Hyvät, pahat, milleniaalit

Ennen kirjan lukemista käsite milleniaali oli minulle vieras. Nyt tiedän itsekkin kuuluvani heihin. Milleniaali on 1980-2000-luvulla syntynyt sukupolvi, johon kuuluu yli puolet tämän päivän työssäkäyvistä. 

Me milleniaalit haluamme työelämältä eri asioita kuin mitä vanhemmat sukupolvet. Kun mietin esimerkiksi vanhempiani sekä isovanhempiani ovat he aina olleet työorjentoituneita ja työuransa aikana työllistynyt vain muutamalla eri työnantajalla. Kun mietin itseäni, en voisi kuvitellakkaan työskenteleväni koko elämääni vain muutamassa työpaikassa. Me milleniaanit Kaipaamme muutosta sekä vapautta. Kirja Hyvät, pahat ja milleniaalit  

kuvaa tekijöitä, jotka ovat muovanneet sukupolveamme ja antaa työkaluja milleniaalien johtamiseen.

Milleniaalit eli uskaltaisin sanoa me kaikki tiimiakatemialla opiskelevat olemme sukupolvi, jolla on erilaiset näkemykset ja vaatimukset työelämästä, kuin mitä aikasemmin on ollut. Arvostamme sitä, että meitä johdetaan yksilöllisesti, meitä kuunnellaan ja pääsemme vaikuttamaan. Työn pitää motivoida, kehittää ja olla merkityksellistä. Myös vapaa aika on meille hyvin tärkeää. Tämä saattaa aiheuttaa pahennusta ja milleniaalit voidaan kokoea vaikeasti johdettavina. Vanhemmat sukupolvet saattavat pitää meitä kärsimättöminä, itsekkäinä, laiskoina ja liian innoikkaina muutokseen. Ymmärrän, että meidän ajatus työnteosta voi kummastuttaa niitä, jotka ovat tottuneet ajattelemaan eri tavalla. Tarkkailtuani itseäni sekä vierelläni eläviä milleniaaleja huomaan, että sitoutuminen on meille vaikeaa, hypimme työpaikasta toiseen ja uuvumme nopeasti. Tämä voi johtua siitä, että velvollisuuden sijaan työ nähdään nykyään itsensä kehittämisen välineenä. Etsimme työtä, jossa saamme toteuttaa itseämme, paikkaa joka on joustava, eikä ole aika-/paikkasidottu, jotta itsenäiselle työskentelylle on mahdollisuus. 

Vaikka ulospäin ajattelutapamme työelämästä voi näyttää laiskuudelta niin on meissä paljon muutakin. Me milleniaalit olemme kunnianhimoisia, itseohjautuvia sekä kokeilunhaluisia. Meille tärkeää on tasapaino työelämän ja vapaa-ajan välillä.

Miten meitä milleniaaleja johdetaan? 

Maailman muuttuessa myös työn ja johtamisen on kehityttävä. Viimevuodet ovat muuttaneet työelämää sekä johtamista ja vanhat perinteiset tavat jäävät sivuun. Etätyö on lisääntynyt ja mahdollistanut vapaamman työskentelyn. Nykypäivän johtajuudessa yhdistyvät kolme johtajuutta: 

Liideri: on ihmisten johtaja, joka luo yhteishengen

manageri: on asioiden johtaja pitää huolen siitä, että tavoitteisiin päästään. 

yksilön kehittäjä: Huomioi erilaisuuden ja  lukee porukkaa. 

Me milleniaanit kaipaamme ihmisläheistä, yksilöllistä ja valmentavaa johtamista. Haluamme kokea onnistumisen sekä sen, että olemme tarpeellisia. Toimiva tapa johtaa milleniaaleja on tunnejohtaminen, eli johtaminen, jossa on tunteet mukana. Tänä päivänä johtamisen tärkeimpiä taitoja on alaisten tunteminen sekä aktiivinen vuorovaikutus. Tunnejohtaminen koostuu tavoitteista, tunneälystä ja johtamisen keinoista sekä työkaluista.

Työnantajien iso haaste on milleniaalien sitouttaminen työhön. Työpaikkojen vaihtaminen on aiheuttanut kilpailua työnantajien välille. Aikaisemmin työntekijät kilpailivat työpaikoista, nykyään työnantajat  työntekijöistä. Milleniaalit vaihtavat entistä useammin työpaikasta toiseen paremman kokemuksen toivossa.

Oman sitouttamiseni avaintekijät niin töihin kuin harrastukseen ovat aina olleet kaverit ja ilmapiiri. Milleniaalit tarvitsevat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tämä on tärkeä tekijä, mitä jokaisen työnantajan tulisi miettiä. Ei kukaan viihdy kauaa työpaikassa, jossa ei arvosteta tai jätetään yhteisön ulkopuolelle.

Milleniaalien onnistuneen työntekijäkokemuksen luo kolme osa-aluetta:

Luottamus ja yhteenkuuluvuus:

Luottamus lähtee avoimuudesta, läsnäolosta ja aitoudesta. Meidän on koettava, että meitä kuunnellaan ja arvostetaan. Vengan yhteenkuuluvuus ja luottamus rakentuu koko ajan vahvemmaksi. Tähän on varmasti vaikuttanut se, että vietämme paljon aikaa yhdessä ja olemmekin usein ainoa tiimi työskentelemässä Tiimiakatemian tiloissa. Yhteiset kokoontumiset ja tiimin tapahtumat ovat tehokkaimpia keinoja yhteisöllisyyden kasvattamiseen. Opimme koko ajan tuntemaan toisemme paremmin ja harjoittelemme olemaan avoimia sekä aitoja, jotta luottamus tiimissämme kasvaa. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää ja kehittäminen vaatii, että jokainen on läsnä ja haluaa kehitystä. Luottamusta ja yhteenkuuluvuutta voimme lisätä kysymällä kuulumisia, juttelemalla toistemme kanssa, kuuntelemalla toisia, huomioimalla muut sekä kannustamalla. Tiimissämme on syntynyt useita kuppikuntia ja helposti vietämme aikaa parhaiden kavereidemme kanssa. Luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden kasvattamiseksi olisikin todella tärkeää, ettemme aina turvautuisi henkilöön, joka tiimistämme tunnemme parhaiten. Myös tiimimme säännöt ovat hyvin täkeät luottamuksen rakentamisessa. Tiimisopimuksen tekeminen on pitkittänyt ja se on välttämätön heti, kun palaamme takaisin akatemialle loman jälkeen. Meidän pitää myös harjoitella suoraan puhumista. Jos jokin ei toimi on tärkeää ottaa asia esille, eikä jäädä kamppailemaan asian kanssa itsekseen tai kuiskimalla siitä toisten selkien takana. 

Oikeudenmukaisuus ja esimerkillä johtaminen:

Oikeidenmukaisuuden kokemuksilla on vaikutusta työntekijän hyvinvointiin ja sitoutumiseen. Jos vengassa meitä kohdeltaisiin eriarvoisesti se vähentäisi luottamusta ja lisäisi tyytymättömyyttä. Porukka ei viihtyisi, eikä voisi ilmaista itseään rehellisesti. Meidän tiimin liideri Mikki on näyttänyt esimerkkiä, josta muiden on helppo saada motivaatiota ja tukea omaan tekemiseen.

Työn ja vapaa-ajan tasapaino:

Työn ja vapaa-ajan balanssi edistää  hyvinvointia. On todella tärkeää seurata ja huolehtia omasta sekä työntekijöiden hyvinvoinnista. Olemme sopineet vengassa, että työnteolle pyritään pyhittämään arkipäivisin klo 8-16 välinen aika. Usein tämä kuitenkin venyy ja tehtäviäkin saattaa tulla illalle tai viikonlopulle. Tämä on vaikuttanut vahvasti omaan jaksamiseeni ja  ja olen kokenyt raskaaksi arjen, jossa työ sekä tehtävät pysyy mielessä 24/7. Siksi tavoitteeni keväälle on oikeasti pyhittää työlle arkisin klo 8-16 välinen aika ja jättää loppu aika palautumiseen sekä vapaaseen tekemiseen. Minulle hyvin tärkeää on se, että ehdin viettää aikaa läheisteni kanssa ja harrastaa. Harmillisesti nyt syksyn aikana siihen on ollut aivan liian vähän mahdollisuuksia ja tilanne on kuormittanut minua paljon. Vengassa meidän tulisi enemmän tarkkailla itsemme sekä muiden jaksamista. Rehellisesti sanottuna en tiedä, kuinka muut voivat. Tiedän monien tekevän ylitöitä ja mielestäni niitä pitäisi vähentää ja vapaa-aikaa priorisoida enemmän. Meillä on elämää myös akatemian ulkopuolella ja se pääsee välillä unohtumaan.