Valta mikä ei perustu fyysisiin voimiin tai aineellisiin resursseihin, mikä on luotu ohjaamaan ja hallitsemaan niitä. Se on puheen valta. Winston Churchillin sanoin “Kaikista ihmiselle annetuista lahjoista on puheentaito kaikkein arvokkain.” Puhevalta on läsnä kaikkialla, mutta erityisesti hetkissä, joissa ryhmä ihmisiä ovat luovuttaneet huomionsa yhdelle, joka heidän kesken puhuu. Vuonna 2006 julkaistu Juhana Torkin kirjoittama kirja puhevallasta ja siitä kuinka kuulijat vakuutetaan, on kirjoitettu heille, jotka haluavat todella tietää, mistä puhetaidoissa on kysymys.  

Suomalaisen puheen kritisointi 

Tartun heti kirjan ensimmäiseen osaan, koska Suomen puhekulttuuria kritisoidaan. Kirjassa pohditaan, mikä on johtanut suomalaisen puhekulttuurin rappioon. Esimerkkinä käytettiin Janne Ahosen kommenttia. Jannelta kysyttiin, miksi hän ei hymyile, hän vastasi: “En ole tullut tänne hymyilemään vaan hyppäämään”. Ymmärrän hyvin, miksi Juhana kirjoitti näin. Suomalaisista saa helposti mielikuvan, että olemme suoria ja “kylmää” kansaa. Suomalaiset ovat hyvin asiakeskeisiä, vaatimattomia ja kriittisiä omanmielipiteensä muuttamisesta. Mielestäni kulttuurista, historiasta ja suomalaisesta kansanluonteesta muokkautuu suomalaisen puhe rappio.  

Pohdin opiskeluaikaani ala, yläaste ja lukiota. En muista yhdelläkään äidinkielentunnilla tehneeni puhetta, minkä olisin esittänyt yleisölle. (Esityksiä on kyllä tehty). En muista, että puheeseen on keskitytty työkaluna tai puheen tärkeyteen olisi panostettu. Puheella on valtavasti voimaa, mutta opetuskulttuurissamme ei osata valjastaa tätä taitoa käytäntöön Onneksi olen nyt Tiimiakatemialla, missä pystyn keskittyä omasta mielestä tärkeisiin taitoihin ja aihealueisiin. Tässä taas huomaan, kuinka oikea ympäristö Tiimiakatemia on oppia tulevaisuuden ammattilaisille.  

Sain hyvän esimerkki Suomalaiseen puhekulttuuriin ja retoriikkaan Iltalehden julkaisemasta vaalikeskustelusta liittyen presidentinvaaleihin 2024. Pekka Haavistolta kysytään kysymys, mikä on hänen salainen aseensa saada miehet äänestämään häntä. Haavisto vastasi “salainen ase miehiä kohtaan on koko ajan ollut Natojäsenyyden maaliin vieminen, koska sille annetaan paljon arvostusta. Haaviston salainen aseensa oli oikeasti retoriikalla höystetty puhevalta, mistä kansalle kannattaa puhua ja miten. Haaviston vaalikampanjassa on tehty video Pekasta esittää monta retorista keinoa saada katsoja puolellensa. Hän on miettinyt puheensa katsojan näkökulmasta ja puhuu katsojalle, mitä katsoja haluaa kuulla.  

Vakuuttavan puheen tärkeys Tiimiakatemialla  

Kirjoitan siitä, miten puhe yhteisöllisessä tapahtumassa voisi vaikuttaa tiimiyrittäjiin positiivisella tavalla. Näen puhujien tärkeyden Tiimiakatemialla, koska puheen tarkoitus on saada kuulijoissa asenteen muutos. Vakuuttava puhe ohjautuu päämäärästä käsin. Puhujalla on tavoite, minkä hän haluaa toteuttaa. Puhuja pyrkii sanoilla vakuuttamaan kuulijat, se on puheen tarkoitus. Vaikka puhe olisi kuinka hyvä, sen tiellä on eriäviä mielipiteitä. Yksilöiden vastustuksen kannalta puhujan tavoite pitää olla selkeä, miten esimerkiksi uudella käytännöllä haluttaa saada kestävää positiivista vaikutusta tiimiakatemiaan. Tiimiakatemian yhteisöllisessä tapahtumassa voisin kuvitella tiimiyrittäjän pitämässä puheen käytännön uudistamisesta tietyssä aiheessa. Puheen ja viestin tueksi voisi retorisesti käyttää lausahdusta esimerkiksi: Kun me kaikki ymmärrämme uuden käytännön voiman, pääsemme yhdessä toteuttamaan meidän visiomme ja tasonnoston Tiimiakatemialla. Puheen pitää tarjota jotain uutta vanhan tilalle tai kehittää nykyisiä ongelmakohtia. Puhujan täytyy tarjota oma vaihtoehtonsa kuulijoille, se pitää saada näyttämään helpolta, varmalta, vastaanottamisen arvoiselta, jotta kuulijat tarttuisivat siihen.  

Kuinka lähtisin rakentamaan puhetta?  

Lähtisin rakentamaan puhetta aiheen pohjalta, missä haluan muutoksen tapahtuvan. Miettisin tarkasti aihetta eri näkökulmista, mitä minä haluan, mitä kuulija haluaa kuulla ja onko konsepti toimiva ympäristössämme. Taustatutkimus ja kohderyhmän mielipiteiden kartoitus ennen puhetta on ehdottoman arvokasta dataa, mikä takaa osittain puheen perustan. Valmistellessa puhetta, miettisin sanomani vaikutusta kuulijoihin. Aloitus olisi suunniteltu kepeäksi, mikä saisi kaikkien kuuntelijoiden huomion. Valikoisin puheen suunnittelu vaiheessa tiettyjä sanoa, mitkä veisivät puhettani ja kuulijoiden ajatusta haluamaan suuntaan. Miettisin tarkkaan puheen sisältöä ja väitteiden kestävyyttä. Puheen sisällön rakentaisin harkitusti, mitä kertoisin ja mitä jättäisin kertomatta. En tekisi puheesta esitystä, vaan toisin ilmi kuuntelijoihin vetoavan inspiroivan näkökulmani. En toisi ilmi puheen pää pointin heti kättelyssä, koska draaman kaari olisi laskeva kohti puheeni loppua. Hyvin suunniteltu puhe estäisi vääriä ilmauksia tai kuulijoiden johdatusta väärään suuntaan. Tekisin puheesta tehokkaan, mikä viestii selkeästi kuuntelijalle. Lisäisin myös puheeseen hieman elämyksellisyyttä ja väriä kuuntelijoiden mielenkiinnon vangitsemiseksi.  

Esiintymistilanteessa koittaisin olla mahdollisimman ihmisläheinen, koska olemme kuitenkin ihmisiä kaikki. Lataisin itsevarmuuteni hyvän suunnittelun pohjalle ja antaisin oman karismani hoitaa esiintymisen. Puheen alussa katsoisin rauhassa kuuntelijoita silmiin ja tiedostaisin heidän läsnäolonsa. Elehtisin puheeni mukana enkä seisoisi kuin tatti metsässä. Mukaan lavalle ottaisin muistiinpanot varmuuden vuoksi. Muistiinpanoissa lukisi vain ainoastaan suuret otsikot, mitä olen suunnitellut puhua läpi puheessa. Tiedostaisin jännityksen olevan läsnä puheen alussa, mutta sen myös lähtevän pois, kun pääsen asian ytimeen. Jännitykselle päihittämisen varasuunnitelma olisi etsiä tutut ja ystävälliset kasvot kuuntelijoista. Pitäisin mielessäni puheen pelkästään hänelle.  

Mielipiteeni kirjasta  

Juhana Torkki kirjoitti Puhevallan puhemaisella tavalla. Lukiessani kirjaa pohdin erilaisia tekniikoita ja viittauksia esimerkiksi Churchilliin. Kirjassa oli paljon hyviä pointteja, mitkä avasivat näkemystäni puheiden pitämisestä ja niiden merkityksestä vaikutuksen keinona. Olin ymmälläni, kuinka kaukana Suomen taso on verrattuna muuhun maailmaan. Ymmärrän kyllä miksi. Suosittelen kirjaa kaikille Tiimiyrittäjille, koska puheen taidot voivat tärkeä osa tulevaisuuttasi. Huomaan myös, kuinka paljon tarvitsen vielä harjoitusta reflektoinnissa. Ei kun seuraavan kirjan kimppuun!