Eri lähteet luokittelevat milleniaalit hieman eri tavoin. Yhden lähteen mukaan milleniaaleiksi lasketaan vuosien 1982-2000 välillä syntyneet ja toisen lähteen mukaan he ovat vuosien 1980–1995 välillä syntyneitä. En siis tiedä kuulunko milleniaaleihin eli y-sukupolveen vai seuraavaan nuorempaan eli z-sukupolveen.

Hyvät, pahat ja milleniaalit kirja kertoo miten milleniaaleja tulisi johtaa ja miten heidät saa sitoutettua työhön. Kirjan luettua samaistuin moniin asioihin, että on minussa ainakin jonkin verran milleniaalin verta. 

”Those who criticize our generation forget who raised it”

– tuntematon

Viime vuosina milleniaalit ovat olleet paljon puheenaiheina työmaailmassa, sillä he ovat syrjäyttämässä x-sukupolvea. Puheenaiheiden ytimessä on usein sukupolvien väliset väärinymmärrykset ja erimielisyydet. X-sukupolveen kuuluvat ovat tunnetusti päämäärätietoisia, työorientoituneita ja perinteiden ystäviä. Moni on elämänsä aikana vain yhdellä työpaikalla ja ei kyseenalaista auktoriteettia. Milleniaalit sen sijaan arvostavat yksilöllistä johtamista, kuuluksi tulemista, vaikuttamisen mahdollisuuksia sekä työn ja vapaa-ajan tasapainoa. Palkka ei ole enää tärkein asia töitä hakiessa vaan työn motivoivuus, kehittävyys ja merkityksellisyys menevät edelle. Työympäristö on myös tärkeää, sillä sen mietitään luovan stressittömämpään työarkea.  

”If you want high performance out of this generation (millennials), you had better commit to high-maintenance management.”

–Bruce Tulgan

Yhteiskunnassamme suorituskeskeisyys nousee vain enemmän ja enemmän tärkeäksi asiaksi. Toisaalta se on hyvä asia, saadaan enemmän aikaan ja ollaan tehokkaita. Liiallisella suorituskeskeisyydellä on kuitenkin rajansa ja olemme nähneet mitä tapahtuu kun sitä on liikaa. Tapahtuu työuupumus. Nykyään kuulee yhä enemmän ihmisten suista ja uutisista työuupumuksesta. ”Työuupumus on pitkittyneestä stressistä aiheutunut häiriötila, jonka pääoireita ovat uupumusasteinen väsymys, ammatillisen itsetunnon lasku sekä kyynistyminen työtä kohtaan.” Uupuminen altistaa myös muille sairauksille, kuten masennukselle sekä uni- ja päihdeongelmille. Työuupumus ei ole enää vain töissä käyvän ongelma ja riesa vaan nykyään puhutaan, että jo opiskelijat saattavat kärsiä siitä stressin ja ahdistuksen vuoksi. Olen myös itse havainnut työuupumusta opiskelijakavereiden keskuudessa sekä Tiimiakatemialla. Työn taso on nykyään niin korkeaa ja se kuin vain nousee, että välillä kauhistuttaa mitä se on tulevaisuudessa.

”Kun luot kulttuuria työpaikalle, se ei tule pleikkarilla ja kaljakaapilla, vaan johtamalla yksilöitä. Jokaisen yksilöllisten kannustimien löytäminen motivoi työntekijöitä eniten olemaan osa yrityksen tarinaa.”

–Tuomas Kankaanpää

Nykyinen työelämä ja sen johtaminen on muuttunut ja kehittynyt viimeisen parinkymmenen vuoden aikana hurjasti ja muutos tulee vielä jatkumaan. Nykyään arvostetaan kustomoitua johtamista ja yksilöiden motivoimista ison massan sijaan. Olen huomannut myös Tiimiakatemialla kustomoidun johtamisen olevan tärkeää. Valmentajan, tiimiliiderin ja tiimiläisen kanssa käydään kehityskeskusteluita ja pohditaan yhdessä miten he voisiat auttaa tiimiläistä kehittymään juuri hänelle oikeilla ja motivoivilla tavoilla. Meidänkin tiimin kesken painotetaan yksilöiden kehittymistä tiimin kehittymisen rinnalla. Pyrimme olemaan avoimia omista tavoitteista ja unelmista, jotta tiimi voi kannustaa ja auttaa.