’’Vaikeasti johdettava, keskittymiskyvytön ja laiska ’’, kuvailee suomen yritysjohto milleniaaleja.

Milleniaalit ovat 1980-2000 -luvulla syntynyt sukupolvi, jonka tyypillisesti uskotaan tulevan työskentelemään uransa aikana useamman työnantajan palveluksessa.  Työskentely on muuttanut vuosin saatossa muotoaan merkittävän paljon muun muassa työelämän roolien muuttuessa sekä teknologian kehittyessä, mikä on osaltaan lisännyt väärinymmärryksien määrää milleniaalisukupolven ja x-sukupolven, eli ennen milleniaaleja syntyneiden välillä. Tämä näyttäytyy voimakkaasti työyhteisöissä, joista jo merkittävän suuren osan kattaa milleniaali sukupolvi. Työnantajista ja palkkatasoista kilpaillaan, tietoa etsitään vääjäämättä netistä, pyritään jatkuvaan muutoskeskeisyyteen ja itsensä kehittäminen toimii kaiken keskiössä.

Nykyajan työelämässä milleniaaleilla on omat odotuksensa ja tarpeensa työn suhteen, joilla on vaikutusta heidän sitoutumiseensa ja työtyytyväisyyteensä. 

Mieluisa työyhteisö on yksi keskeinen tekijä, jota milleniaalit arvostavat. He haluavat työskennellä ympäristössä, jossa vallitsee positiivinen ja kannustava ilmapiiri. Hyvä tiimihenki, avoin kommunikointi ja yhteistyön mahdollisuudet ovat tärkeitä tekijöitä, jotka vaikuttavat milleniaalien työtyytyväisyyteen. Arvostuksen tunne on toinen merkittävä seikka milleniaalien sitoutumisessa työhön. He haluavat tuntea olevansa arvokkaita ja että heidän panostustaan työhön arvostetaan. Palaute, tunnustus ja mahdollisuus kehittyä ammatillisesti ovat tekijöitä, jotka lisäävät milleniaalien motivaatiota ja sitoutumista.

Palkka ei ole milleniaalien mielestä merkittävin tekijä työssä. Vaikka palkalla on tietysti merkitystä, milleniaalit arvostavat enemmän muita työelämän osa-alueita, kuten työn mielekkyyttä, kehittymismahdollisuuksia ja työympäristön laatua. Heidän mielestään työ ei saa olla pelkästään rahan ansaitsemista, vaan se tulisi tuoda myös henkistä tyydytystä ja kasvua. Palkkaa suurempi painoarvo on työn ja vapaa-ajan tasapainolla.He haluavat mahdollisuuden pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan ja viettää aikaa perheen, ystävien ja omien kiinnostusten parissa. Joustavat työajat, etätyömahdollisuudet ja loma-ajat ovat tekijöitä, jotka auttavat milleniaaleja saavuttamaan tasapainon työn ja muun elämän välillä. Ensin valitaan mielekäs paikka asua, sen jälkeen mietitään millaiset työmahdollisuudet kyseisellä paikkakunnalla on.

Kun ennen vanhaa johdettiin substanssiosaamisella ja auktoriteetillä, vaativat tämän päivän työhön astujat, eli milleniaalit johtamiselta vuorovaikutteisuutta, eli sitä että johtajan kanssa on ok vaihtaa myös halutessaan arjen kuulumisia ja suurin osa johtamisesta tapahtuu yksilön vahvuuksien sparraamisella. Avoimuus on kaiken a ja o. Kun yksilön ja organisaation arvot kohtaa, kohtaa myös avoimuus. Sillä mitä merkityksellisemmäksi työntekijä kokee olonsa organisaatiossa, sitä enemmän hän pystyy antamaan myös itsestään organisaatiolle. Tämän vuoksi on tärkeää, että organisaatioiden johtajat ymmärtävät milleniaalien arvot ja toiveet voidakseen menestyksekkäästi johtaa ja sitouttaa heidät organisaatioon. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kun työntekijä kokee itsensä tärkeäksi työpaikalla, tuottavuus voi nousta jopa 40 prosenttia ja tyytyväiset työntekijät tuottavat yrityksellä  59 prosenttisella todennäköisyydellä kasvua.

Milleniaalit eivät halua arvohierarkiaa työssä, vaan he arvostavat avointa ja tasapuolista työyhteisökulttuuria. Johtajan tehtävänä on edistää tätä kulttuuria ja varmistaa, että ideoita ja työntekijän panosta arvostetaan riippumatta hierarkiasta. Tiimityöskentely ja yhteistyö ovat avainasemassa, joten johtajan tulisi kannustaa näitä toimintatapoja. Nykypäivänä tiimityön merkitys organisaatioissa on entistä merkityksellisempää, minkä vuoksi mielestäni olisi tärkeää, että työpaikkojen rekryissä jo huomioitaisiin osaamisen lisäksi sitä, miten kyseinen hakija tulee toimeen tämän hetkisen tiimin kanssa, sillä se on merkittävässä roolissa työn laadukkuuden ja yhteishengen luomisessa työpaikalla. 

Tiimityön lisäksi milleniaalit  kaipaavat työltään mielekkyyttä ja kehittymismahdollisuuksia. Johtajan tehtävänä on tarjota milleniaaleille haastavia tehtäviä, joissa he voivat hyödyntää omaa osaamistaan ja oppia uutta. Johtajan tulisi myös kannustaa milleniaaleja kehittämään itseään ja tarjota mahdollisuuksia uusien taitojen hankkimiseen esimerkiksi koulutusten tai mentoroinnin avulla. Selkeyttämällä organisaation tavoitteita ja viestimällä niistä milleniaaleille, johtaja auttaa luomaan työlle tarkoituksen ja varmistaa, että milleniaalit ymmärtävät oman roolinsa organisaation menestyksessä. Näin työ saa merkityksen ja milleniaalit voivat kokea tyydytystä työnsä tuloksista.

Nykyajan milleniaaleilla on edessään erilaisia haasteita ja paineita, jotka liittyvät muun muassa työelämään, teknologian käyttöön, kasvatukseen ja yhteiskunnallisiin odotuksiin. 

Valitettavan usein nykypäivänäkin yritykset näkevät työntekijät enemmän numeroina kuin yksilöinä. Tämä voi johtaa milleniaaleilla siihen, että he kokevat olevansa työpaikalla vain resursseja yrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Rahallista tulosta tärkeämpänä milleniaalit näkee oman kehittymisen ja konkreettisen onnistumisen työssä. Onnistuminen ruokkii aina onnistumista. Mitä mielekkäämpää työ työntekijälle on, sitä todennäköisemmin lopputuloksesta seuraa onnistumista. Tämä on mielestäni äärimmäisen tärkeä lähtökohta kaikelle tekemiselle. Jotta yritys voi saavuttaa menestystä, tulee yrityksen saada luotua työntekijälleen merkitys työtään kohtaan, kuten  mahdollisuus kehittyä tai vaikuttaa organisaatiossa. Osalle merkitystä voi luoda esimerkiksi tulosohjautuva seuraaminen. Henkilökohtaisesti pidän tätä kuitenkin omaan kokemukseeni nojaten huonona vaihtoehtona. Omassa työpaikkassani työntekijöiden menestystä mitataan jatkuvalla tulosmittarilla myyntien suhteen. Työskennellessäni jo useamman vuoden samassa työpaikassa, huomaan tuloskeskeisyyden vain aiheuttavan kilpailua työtekijöiden välillä ja samalla kadottavan entisestään tiimihenkeä. 

Vaikka milleniaalisukupolvi ei välttämättä ole yritykselle lojaali perinteisessä mielessä, he ovat kuitenkin lojaaleja muulla tavalla. Työpaikan jättäessään heitä eniten harmittaa tiimin jättäminen, mikä osoittaa heidän sitoutumistaan työtovereihinsa. Siksi on tärkeää keskittyä milleniaalisukupolven kohdalla yhteisöön sitouttamisen. Kun milleniaali sitoutuu työntekijöihin, heillä on pienempi kynnys olla avoimia ja jakaa ajatuksiaan. Milleniaalit toimivat työpaikoilla muuttajina ja ovat uranuurtajia rikkomalla ajatuksen ”meillä on aina tehty näin” -mentaliteetista. Johtajan tulee tunnistaa yksilön merkitykselliset elementit ja ottaa ne huomioon johtamistyössä, jotta milleniaalit voivat kokea tyydytystä ja sitoutumista työhönsä.

Milleniaalit ovat digisukupolvi, joka on tottunut kommunikoimaan ja etsimään tietoa teknologian avulla. Yksi suurimmista milleniaalien haasteista on keskittymiskyvyn heikentyminen, joka osaltaan johtaa siitä, että olemme jatkuvien teknologia ärsykkeiden kohteena, mikä haastaa meidän  keskittymistä jatkuvasti. Itse esimerkiksi olen joutunut tekemään arjessani radikaalejakin muutoksia, kuten puhelimen ilmoitusten poistamista päältä, jotta pystyisin keskittämään fokuksen paremmin asioihin, joita olen tekemässä. Tiedostan myös omassa arjessani sen, että välillä mielummin kommunikoin ihmisten kanssa sosiaalisen median välityksellä kuin kasvokkaisella kontaktoinnilla. Olen myös viimeisten vuosien aikana omassa toiminnassani sen, että en juurikaan enää jaksa soitella ihmisten kanssa, vaan mielummin hoidan kaiken kommunikoinnin viestitse. 

Työpaikan tai koulutuksen aiheuttama stressi on yksi milleniaaleja koskettava haaste. Nykypäivän kilpailullisessa yhteiskunnassa paineet menestyksestä ja saavutuksista voivat aiheuttaa merkittävää stressiä nuorille työntekijöille ja opiskelijoille. Pitäisi olla suoritettuna parhaat mahdolliset tutkinnot työllistyäkseen, hyviin työpaikkoihi on kova kilpailu ja hyvän cv:n eteen pitää äärimmäisen paljon töitä. Arjen hektisyyden ja yhteiskunnan suorituskeskeisyyden vuoksi nykypäivänä jopa joka viides tytöistä ja 10% kouluikäisistä kokee koulu-uupumusta. Työpaikoilla vastaavasta kärsii jopa  neljäs työntekijä. 

Samalla kärsimättömyys lisääntyy, kun odotetaan nopeita tuloksia ja välitöntä tyydytystä.Mikäli olemme oppineet lapsesta saakka saamaan kaiken haluamme,  joudumme aikuisiässä ponnistelemaan epäonnistumisten kanssa, jotka välillä vaikuttaa enemmän ja vähemmän itsetuntoomme. Yksi tärkeimpiä milleniaalien voimavaroja vuonna 2022 on panostaa itseensä tutustumalla itseensä ja etenkin siihen, miten haastaa omia tunteitaan eri tunnetilojen vallitessa. On myös äärimmäisen tärkeä oppia tiedostamaan oman vahvuutensa ja heikkoutensa tietääkseen missä on vielä kehitettävää itsensä kanssa. 

Mielenterveysaiheet ja neurodiversiteetti, eli erilaiset neurologiset sairaudet ovat nousseet viimeisten vuosien aikana myös työpaikoilla puheenaiheiksi. Tulevaisuuden työpaikoilla lisääntyy mielenterveysaiheiden puheeksi ottaminen ja niiden käsittely työympäristössä. Yhä useammat milleniaalit ymmärtävät mielenterveyden merkityksen ja haluavat edistää avoimuutta ja tukea työpaikoilla. Tämä kehitys auttaa tunnistamaan ja käsittelemään mielenterveysongelmia varhaisessa vaiheessa, mikä puolestaan edistää työntekijöiden hyvinvointia ja tuottavuutta.

Mentoroinnilla on myös entistä suurempi rooli milleniaalien työelämässä. Nuoret työntekijät arvostavat kokemusten jakamista ja ohjausta, jotta voivat kehittyä urallaan. Mentoroinnin avulla he voivat hyödyntää vanhempien työntekijöiden arvokasta tietotaitoa ja oppia parhaita käytäntöjä eri työtehtävissä. Samalla mentorointi auttaa milleniaaleja rakentamaan vahvoja verkostoja ja luomaan kestäviä ammatillisia suhteita.

Milleniaalit ovat myös yhä enemmän tietoisia maailmanlaajuisista haasteista, kuten ilmastoahdistuksesta, toimeentulon epävarmuudesta ja sodista. He pyrkivät löytämään työstään ratkaisuja näihin haasteisiin ja edistämään kestävää kehitystä. Milleniaalit haluavat löytää merkityksellisen ja innostavan työn, joka antaa heille mahdollisuuden toteuttaa itseään ja vaikuttaa positiivisesti ympäröivään maailmaan.

Tulevaisuudessa työtehokkuutta tullaan edistämään työntekijöiden itsereflektoimisella. Reflektointi auttaa heitä pysähtymään ja arvioimaan omaa työskentelyään sekä tunnistamaan kehityskohteita. Lisäksi esimiehen rooli on keskeinen, sillä heidän tulee huomioida työntekijöidensä yksilölliset tarpeet ja olla kiinnostunut siitä, mihin suuntaan työntekijät haluavat urallaan edetä. Tärkeää on myös, että työnantaja tuntee työntekijänsä vahvuudet ja heikkoudet, osaa arvioida heidän kykynsä toimia tiimityössä ja tehdä itsenäisiä päätöksiä sekä tarjoaa tarvittaessa sparrausta ja tukemista.

Tunnejohtaminen on myös olennainen osa milleniaalien työtehokkuuden nostamista. Jos organisaatio ei ymmärrä ihmisiä, se ei ymmärrä myöskään liiketoimintaa. Tunteet vaikuttavat siihen, kuinka aktiivisesti organisaatio uudistaa strategiaansa ja kuinka pitkälle se kykenee näkemään tulevaisuuteen. Myönteiset tunteet, kuten innostus ja motivaatio, auttavat meitä näkemään kauemmas ja motivoituvat tekemään parhaamme työssämme.