Idiootit ympärilläni

Kirjoittaja: Mikhail Zaitsev

28 joulukuun, 2022

Lähdeteos: Idiootit ympärilläni

Lähdeteoksen kirjoittaja: Thomas Erikson

Teoriapisteet: 2

Kirja tuli esille kaverilta joka oli juuri lukenut ja analysoi käyttäytymistäni sen mukaan mitä oli kirjasta lukenut ja sano että huomas musta jotain piirteitä. Tämä alkoi herättää mielenkiintoa, joten päätin lukea myös itse. Kirjat jossa kerrotaan ihmisten käyttäytymisestä on pitkään kiinnostanut minua. 

Tiimityöskentelyssä etenkin huomaa, miksi tällaiset kirjat ovat tärkeät. Jaottelun takia tiimissä on paljon erilaisia henkilöitä ja kaikki ei välttämättä ajattele asioita samalla tavalla, mikä voi tuottaa vaikeuksia kommunikoinnissa.

Kun kirjassa alettiin kertomaan väreistä, olin eka että en ole tämä, enkä tämäkään ja värit alkoi vähenetä aika nopsaa. En ollut punainen, eli sellainen johtajatyyppi joka tykkää hallita muita. Enkä ole aina iloinen, toisista ihmisistä energiaa saava persoona, eli keltainen.

En muista enää kumpi väri oli seuraava, mutta tässä vaiheessa aloin huomata jo jotain itsestään tuttuja piirteitä. Mutta eivät nekään todellakaan olleet läheskään tarkkoja. Tästä asiasta oonkin kuullu pari kertaa ihmisten puhuvan. Kirja jaottelee ihmiset liian tarkasti eri paloihin, kun taas oikeesti ihminen voi olla sekoitus useammasta väristä. 

Huomasin itsestäni kuitenkin eniten osuvia piirteitä vihreästä väristä.

Olen aika logiikalla päättävä ihminen, mutta esim kaverin kanssa tai vaikkapa pyöräilessä, eli jossain tietyissä tilanteissa voin tehdä tyhmiäkin päätöksiä.

Muistaakseni tähän myös liittyi se, että ihminen ei puhu niin paljoo, koska tarvitsee enemmän aikaa ajattelulle, eikä heitä ulos vaan ensimmäistä asiaa minä tulee mieleen.

Myös se että teen kaikki asiat yksityiskohdat pitäen mielessä on totta. (Tarviin ainakin jonkun henkilön sanomaan että tämä on good enought). Hyvä esimerkki Vengan tilille tulleessa joulu videossa, kun jouduin muokkaamaan sitä uudestaan ja uudestaan, koska joku kuusen neulanen meni pallosta läpi tai joku johto oli tyhmästi. Loppujen lopuks pistin sen renderöitymään viimeisinä päivinä ja se kerkes just ja just jouluks. Tämä voisi jatkua loputtomiin, mutta onneksi kaverit oli seuraamassa edistymistä ja osas kertoo että alkaa olee jo tarpeeks hyvä.

Muistaakseni tuli mieleen myös jotain kohtia vihreistä yhdisteltyä itseeni, mutta en enää muista, enkä laittanut niitä ylös. 

Mutta mitä jos kerron, että intissä (eli vain 2 vuotta sitten) vastaisin varmasti olevani keltainen. Olin ulospäinsuuntautunut, ystävyidyin kaikkien kanssa. Koko ajan juttelin ja olin varmaan koko joukkueen äänekkäin tyyppi. Ne jotka tuntee mut vasta kouluajoilta ei varmaan edes usko. 

Nii tämähän tarkoittaa että halutessa niin, oikeassa tilanteessa olin ihan erilainen? Ja siis musta tuntuu että silloin oikeesti sain energiaa muista, enkä vaan esitellyt että olen extrovrtti.

Kirja toi myös oppeja siihen, miten täytyy käyttäytyä toisten kanssa, vaikka ehdottikin että kannattaa olla aina oma itsensä.

Pitäisi jotenkin oppia tulla toimeen paremmin keltaisten ja punaisten kanssa, jotka olivat vaikeimmat siniselle henkilölle, mutta jos ei tämä kirja, niin tiimiakatemia ainakin opettaa.

Mutta kirjan tärkein oppi ja paras esimerkki oli siitä kun ongelmanratkaisuja annettiin ryhmälle samanlaisia persoonia ja miten jokainen ryhmä epäonnistui. Vaikka erilaisten ihmisten onkin vaikeaa tulla yhdessä toimeen. Samanlaiset ihmiset eivät kuitenkaan saisi mitään aikaan.

You May Also Like…

Yrityskulttuuri on kuningas

Syy miksi valitsin tämän kirjan luettavaksi oli se, että yrityskulttuuri on hyvinkin pinnalla omassa tekemisessä juuri...

Huomisen asiakas

Valitsin luettavaksi uuden asiakaskokemukseen ja asiakastyytyväisyyteen liittyvän kirjan "Huomisen asiakas". Kirja...

0 kommenttia

Lähetä kommentti