Intohimona brändit – Kolme vuosikymmentä brändien parissa

Lähdeteos: Intohimona brändit - Kolme vuosikymmentä brändien parissa

Lähdeteoksen kirjoittaja: Marina Vahtola

Teoriapisteet: 2

Brändi käyttöön

Brändin merkitys liiketoiminnassa

Marina Vahtola kertoo kirjoittaneen teoksensa Intohimona brändit tarkoituksenaan kasvattaa brändien merkityksen ymmärtämistä Suomessa ja kirja laajentaakin huomattavasti näkemystäni yrityksen brändäyksen merkityksestä. Sain kirjasta mielekkään lukukokemuksen, koska Marina oli onnistunut erinomaisesti yhdistämään helposti ymmärrettävän teoriatiedon ja lukemisen kannalta viihdyttävämmät elämänkokemukset samoihin kansiin. Lisäksi tasainen vaihtelu teoriatiedon ja kerronnallisten juttujen välillä tuki oppimistani, sillä pystyin todella luontevasti sisäistämään kunkin teorian sanoman.

Kirjan pääteema oli, kuinka yritysten pitäisi hyödyntää brändiään omassa toiminnassaan. Se antoi tähän 20 erilaista näkökulmaa, joihin oli liitetty jonkun yrityksen tositarina, kuinka sen brändäyksen hyödyt mahdollistavat sen menestystarinan. Kirjassa painotettiin, että parhaillaan brändin rakentamisen onnistuminen luo identiteetin, joka luo lisäarvoa yrityksen toiminnalle. Tämä tekee brändistä keskeisen strategisen liiketoiminnan ytimen. Tutkimuksetkin osoittavat, että vahvat brändit kasvattavat yrityksen arvoa.

Brändäyksen sitominen liiketoimintaan

Nykypäivän kilpailutilanteet haastavat menestyvän liiketoiminnan rakentamista. Se ajaa yrityksiä kehittämään liiketoimintaansa asiakaskeskeisimmiksi. Yritysten pitää entistä paremmin vastata asiakkaan tarpeisiin ja kehittää niiden pohjalta ainutlaatuisia tuote- ja palvelukonsepteja eli toisin sanoen rakentaa brändejä. Tämä selittääkin samalla sen, miksi Suomi yhä uudestaan jää naapurivaltionsa Ruotsin jalkoihin liike-elämässä, eikä se tunnu pystyvän laajentamaan yhtä tehokkaasti liiketoimintaansa kuin moni muu Euroopan maa. Vahtola kuvailee teoksessaan: ”Suomalaiset eivät ole syntyneet markkinointi äidinmaidossaan.” Tämä näkyy käytännössä esimerkiksi, etteivät suomalaiset yritykset yleensä hyödynnä brändäyksen merkitystä, jolloin väkisinkin brändin tuoma lisäarvo yritykselle menetetään.

Pidän itse henkilökohtaisesti todella paljon, jos kirjailija havainnollistaa asiaansa tosielämän esimerkeillä. Kirjassa oli minulle paljon tuttuja suomalaisia yrityksiä. Kun pääsin yhdistämään minulle tutun liikekonseptin kirjassa olevaan teoriaan, hahmotin brändin merkityksen paljon paremmin, mikä juuri jää usein ihmisille epäselväksi. Vanha tuttu Anttila oli ennen yksi menestyneimmistä markkinajohtajista maassamme. En ole koskaan ajatellut, mikä johti sen menestykseen. Olen miettinyt vain, että sillä oli toimiva liikekonsepti, mutta eihän se ole varsinainen syy menestykseen. Syy on sen takana. Mikä teki sen liikekonseptista toimivan?

Anttila brändinä

Anttila otti edelläkävijän paikan, koska se oli muita valmiimpi kehittämään liikekonsepteja sekä markkinointikampanjoita asiakkaidensa ja yleisesti kuluttajien alati muuttuviin tarpeisiin. Koska se parhaillaan onnistui ratkaisemaan kuluttajien ongelmia ennen kuin kuluttajat itse huomasivat niitä, se valtasi lisää asiakasryhmiä.

Anttilan yksi suurimmista vetonauloista oli KIDS -osasto. Se rakennettiin täysin asiakaskeskeisesti ja vaati täydellistä omistautuneisuutta asiakkaille. Kaikki tehtiin yksinkertaisesti asiakas edellä. Kuulostaa helpolta, mutta silti harva yritys onnistuu vastaavanlaiseen suoritukseen. Anttila siis sisäisti hienosti perimmäisen tarkoituksen. Se loi tyhjästä aivan uuden, muista brändeistä erottuvan brändin, joka yllätti asiakkaat kerta toisensa jälkeen positiivisesti uudella tavalla. Vastaavasti positiivinen asiakaskokemus kasvattaa brändiuskollisuutta, mikä vei loppujen lopuksi Anttilan markkinajohtajaksi.

Kuinka Bauhaus hyötyi brändäyksestä?

Toinen hieno tosielämän esimerkki on Bauhaus. Mitkä olivat sen menestyksen kulmakivet? Yksi näistä oli sen valikoima. Sillä oli uutena markkinatulokkaana yli 100 000 tuotteen valikoima, josta muotoutui sen brändi, jota hyödynnettiin tehokkaasti markkinoinnissa. Bauhauksen sisään kehitettiin tiimi, jonka tehtävänä oli keksiä joka vuosi jotain merkittävää uutta sekä tuote- että palvelukonseptiin liittyen. Nämä tuotekonseptit mahdollistivat uusia tuoteryhmiä, jotka tasaisesti kasvattivat vuotuista liikevaihtoa.

Bauhauksen menestyksellä oli myös toinen keskeinen tekijä, joka on samalla hyvin tyypillinen ero kansainvälisten ja suomalaisten yritysten välillä. Kansainväliset ketjut ovat huomattavasti parempia asettamaan kunnianhimoisia tavoitteita jo budjetointiprosessin aikana. Markkinointiin pitää esimerkiksi panostaa runsaasti myös talouden vaikeina aikoina. Jatkuva kustannusten leikkaaminenhan tekee lopulta liiketoiminnan kehittämisen mahdottomaksi ja muodostuu näin myös menestyksen esteeksi. Totta kai rahalliseen panostamiseen liittyy aina riskejä, jotka suomalaiset näkevät menestymisen mahdollisuuksia paremmin.

Mutta kyseessähän on loppujen lopuksi vain ongelma, johon täytyy keksiä ratkaisu. Bauhauksen brändin merkitys oli osaltaan myös vastaus tähän. Uudet tuote- ja palvelukonseptit varmistivat tasaisen liikevaihdon kehityksen myös talouden vaikeina vuosina. Eli yksi syy tappioille voi olla epäonnistuminen yrityksen brändäyksessä.

Vahva brändi on merkittävä kilpailuetu

Kuten voi alkaa hahmottumaan, brändillä on monia merkityksiä ja brändiin liittyvät vaikeudet voivat liittyä hyvinkin sen laaja-alaisuuteen. Laajuutensa vuoksi sen eteen pitää nähdä paljon vaivaa. Siksi sitä kannattaa lähteä tarkastelemaan jostain näkökulmasta. Yritysten kannattaisi sisäisesti korostaa brändin rakentamisessa kilpailuedun merkitystä liiketoiminnassa. Jos kaikki sitoutuu tähän, voidaan yhdessä luoda parhaillaan ainutlaatuinen konsepti. Tässä on myös syy, miksi kansainväliset ketjut ovat vallanneet Suomen.

Esimerkkejä tämän alan takojista ovat ruotsalaiset ja saksalaiset. Ainutlaatuinen että uudistuva liikekonsepti on ollut kilpailuetu, joka on helpottanut uuden brändin jalkautumista Suomeen. Brändi siis antaa valtavat mahdollisuudet. Vahva brändi on merkittävä kilpailuetu, jonka varaan voi rakentaa lähes mitä vain. Esimerkki suomalaisesta brändin menestystekijästä on Onnibus. Kuten kerroin aiemmassa esseessäni, se pystyi pelkästään vahvan brändinsä takia kehittämään toimintaansa ilman rajoja sekä sen myötä muuttamaan maailmaa.

Brändäys tänä päivänä

Brändin rakentamista voi johtaa harhaan maailmalla vallitsevat ilmiöt kuten digitalisaatio. Digitalisaatiota voi hyödyntää brändäyksessä niin, että yritys pystyy entistä monipuolisemmin viestimään, muttei itse brändin rakentuminen pitäisi perustua sille. Brändi tarvitsee taakseen ihmisiä, sillä juuri ihmiset, eikä esimerkiksi digitalisaatio, rakentavat tulevaisuuden uudet menestystarinat.

Oikean osaamispääoman tunnistaminen ja löytyminen onkin tulevaisuudessa yhä enemmän vaativa taitolaji. Kirjassa on näkemys hr-puolellekin. Tulevaisuudessa rekrytointia kannattaisi alkaa enemmän tarkastelemaan asenteen näkökulmasta, koska asenteella on paljon väliä brändin luonnissa. Kirja painottaa, että kukin meistä voi oppimalla oppia melkein mitä tahansa, mutta asenne on yksi niistä harvoista, jota ei voi kellekään opettaa.

Rekrytointivaiheessa tähän voi vielä ulkoapäin vaikuttaa. Asenne on yksi asia kohti menestystarinaa, koska mitä parempi asenne, sitä pidempään sietää vastoinkäymisiä. Asenne ei yksinään riitä takaamaan onnistumisia, mutta luo onnistumisille paremmat mahdollisuudet. Klassista, mutta totta: Maailma muuttuu oikealla asenteella.

Toinen vallitseva nykypäivän ilmiö on kansainvälistyminen. Sitä vastaavasti Suomessa ehkä jossain määrin vältellään. Yrityksiltä puuttuu rohkeus ajatella isosti ja kansainvälistyminen pakottaa siihen. Paikallisen kilpailun sijaan yritysten tulisi tarkastella omaa toimintaansa kansainvälisessä ympäristössä. Vaikka yritys pysyttäytyisi tiukasti vain ja ainoastaan Suomen kamaran markkinoilla, tulevat kansainväliset kilpailijat väkisin myös tänne, jolloin tilanteeseen täytyy kyetä vastaamaan välttelemisen sijaan. Esimerkiksi saksalaiset ja ruotsalaiset kansainväliset kauppaketjut käyttävät miljoonia euroja lanseerauskampanjoihinsa, kun ne avaavat myymälän uudessa maassa. Kilpailu on siis kovaa numeroidenkin puolesta, mutta kilpailuun vastaaminen ei läheskään mahdotonta.

Vastaus voi löytyä hyvinkin yksinkertaisesta asiasta, asiakkaista. Asiakaskeskeisyys on nykypäivän vallitseva arvo. Vain asiakasta kuuntelemalla on mahdollisuus menestyä tulevaisuudessa – oli yritys pieni tai suuri.

 

You May Also Like…

Asiakastutkimus

Valitsin luettavaksi seuraavan kirjan Asiakastutkimuksen perusteet ja käytännöt. Kirjan lukemisen tarkoituksena oli...

Intohimona brändit

Tämä kirja päätyi reflektoitavaksi nyt, sillä brändit ja niiden kilpailu on ollut viime vuosina todella kovassa...

0 kommenttia

Lähetä kommentti