Työpaikka voi joskus tuntua patoutuneelta turhautuneisuuden lähteeltä, jossa ilmapiiri on vääntynyt ja ahdistava. Tämä ilmiö tunnetaan myös korporaatiosyndroomana, joka kuvaa työpaikan negatiivista tunneilmastoa ja sen vaikutusta työntekijöiden hyvinvointiin sekä suorituskykyyn. On tärkeää ymmärtää, että tunteet ovat olennainen osa ihmisen kokonaisvaltaista toimintaa ja niillä on merkittävä vaikutus ihmisen suorituskykyyn. Aina ei ole kyse vain pelkästä osaamattomuudesta tai pystymättömyydestä vaan tunteiden voima voi pistää meidät tekemään vain niitä asioita, joita osaamme ja estää meitä tekemästä sitä mitä emme osaa.

Merkityksellisyys ei tarkoita vain sitä, että olen töissä täällä. Merkityksellisyys näytetään teoilla, joilla vahvistetaan näyttöä sille, että asioita tehdään, koska se koetaan merkitykselliseksi. Viimeisen puolen vuoden aikana Vengan ovi on ollut välillä auki, ja välillä raollaan. Tiimin päällä on vallinnut epätietoisuus siitä, onko jengiä lähdössä tiimistä vai pysymässä tiimissä. Tämä vaikuttaa vahvasti koko ryhmädynamiikkaan. Voiko jalkapallojoukkue olla joukkue, jos maalivahti puuttuu. Muutoksilla on merkittävä vaikutus koko tiimiin. Tottakai me voidaan päällisin puolin olla kokonainen tiimi, mutta on äärimmäisen vaikea asettaa tavoitteita, jos ne ei kaikissa tiimiläisissä luo samanlaisia merkityksen tunteita. Itse katson asioita all in ja all out-perusteella. 

Tehdään se, mitä osataan, mutta ei päästä siihen mihin pystyttäisiin. 

Akatemialla pyörii paljon perintöprojekteja, jossa useita vuosia kehittynyt ja opittu tieto siirretään vuosittain uusille projektiryhmäläisille. Totta kai tämäkin on yhdenlainen opin paikka, mutta missä on ne rohkeat kokeilut, josta akatemialla aina ohi mennen puhutaan.  Onko kyse tosiaan siitä, että tämä on paras mihin pystytään. Ollaan tiimin kanssa paljon puhuttu siitä, että olemme tosi eri tasoisia ja kokemuksen omaavia henkilöitä kaikki. Se mikä on minulla haastavaa, voi olla jollekin toiselle helppoa. Se vaikuttaa totta kai osaltaan projekteihin, joita teemme. Olen kuitenkin itse huomannut sen, että kaipaan haastetta ympärilleni ja kaipaan etenkin sitä, että joku haastaa minua lähtemään. Tiedosta pystyväni siihen, mutta huomaan, että minuun vaikuttaa tosi paljon se, millaisessa ympäristössä aikaani vietän. Tällä hetkellä tiimistämme mielestäni puuttuu haastaminen. Tavoitteet on asetettua matalalle, jotta ne varmasti saavutetaan. Ollaan opittu siihen, että kaiken tulee olla mukavaa. Mutta voiko mukavaa olla haasteellisissa tilanteissa? 

Ollaan tämän kevään aikana saatu toteuttaa podcastia menestyneiden asiantuntijoiden vieraillessa viikottain meidän studiossa. Hyppy tuntemattomaan kuvaa melko hyvin helmikuun fiilistä kun päätettiin Henrin kanssa tätä projektia lähteä toteuttamaan. Osaamista ei nimittäin podcastista juurikaan ole ja vuoden ensimmäiseen oppimissopimukseen olin kirjannut itselleni haasteeksi puheen tuottamisen paremmin ymmärrettävään muotoon. Sit pitäs saada vielä tuotettua laadukasta podcast settiä tunnettujen asiantuntijoiden kanssa täysin itselle tuntemattomista aiheista. Oh boy ! Näin jälkikäteen katsottuna tämä on ollut paras päätös ja huomaan kehittyneeni valtavasti, kun olen päässyt laittamaan itseni ahtaalle. Näistä ihmisistä olen ammentanut inspiraatiota joka viikko, joka on osaltaan boostannut minua projekteissani eteenpäin. Huomaan samaistuneeni samaan olotilaan kuin minua boostaavien yritysvierailujen aikana. Tälläistä energiaa haluan sisällyttää jokaiseen päivääni. Haluan myös pyrkiä välittämään tätä tiimilleni.

Koen äärimmäisen tärkeäksi kaiken tiimityön kannalta, että työympäristössä vallitsee positiivinen ilmapiiri. Kun työympäristö on positiivinen ja kannustava, positiiviset tunteet alkavat luonnostaan vahvistua ja tämä ruokkii osaltaan onnistumista. Meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisen fiiliksen haluamme ympärillemme luoda. Kevään treeneissä keskustelimme tiimin kanssa etenkin siitä, miten paljon omaan fiilikseen vaikuttaa jos joku jättää esimerkiksi aamulla moikkaamatta. Tunteet ei välttämättä näy ulospäin mutta ne vaikuttavat meidän toimintaan kokonaisvaltaisesti ja asiat voivat jäädä vaivaamaan alitajuntaamme pidemmäksikin aikaa. 

Kun hain Tiimakatemialle, suorastaan sytyin siitä kaikesta positiivisuudesta ja yhteisöllisyydestä joka minuun vaikutti jo valintakokeissa. Ajatukseni on kuitenkin tämän reilun vuoden opiskeluni jälkeen muuttunut, sillä päällisin puolin kyllä haippaamme sitä, kuinka hyvä meininki meillä on mutta samaan aikaan taustalla vallitsee hyvinkin toksinen ilmapiiri. Tuntuu kuin toisten onnistumiset olisi kuin myrkkyä joisi ja hirveästi ei supportia satele. Onnistumisia kyllä juhlitaan tiimien kesken mutta yhteisössä se näyttäytyy enemmän tiimien ja projektien välisenä kilpailuna. Tämä kaikki konkretisoitui minulle vuosi sitten pyörittäessäni muutaman muun kanssa Happy Secondia. Otimme tietoisen riskin ostaessamme kyseisen liiketoiminnan. Monen mutkan kautta saimme kivijalkaliikkeen pystyyn, jonka jälkeen tuntui enemmän siltä, että tätä rohkeaa kokeiluamme enemmän moitittiin kuin kehutiin.  Saman olen huomannut podcastia tehdessä. Ajatus podcastin tekoon lähti nimenomaan akatemialaisten näkökulmasta, jolla saataisiin nykyisten akatemialaisten ja entisten akatemialaisten välille koron-aikana kasvanutta kuilua kurottua. Kuitenkin kaikesta mainostuksesta huolimatta vain todella pieni osa akatemialaisista on kuunnellut podcastiamme. 

’’Jokaisella sydämellään on sama kaipuu, olla jotakin vasten’’ – Happo radio

Jokaisella meistä on 7 perustunnetta, jotka haluamme saavuttaa elämässämme. Nämä perustunteet ovat huomatuksi tuleminen, ymmärretyksi tuleminen, arvostetuksi tuleminen, tulla reilusti kohdelluksi, hallinnan tarve, edistyminen sekä merkityksellisyys. Näitä tarpeita voidaan tarkastella yksittäisinä osina, mutta niitä voi myös pitää toisiinsa liittyvinä ja vuorovaikutuksessa keskenään.

1. Kiinnostunut tulla huomatuksi on ihmisen perustarve, joka kumpuaa tarpeesta tulla nähdyksi ja kuulluksi. Kaikki haluavat tuntea itsensä merkityksellisiksi ja tärkeiksi toisilleen. Huomioon ottaminen ja arvostus vahvistavat yksilön itsetuntoa ja auttavat luomaan sosiaalisia yhteyksiä.
2. Ymmärretyksi tulemisen tarve liittyy ihmisen tarpeeseen tulla kuulluksi ja ymmärretyksi omilla ajatuksillaan ja tunteillaan. Kun toiset osoittavat kiinnostusta ja empatiaa, se luo vahvan yhteyden ja tunteen kuulumisesta johonkin suurempaan kokonaisuuteen. Etenkin itse olen kaivannut vahvistusta tälle tarpeelle, sillä tiedostan, että aika usein etenkin työympäristössä määrätietoisuuteni näyttäytyy monelle ensi alkuun jopa dominoivalta. Mitä paremmin ympärilläni olevat minut tuntevat, sitä paremmin he ymmärtävät, että haluan tehdä asiat aina peremmin kuin hyvin ja siksi vaadin sitä myös muilta.
3. Tulla arvostetuksi on myös tärkeä perustarve, joka liittyy ihmisen haluun tuntea itsensä arvokkaaksi ja merkitykselliseksi yhteisössä. Arvostus tuo mukanaan tunnetta hyväksynnästä ja kunnioituksesta, mikä vahvistaa yksilön itsetuntoa ja hyvinvointia. Työyhteisössä tämän arvon tulisi mielestäni näyttäytyä äärimmäisen vahvasti. Jokaisen tulisi osata kunnioittaa työkavereitaan juuri sellaisena kuin he ovat sekä kaikkia tulisi kunnioittaa tasapuolisesti.
4. Tulla reilusti kohdelluksi ja saada riittävä palkka liittyvät oikeudenmukaisuuden ja taloudellisen turvallisuuden tarpeeseen. Kun yksilö kokee olevansa reilusti kohdeltu ja saavansa riittävän palkan työstään, se luo tunteen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista.
5. Hallinnan tarve on tarve hallita omaa elämäänsä ja aikaansa. Kalenterin täyttyessä ja ajan puutteen tunteessa ihminen voi kokea stressiä ja ahdistusta. Hallinnan tarve korostuu, kun yksilö pyrkii tasapainottamaan erilaisia velvollisuuksiaan ja tavoitteitaan. Hallinnan tarpeessa on äärimmäisen tärkeää osata johtaa itseään. Voidakseen johtaa itseään, tulee osata tiedostaa omat heikkoudet ja vahvuudet.
6. Merkityksellisyys on toinen tärkeä perustarve, joka liittyy ihmisen tarpeeseen kokea, että hänen elämällään on tarkoitus ja merkitys. Merkityksellisyyden tunne syntyy siitä, että ihminen kokee olevansa osa jotakin suurempaa kuin pelkkä yksilö. Se voi liittyä esimerkiksi läheisiin ihmissuhteisiin, työhön, harrastuksiin tai palveluun muiden hyväksi. Kun yksilö kokee elämänsä merkitykselliseksi, se lisää hänen hyvinvointiaan, motivaatiotaan ja elämänlaatuaan.
7. Edistyminen liittyy yksilön henkilökohtaiseen kehitykseen ja tavoitteiden saavuttamiseen. Nykyajan työssäkäyvistä yli puolet ovat milleniaaleja, joille on äärimmäisen tärkeää työssä ehittyminen ja uralla edistyminen. Sen vuoksi työpaikalla on tärkeä osata miettiä, mitä kohti työntekijä on menossa, eli mitä työntekijä haluaa uraltaan tulevaisuudessa. Yksilö tarvitsee edistyäkseen johdon vahvaa tukea.