Valitsin Jesse Nevalaisen opinnäytetyön ”B2B SaaS -ohjelmistotuotteen tuotteistaminen ja kaupallistaminen”, koska teen tällä hetkellä Liikkuu-sovellusprojektia, jossa sovelluksen kaupallistaminen on projektin keskiössä. En ole aiemmin ollut tekemisissä SaaS-liiketoiminnan (Software as a Service) parissa ja aihe on muutenkin sellainen, josta en juurikaan tiedä mitään, joten ajattelin reflektion aiheesta olevan enemmän kuina paikallaan. Tarkoituksena on siis reflektoida tämän opinnäytetyön teoriaa Liikkuu-sovellusprojektiin ja sen kehittämiseen.

Nevalainen määrittelee SaaS:in tilauspohjaiseksi ohjelmistotuotteeksi, jossa käyttäjän ei tarvitse asentaa haluttua ohjelmistoa omalle tietokoneelleen. Ohjelmisto sijaitsee siis ulkoisilla servereillä. Ohjelmistoa käytetäänkin ja tarjotaan yli internetin ja usein käyttöliittymänä toimii internet-selain. SaaS-tuotteiden ehdottomina etuina on, että ne ovat käyttäjän helppo ottaa käyttöön, helppo päivittää ja ne ovat edullisia. Projektissamme mahdolliset asiakkaat tulevat näillä näkymin olemaan isot kaupungit. Tarkoituksenamme olisi, että kunnat ostaisivat esimerkiksi vuosilisenssillä Liikkuu-sovelluksen ja tätä kautta kuntalaiset (varsinaiset loppukäyttäjät) saisivat sovelluksen käyttöön lataamalla ja aktivoimalla sen sovelluskaupasta. Se olisi siis käyttäjälle helppo ottaa käyttöön ja lisäksi ilmainen, koska kunta maksaisi vuosilisenssin. Liikkuu-sovellusta olisi tarkoitus käyttää mobiilisovelluksena eikä internet-selaimessa. Erillinen web-sovellus, joka toimisi nimenomaan internet-selaimen kautta, voisi toisaalta lisätä käyttäjäkuntaa, koska web-sovellus toimii laitteesta riippumatta ja mahdollistaa esimerkiksi yhtenäisen käyttökokemuksen eri laitteilla.

SaaS-ohjelmiston heikkouksiksi Nevalainen mainitsee internet-yhteyden hitauden, tietoturvaongelmat, kustomoinnin rajallisuuden ja hallitsemattomuuden. Internet-yhteyden hitaus on paljolti myös kiinni esimerkiksi käytettävästä laitteesta, mutta hidas internet-yhteys voi tuoda ongelmia siinä kohtaa, jos käyttäjä liikkuu vaikkapa syrjäisellä luontopolulla. Tällöin sovellus ei välttämättä rekisteröi käyntiä kohteessa. Tämän vuoksi voisikin olla hyvä, että liikuntasuorituksia pystyisi lisäämään myös jälkikäteen. Tietoturva on myös asia, joka puhututtaa paljon nykypäivänä. Monet sovellukset keräävät käyttäjistään dataa, niin myös Liikkuu-sovellus. Tietoturvaan liittyvät säädökset voivat muuttua hetkessä, joten siksi on tärkeää, että meillä on valmius muuttaa sovellusta säädösten puitteissa. Tämä vaatii kehittäjiltä erityisesti muutoskyvykkyyttä, koska iso osa sovelluksen ideasta voi mennä, jos se ei saa kerättyä käyttäjästään tarvitsemaansa dataa. Esimerkiksi Liikkuu-sovelluksen kohdalla tämä voisi tarkoittaa sitä, että liikkumisesta palkitseminen jäisi kokonaan, koska sovellus ei keräisi enää tietoa käyttäjänsä liikuntamääristä.

Nevalainen esittelee opinnäytetyössään SaaS:in eri liiketoimintamalleja. Liiketoimintamalli tarkoittaa pelkistetysti sitä, miten yritys aikoo tehdä voittoa. Kuten aikaisemmin mainitsin, ensisijainen suunnitelmamme on se, että kaupungit ostaisivat Liikkuu-sovelluksen vuosilisenssin. Pilotoinnit kaupungit toki tulisi saamaan halvemmalla. Luettuani opinnäytetyön, jäin miettimään mihin liiketoimintamalliin Liikkuu-sovellus kuuluu. Opinnäytetyössä oli esitelty Pay-Per-Use-malli sekä ohjelmiston vuokrausmalli, joista en ollut aikaisemmin itse kuullut. Pay-Per-Use-mallissa keskeistä on, että asiakas maksaa sovelluksen käytöstä ja veloituksen pohjana voi käyttää esimerkiksi suoritettujen transaktioiden määrää. Ohjelmiston vuokrausmallissa keskeistä on, että käyttäjäyritys maksaa sovitun vuokrasumman käytti se palvelua tai ei. Vuosilisenssi ei varsinaisesti mene täysin kummankaan mallin alle, mutta se mikä on vuosilisenssissä ja vuokrausmallissa samankaltaista niin se, että maksu sovelluksen käyttöönotosta menee, vaikka sitä ei kukaan ottaisikaan käyttöön. Toki ero tulee siinä, että vuosilisenssi tulee maksaa kerralla ensin ennen kuin sovelluksen saa edes käyttöön. Voikin olla, että vuosilisenssi on itsessään oma liiketoimintamallinsa.

Yritystoiminnan tulee olla lähtökohtaisesti kannattavaa ja sitä tarkastellaankin usein eri näkökulmista erilaisia tunnuslukuja hyödyntäen. Tunnusluvut, jotka kertovat toiminnan kannattavuudesta saadaan laskettua esimerkiksi suoraan tuloslaskelmasta euromääräisenä tai suhdelukuna liikevaihtoon nähden. Tässä vaiheessa koen, että on vaikea arvioida sitä, onko Liikkuu-sovellus kannattava. Koska toimintamme on niin alussa, ei meille ole vielä kertynyt ollenkaan esimerkiksi liikevaihtoa, joten tunnuslukujen hyödyntäminen on tässä kohtaa mahdotonta. Jos ja toivottavasti, kun saamme myytyä Liikkuu-sovellusta kuntiin (elleivät suunnitelmat muutu) on tunnuslukujen hyödyntäminen kannattavuuden arvioinnissa paikallaan. Nevalainen kirjoittaa myös, että yrityksen toimintaa ohjatessa on edellä mainittujen tunnuslukujen lisäksi hyvä käyttää myyntikatetta ja käyttökatetta. Katetuottolaskelma on yleisesti ottaen helppokäyttöinen, kun halutaan vertailla eri edessä olevia vaihtoehtoja, ajatella hinnoittelua tai parantaa kannattavuutta.

Valitsin kyseisen opinnäytetyön, koska halusin ymmärtää enemmän SaaS-liiketoiminnasta ja kuinka voisin hyödyntää opinnäytteestä saatua tietoa omassa projektissani. Uskon, että seuraavana askeleena meillä voisi olla alustavan budjetin laatiminen, koska se helpottaa meitä tekemään alustavia kannattavuuslaskelmia. Koen myös, että alaan liittyvät asiakastapaamiset olisivat tässä kohtaa paikallaan. Olemmekin projektiryhmässä jo kontaktoineet muutamia alan ihmisiä, koska aiheeseen liittyvät asiakaskäynnit olisivat varmasti opettavaisia. Voikin olla, että asiakastapaamisten yhteydessä selviää sellaisia asioita, joita ei ole tässä vaiheessa vielä osannut ottaa huomioon. Tällaiset seikat voivat auttaa meitä viemään projektia eteenpäin.