Tämä kyseinen kirja ei alun perin ollut osa lukusuunnitelmaani. Teimme Elementian kanssa synnytystä The Episode –festille ja kirjaa oli käytetty yhtenä teoriatietolähteistä. Ideasynnytyksen lomassa meidän tiimin Silja suositteli kirjaa minulle. 

En ole oikein ikinä ymmärtänyt ilmiöitä. Yhdessä hetkessä ilmiön aiheesta ei ole tietoa tai aihe on todella pieni. Toisessa hetkessä aihe nousee niin pinnalle, että jokainen haluaa oman osansa siitä. Toki oman ymmärrykseni taustalla vaikuttaa varmasti sekin, etten ole aikaisemmin pysähtynyt miettimään, mitä ilmiöt ovat, mistä ne syntyvät tai miksi ilmiön aihe nousee yhtäkkiä niin relevantiksi. Nyt kun yritämme itse luoda The Episodesta ilmiötä tai rakentaa ilmiötä sen ympärille, minun on pakko pysähtyä miettimään ja ymmärtää, miten ilmiöt syntyvät ja miten niitä rakennetaan. 

MIKÄ ILMIÖ ON? 

Ilmiö on aistein havaittava tapahtuma. Se on sosiaalista toimintaa, leviävää tarinaa ja lupauksia, jotka innostavat ihmisiä osallistumaan. Ilmiön tarkoituksena on välittää erilaisia viestejä ja saada aikaan toimintaa.  

Ilmiöitä syntyy eri tahdilla. Joitakin ilmiöitä voidaan joutua rakentamaan pitkään, kun taas toiset ilmiöt syntyvät räjähdysmäisesti. Ilmiön kestoon vaikuttaa eniten se, miten ilmiöitä osataan ruokkia ja ylläpitää. Aikaa vastaan taisteleminen vaatii muutoskyvykkyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Ilmiöiden odotetaan kuitenkin aina tarjoavan jotain uutta, ennen näkemätöntä ja tunteisiin vetoavaa.  

Kun puhutaan räjähdysmäisistä ilmiöistä, ensimmäisenä mieleen nousee tietenkin jo tovin esillä ollut alusta, TikTok, joka perustuu täysin ilmiöihin. TikTok itsessään on jo ilmiö. Sovellus on lähes koko maailman saatavilla, sinne julkaistaan satoja tuhansia videoita päivässä ja videot saattavat mennä minuuteissa “viraaliksi” keräten miljoonia näyttökertoja.  

THE EPISODE ILMIÖNÄ 

Jotta pystymme luomaan The Episodesta ilmiön, meidän kaikkien tulisi ymmärtää, mitä ilmiöt ovat ja miten ne syntyvät. Kirjassa kehotetaan benchkmarkkaamaan useita eri ilmiöitä, jotta voimme kasvattaa ymmärrystä ilmiöiden synnystä. Meidän täytyykin perehtyä viimeisimpiin trendeihin, mistä uutisoivassa mediassa on viimeksi puhuttu? Mitkä ovat viisi viimeisintä TikTokraketaa? Mikä on viimeisin trendituote, jonka kaikki haluavat? Kuka on uusi trendaava artisti? Sen jälkeen meidän tulisi miettiä, mikä on saanut kyseiset asiat “räjähtämään” ja millaisen ihmisjoukon keskuudessa? Löytyykö joukosta vaikuttajia tai muita tunnettuja henkilöitä? Elääkö ilmiö vielä? Jos ei, niin milloin ilmiö hiipui ja löytyykö sen hiipumiselle mitään tiettyä syytä? Miettimällä vastauksia näihin kysymyksiin, pääsemme syvemmälle tasolle ilmiöiden ymmärryksessä, ja pystymme keräämämme tiedon perusteella rakentamaan vahvempaa pohjaa oman ilmiömme rakentamiselle.  

Ihmiset haluavat kuulua yhteen, jakaa iloa, riemua ahdistusta, surua ja suuttumusta. Tarina antaa mahdollisuuden liittää ihmiset toisiinsa ja tarjoaa heille yhteisiä tunnekokemuksia. Mitä enemmän tunteita tarina herättää, sitä mieluummin ihmiset jakavat sitä. Tarinaa jakamalla ihmiset pääsevät osaksi ilmiötä ja sen herättämiä tunteita. Ilmiöt siis pohjautuvat yhteenkuuluvuuden tunteeseen.  

Seuraava kysymys onkin, miten aiomme tehdä sen? Meidän täytyy paneutua The Episoden tarinaan ja miettiä, onko luomamme tarina sellainen, joka herättää tunteita ja vetoaa niiden kautta ihmisiin. Olemme määritelleet tapahtuman arvoiksi yhteisöllisyyden ja yhdenvertaisuuden. Haluamme luoda erilaisen muista erottuvan tapahtuman, joka toimii kohtaamis- ja pysähtymispaikkana. Tapahtuma antaisi opiskelijoille mahdollisuuden tuntea yhteenkuuluvuutta ja toisi yliopistojen sekä ammattikorkeakoulujen eri aloja lähemmäs toisiaan. Riittääkö kuitenkaan tällainen viesti? Jos riittää, niin miten saamme opiskelijat jakamaan The Episoden tarinaa.  

Jotta ihmiset todella osallistuisivat ilmiöön, meidän tarinamme on tarjottava ratkaisuja opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin. Yksi hyvä keino kartoittaa tarpeita olisi teettää asiakaskysely, jossa olisi erinäisiä kysymyksiä liittyen vallitsevaan opiskelijakulttuuriin ja siinä esiintyviin puutteisiin. Kun saamme vastattua opiskelijoiden keskuudessa nousseisiin ongelmiin ja viestittyä ratkaisut selkeästi kohderyhmälle, opiskelijoiden on helpompi sitoutua tarinaan, ja lähteä jakamaan sitä omasta halustaan.  

Kaikki opiskelijat eivät kuitenkaan heti toimi ilmiön rakentajina. Meidän on löydettävä The Episoden omat innostujat ja vahvistajat. Yksi helpoimmista tavoista saada ihmiset innostumaan on luvata yhdessä tekemistä. Se rohkaisee ihmisiä ja mahdollistaa sellaiset asiat ja muutokset, joita emme voi yksin saavuttaa. Kirjassa kehotetaankin Antamaan selvä viesti siitä, että tämä tehdään porukalla ja kyseiselle porukalle tulee maalata yhteinen tehtävä, tulevaisuudenkuva ja visio. 

Kirjan esimerkki ilmiössä puhutaankin siitä, että syntytarinassa olennaista on samaistuttavuus: “Me ilmiön rakentajat kärsimme aivan samasta ongelmasta kuin suurin osa suomalaisista, kunnes ymmärrämme, että asialle voi tehdä jotain. “. Olemmekin alusta asti miettineet, että painotamme yhdessä tekemistä ja yhdessä luomista “opiskelijoilta opiskelijoille” näkökulmalla. Tapahtuman ideoijat ja toteuttajat, eli me, olemme opiskelijoita. Rekryämme pistetoiminnan vetäjiksi, baarien taakse ja tapahtuma-alueen kasaamiseen opiskelijoita ja vahvistamme opiskelijastatuksella yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kohderyhmän on helppo samaistua ja kynnys osallistua tapahtumaan ja jakaa sen tarinaa madaltuu. Jotta saamme intoa aikaiseksi, meidän on vielä korostettava viestinnässämme yhdessä tekemisen huumaa ja jokaisen arvokasta työpanosta. Hypetämme opiskelijoita, jotka ovat auttaneet tapahtuman rakentamisessa ja sen toteuttamisessa, hypetämme opiskelijoita, jotka jakavat tarinaamme ja tietoa meistä, hypetämme joka ikistä, joka on jollain tavalla auttanut meitä The Episode –festien toteuttamisessa, jotta kaikki ilmiön rakentamiseen osallistuneet kokevat roolinsa tärkeäksi, olipa rooli kuinka pieni tahansa. “Tämä ei olisi onnistunut ilman teitä.” 

MEDIA

Uutinen laajalevikkisessä tiedotusvälineessä on ilmiölle yleensä ratkaiseva hyppäys matkalla ihmisten suureen tietoisuuteen, sillä medianäkyvyys ruokkii sekä ilmiön tunnettuutta että lisää sen mainetta. Kirjassa esitettiinkin kysymys, mikä tarinassa kiehtoo mediaa, ja tähän kysymykseen meillä tulisi olla vastaus. Jos haluamme tarinamme medioihin, avainroolissa on iskevät tiedotteet. Pelkkä ilmiön esittely ei riitä, sillä toimittajat hukkuvat ovista ja ikkunoista tulviviin tiedotteisiin. Juttu pitää osata myydä. Joten ilmiön rakentamiseksi, meidän on tiedettävä. Mikä tarinassamme kiehtoo mediaa. Sen lisäksi meidän tarinamme tulisi olla hyvin paketoituna ja kiinnostavalla tarkastelukulmalla höystettynä. Tarinaa tarjotessa meidän täytyy tehdä selväksi, että toimittajalla on nyt käsissään kertomisen arvoinen tarina. Jotta onnistumme myymään tarinan mahdollisimman kiinnostavalla tavalla, meidän on käytävä yhdessä läpi The Episoden uutiskriteerit ja tarkasteltava ilmiön mediakiinnostavuutta. 

ILMIÖN VAHVISTAMINEN 

Vahvistamme ilmiötä kehittelemällä tapahtumalle oheistuotteita. Konkreettista materiaalia, jota ihmiset voivat myös jatkossakin käyttää. Ajattelimme teettää oheistuotteisiin meidän logon lisäksi nuorison keskuudessa trendaavia lauseita, kuten “Eilinen oli leffaa bro”. Jo ilmiönä esiintyneet hassut lausahdukset luovat ihmisille halun ostaa teemaan sopivia oheistuotteita sekä jatkossa käyttää niitä muissa vastaavissa tapahtumissa. Teetämme tapahtumalle myös haalarimerkin, jonka opiskelijat ompelevat haalareihinsa. Näillä keinoilla pystymme vahvistamaan ilmiötä ja lisäämään useamman ihmisen tietoisuutta The Episodesta.