Ihmiset on idiootteja

Kirjoittaja: Valtteri Suomalainen

31 tammikuun, 2022

Lähdeteos: Idiootit Ympärilläni

Lähdeteoksen kirjoittaja: Thomas Erikson

Teoriapisteet: 2

Tein yläkoulussa havainnon, että ympäriltäni löytyy erikoisen paljon idiootteja. Olen perinteisillä mittareilla mitattuna älykäs ihminen, mutta tuo idiootiksi sanominen ei liity millään tavalla älykkyyteen. Älykäskin voi olla idiootti ja tyhmäkin voi olla ei-idiootti.

Kontroversaalin vastaanoton saanut Thomas Eriksonin Idiootit Ympärilläni on mielestäni hyvä kirja. Sitä ei voi lukea kaikkeen vastauksen antavana eepoksena, mutta monta ajatuksia herättävää juttua kirjasta löytyy. Olen viljellyt tuota ”ihmiset on idiootteja”-slogania vuosia, joten sain monelta kaverilta suosituksen lukea ihmisten idiotismiin keskittyvän kirjan.

Oma ajatukseni ihmisten idiotismista liittyy monen tapaan tulkita maailmaa mustavalkoisesti. Epä-älylliset ajatusketjut, huonot analogiat ja olkiukkoargumentit menevät ihoni alle. ”Jos olet tämän puolella, olet tuota vastaan…” Hohhoijaa. Onkohan mahdollista, että siitä välimaastosta löytyisi jokin fiksumpi tulokulma asiaan kuin asiaan? Eriksonin mukaan idiotismia ilmenee, koska ihmiset eivät ymmärrä toisiaan ja toistensa persoonallisuuksista johtuvia toiminta- ja ajattelumalleja.

Erikson lajittelee ihmiset neljään ryhmään ”värien” mukaan. Itse muokkaisin lajittelua nelikenttämalliin. Vaaka-akselilla on ihmiskeskeisyys – asiakeskeisyys ja pystyakselilla ekstroversio – introversio. Eriksonin idiootit jaetaan punaiseen, keltaiseen, vihreään ja siniseen ihmistyyppiin.

Punainen: Ekstrovertti, asiakeskeinen, ”perinteinen johtajatyyppi”, suorasanainen, ei välitä muiden tunteista, halki-poikki-pinoon

Keltainen: Ekstrovertti, ihmiskeskeinen, luova ideanikkari, ei kuitenkaan toteuttajatyyppiä, yhteisöllinen hauskuus tärkeää

Vihreä: Introvertti, ihmiskeskeinen, mukava, sopeutuva, sovittelija, ”laiska” tai ehkä mukavuudenhaluinen, ujo, vakaa

Sininen: Introvertti, asiakeskeinen, laadunvalvoja, pilkunviilaaja, tarkka, ehkä vähän ”nörtti”, järjestelmällinen

Eriksonin mukaan harva ihminen on yksivärinen. Valtaosalla löytyy piirteitä kahdesta tai kolmesta väristä. Kuitenkaan neljän värin ihmisiä ei hänen mukaansa ole. Neljän värin ihmisistä Erikson on kirjoittanut oman kirjansa: Psykopaatit ympärilläni. Idiootit ympärilläni ohjaa lukijaa havainnoimaan ja analysoimaan ympärillään pörrääviä ihmisiä ja heidän toimintamallejaan. Sen tarkoituksena on kumota ajatus idiooteista ja ohjata näkemään erilaiset tulokulmat asioihin ja sitä kautta auttaa ymmärtämään kanssaihmisiä.

Erikson tekee monia yleistyksiä ja myöhemmin on todettu, että kovin vahvaa tiedepohjaa ei hänen teorioillaan ole. Kutienkin ajatteluun hän antaa suuntaa helposti ymmärrettävässä muodossa. Vastaavia persoonallisuusteorioita löytyy paljon ja käsitykseni mukaan tämä värikirjo pohjautuu DISC-analyysiin. Suurin ero Eriksonin ja muiden teorioiden välillä on kuitenkin analyysin tai arvion tekijä. Muut persoonallisuustestit perustuvat ensisijaisesti itsearviointiin, mutta Erikson kannustaa tarkkailemaan ja arvioimaan muita ihmisiä. Ulkopuolisen silmin arviot saattavat erota suurestikin todellisuudesta. Toisaalta pelkkä itsearviokin voi tuottaa vääristyneen kuvan, sillä ihmiset saattavat liioitella omia persoonallisuutensa piirteitä. Kenties luotettavimman kuvan jonkun persoonallisuudesta saa itsearviota ja ulkopuolista arviota yhdistelemällä.

Tiimini idiootit

Reflektoin tässä nyt tiimini toimintaa kuitenkin Eriksonin ”oppien” mukaan. Siniset persoonat ovat tiimissämme selvästi heikoimmin edustettuina. Suuri osa porukasta on keltavihreitä, tai punakeltaisia. Kyllä sininenkin vuotaa aina välillä esiin joidenkin ihmisten kohdalla, mutta kovin vallitsevana sitä en itseni lisäksi ole havainnut muilla. Suurin osa tiimin sisällä ilmenneistä konflikteista ovat johtuneet juuri persoonallisuuksien eroista ja kyvyttömyydestä astua toisen saappaisiin. Mitään maailmaa mullistavaa ja pysyvästi hajottavaa ei onneksi ole tapahtunut, mutta arkielämän pienet väärinkäsitykset voivat kasvaa ajan kanssa kärpäsestä härkäseksi. Suurimmat väärinkäsitykset syntyvät yleensä punaisten ja keltavihreiden ihmisten välillä. Punaiset eivät äkkipikaisuudessaan hoksaa, että vaikka keskustelukumppani on heidän kaltaisensa ekstrovertti, tunteet puskevat pintaan helposti ja vihreän puolen sovittelijapersoona ei halua räjäyttää konfliktia auki. Virheelliset tai ylimenneet tulkinnat voivat jäädä kaivertamaan mieltä ja ihmissuhdetta pitkäksikin ajaksi, eikä punaisella persoonalla ole harmainta aavistusta siitä, että jokin on vinossa. Turhautuminen toistuvaan hyökkäävänä koettuun käytökseen saattaa sitten joskus läikähtää yli tarpeettoman rajusti. Tiimissämme ei onneksi kovin vahvoja yhden värin edustajia ole kuin muutama. Suurin osa tiimiläisistä ymmärtää siis melko hyvin toisten reaktiot eri tilanteissa.

Tiimiliiderinä koen, että suurin haasteeni on näiden orastavien konfliktien haistelu, selvittely ja ehkäisy asianomaisten kanssa. Asiat, jotka koskevat koko tiimiä on hyvä ottaa puheeksi koko tiimin kanssa, mutta jonkun toiminnasta johtuva henkilökohtainen mielipaha täytyy omasta mielestäni selvittää asianomaisten kesken. Olen itse melko paksunahkainen, enkä jaksa miettiä syvempiä merkityksiä jonkun sanomisissa. Kaikki eivät näin kuitenkaan kykene toimimaan, joten henkilökohtaisen luottamussuhteen luominen jokaisen tiimin jäsenen kanssa on avainasemassa konfliktien paljastamisessa ja ehkäisyssä.

Tiimistä löytyy myös paljon vihreitä persoonia, jotka eivät halua kuormittaa muita omilla ongelmillaan. Terapeutiksi en ole ryhtymässä, mutta nuo omat ongelmat olisi hyvä saada esille, jotta tiimi voi toimia mahdollisimman saumattomasti yhteen. Jonkun saamattomuuteen tai laiskuuteen voi löytyä ihan oikeita syitäkin, ja jos nämä järkisyyt eivät ole muilla tiedossa, voi tekemättömyys aiheuttaa suurtakin turhautumista ja hampaiden kiristelyä.

Liiketoiminnallisesti suurimpia haasteita luovat yllättäen keltaiset, luovat ekstrovertit. Heidän ideansa ja luovuutensa on kunnioitettavaa, mutta vastapainoksi tarvittaisiin ehdottomasti punaisten halki, poikki ja pinoon asennetta ja työmoraalia. Tiimissämme kyllä ajatukset lentävät ja ideoita uusiin hommiin löytyy, mutta toteutus jää helposti puolitiehen, jos tekijätyypit eivät ota ideaa omakseen. Nämä keltaiset ideanikkarit pitäisi saada liikenteeseen ideoiden pohjalta. Osalla tiimistä projektit rullaavat mukavasti, mutta loput tarvitsevat kannustusta ja apua alkuun pääsemiseen.

Ihmiset on edelleen idiootteja

Kirja selkeytti itselleni sitä, miksi ihmiset ovat idiootteja, mutta ei muuttanut käsitystäni siitä, että ihmiset ovat idiootteja. Jokaisen idiootin pitäisi perehtyä psykologiaan, sosiologiaan ja muihin käyttäytymistieteisiin. Teologian ja historian tuntemuksestakaan ei olisi haittaa. Lisäksi perustiedot valtio-opista, taloustieteestä ja pedagogiasta olisivat hyvä lisä. Toisin sanoen toiveeni idioottivapaasta yhteiskunnasta taitaa olla turhaa.

You May Also Like…

Mikä ihmeen digimarkkinointi?

Mikä ihmeen digimarkkinointi?

En ole koskaan harrastanut digimarkkinointia. Paljon olen siitä kuullut puhuttavan ja nyt minunkin pitäisi alkaa...

Projektitoiminnalle perusteet

Projektityöskentelyä käytetään väärin. Heräsin ajatukseen uuden valmentajamme Mikon nostettua projektin ja prosessin...

0 kommenttia

Lähetä kommentti