee harjoitella ja kehittää, sillä se ei luonnistu samalla tavalla kaikilta. Joku voi luonnostaan olla todella itseohjautuva, kun joku taas tarvitsee enemmän tukea työn aloittamiseen ja tekemiseen.

Uskon, että meidänkin tiimissä voitaisiin olla enemmän itseohjautuvaisempia. Siihenhän tavallaan meidän koko opiskelu perustuukin. Itse koen, että yrittäjän yksi tärkeimmistä ominaisuuksista onkin itseohjautuvuus. Näkyykö se kuitenkaan meidän tiimissä tarpeeksi? Kaikki tietävät mitä meiltä vaaditaan viikko- ja kuukausitasolla, nimittäin viikoittaisia treenejä tiimin kanssa, sekä jatkuvan uuden tiedon omaksumista kirjojen avulla. Ollaan toitotettu sitä jo niin paljon että kaikki tietävät kuinka paljon kirjoja tulisi lukea, miten paljon niihin pitäisi käyttää aikaa ja mitä niiden reflektoinnissa pitäisi tulla ilmi. Ja siltikään suuri osa tiimimme jäsenistä ei saa luettua kirjoja oikeassa aikataulussa, vaan ne tuppaavat kasaantumaan lukukausien loppuun. Itsekin tähän ryhmään kuulun. Itseohjautuvuus ei siis ole ollenkaan niin helppoa miltä se voi kuulostaa. Vaikka tietää mitä pitäisi tehdä, niin siltikään ei välttämättä saa asiaa hoidettua aikataulussa. Tähän vaikuttaa myös motivaatio, ajan puute sekä asioiden priorisointi.

Kuinka sitten itse ylläpidän itseohjautuvuuttani?

Aloitan yleensä päivät sillä, että vartin ajan tsekkaan kalenterin, tarkistan tulevat päivän tehtävät, luen läpi sähköpostin sekä muut teams -viestit. Yleensä suunnittelen kalenteriani jo monta viikkoa eteenpäin, mutta viimeistään sunnuntaisin käyn läpi sen, että seuraavan viikon jokainen päivä näyttää järkevältä ja on aikataulutettu hyvin. Jotta päivän aikana saa tehtyä tarvittavat asiat, niin pitää muistaa pitää taukoja. Itse tykkään pitää useamman lyhyen happihyppelyn, sekä yhden pidemmän lounastauon. Tällöin mieli pysyy virkeänä ja aivot pystyvät keskittymään paremmin, eivätkä ajatukset lähde herpaantumaan; niin herkästi ainakaan. Itselle suuressa roolissa työskentelyssä on tila, jossa työskentelen. Jos ympäristö on sotkuinen, siellä on huono valo tai tunkkainen ilma, niin se vaikuttaa samantien tehokkuuteeni. Olen huomannut että jos työskentelen kotoa käsin etänä, ja näen esimerkiksi eiliset pyykit kuivumassa, niin yleensä otan ne pois ennen kuin voin alkaa työskentelemään. Minuun pätee siis sanonta poissa silmistä, poissa mielestä.

Koen olevani itseohjautuvainen ja kykeneväinen työskentelemään itsenäisesti, mutta haluan tulevana syksynä kehittää sitä lisää. Jos jotkin asiat jäävät tekemättä kokonaan tai roikkumaan (myöhästyy aikataulusta), niin aion tarkastella mistä se johtuu. Pitää pureutua asian juurisyyhyn, jotta ymmärtää todella sen tarkoituksen.