Marit Björgen, voittajasydän on elämänkerta menestyneimmän talviurheilijan uratarinasta. Vuosien 1999-2018 aikana tämä hiihdon supernainen on saavuttanut 25 norjan mestaruutta, 8 olympia kultaa sekä 18 maailmanmestaruutta. Kaiken kaikkiaan hänet on nähty palkintopallilla uransa aikana 184 kertaa. Mutta mitkä ovat olleet tämän trondelagilais lähtöisen maalaistytön avaimet maailman huippu hiihtäjien joukkoon?

Ympäristösi muovaa hyvin paljolti sitä mitä olet ja mitä sinusta tulee. Marit puhuu kirjassaan asuinpaikan merkityksestä harrastusvalintaan. Hän varttui pienessä trondelagin kylässä, jossa suurimman osan vuodesta lumiset maisemat tarjoaa kyläläisille mahtavat puitteet hiihtämiseen. Itse vartuin Rukan lumisissa maisemissa, Määttälänvaaran kylässä. Maritin tavoin minut opetettiin lapsesta saakka hiihtämään, jonka lisäksi vanhempani painottivat yleisesti monipuolisen liikunnan merkitystä. Marit harrasti hiihdon lisäksi käsipalloa, jonka hän lopetti lajivalinnan tultaessa eteen 18-vuotiaana. Harrastusmahdollisuuksien tarjonta yleisesti pienten kylien ympärillä on vähäistä, joka osaltaan ohjaa sinua pienestä saakka valitsemaan niitä harrastuksia, joita ympärilläsi on tarjota. Verratessani Etelä-Suomessa asuvieni serkkujen harrastusvalintaa, ei heillä tullut missään vaiheessa kuuloonkaan alkaa harrastaa hiihtoa. Etelä-Suomi tarjoaa lajiurheilun parissa huomattavasti paremmat mahdollisuudet harrastaa ja kisata. Kyllä meilläkin tietty oli mahdollisuus harrastaa esimerkiksi salibandya, jääkiekkoa tai koripalloa mutta lajin harrastaminen koko suomen tasolla olisi pakottanut muuttamaan toiselle paikkakunnalle. 

Yksilölajin urheilijat eivät näe omaa napaansa pidemmälle, kaikessa pitää aina kilpailla ja toisten onnistumisista ei voida olla tyytyväisiä. Nämä ovat asioita, joita olen kuullut pienen ikäni. Oma näkemykseni yksilölajin harrastajana sivuaa hyvin paljon kirjoittajan näkemystä tiimin kokonaisvaltaisesta merkityksestä yksilöurheilussa. Norjalaiset maastohiihtäjät leireilevät paljon yhdessä. Kokonaisuudessaan hiihtäjät matkustavat tiiminä yli puolet vuodesta. Kilpakumppaneiden lisäksi kilpailijan tiimi koostuu valmentajista, perheestä, sponsoreista sekä suksihuollosta. Yhtälailla niin yksilöurheilussa kuin tiimiurheilussa korostuu tärkeys tehdä yhteistyötä, arvostaa muiden aikaa muun muassa tulemalla ajoissa sovittuihin tapaamisiin, sekä tsemppaamalla muita. 

Parhaimmat opit jaetaan yleensä yhdessä koko tiimin kesken ja voidaankin sanoa, että vahva tiimi yksilöurheilijan taustalla on tie menestykseen. 

Suorituksessa sisäinen johtajuus tulee löytää yksilöurheilijalta itsestään, kun taas tiimiurheilijan suoriutumiseen vaikuttaa koko tiimi sen yksilöineen. Yksilöt ovat tiimin voimavara. Jotta voidaan rakentaa vahva tiimi, tulee tiimin sisällä tunnistaa yksilöiden heikkoudet ja vahvuudet. Yksilön voimavarojen merkitys korostuu yksilöurheilussa. Yksilöurheilijan on tärkeää oppia tarkkailemaan itseään, johtamaan itseään, sekä oppia käsittelemään tunteitaan. Yksilöurheilijat pelaavat vahvasti mentaalisella puolella. Björgen nostaa kirjassaan esimerkin mentaalisen puolen horjumisesta kuullessaan parhaan ystävänsä veljen itsemurhasta edeltävänä iltana ennen MM-kisahiihtoa. Tapahtuma horjuttaa rankasti yksilöurheilijan mieltä. On taito pystyä hallitsemaan omaa mieltään pystyäkseen seuraavana päivänä voittamaan kaiken tämän jälkeen MM-kultaa. Asioiden käsittelemisessä Marit kokee tärkeäksi tuntea itsensä mahdollisimman hyvin, jotta tiedostaa kuinka hän missäkin tilanteessa toimii. Yksi hänen suurista voimavaroistaan oli hiihtomaajoukkueen tuki tapahtumahetkellä. 

Urheilijan vuosi lähtee tavoitteiden suunnittelusta. Kuten sanonta kuuluu, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Hiihtäjän tavoitteet muodostetaan usein useaksi vuodeksi kerrallaan. Hiihtäjän ura rytmittyy arvokisojen mukaan: olympialaiset 4 vuoden välein, MM kisat kahden vuoden välein. Välitavoitteiden kautta pystytään tarkkailemaan urheilijan kunnon kehittymistä ja tarvittaessa tekemään muutoksia. Sama pätee kaikessa, hyvin luodut välitavoitteet ohjaavat sinua kohti todellista tavoitettasi. Mitä paremmin osaat välitavoitteita itsellesi asettaa, sitä paremmin pystyt seuraamaan kehittymistäsi ja tekemään tarvittaessa muutoksia suunnitelmiisi. Kaikki lähtee siitä, että osaat määrittää itsellesi konkreettisen tavoitteen. Hiihtäjän tavoite on saavuttaa optimaalisin kunto arvokisoihin. 

Julkisuuden monet kasvot. Urheilijan ura ei ole kiinni pelkästä kisamenestyksestä. Yksi suurimmista urheilijan tulonlähteistä on sponsorisopimukset. Nykypäivänä urheilijan julkisuuskuva määrittää hyvin paljolti sitä, millaisia sponsorisopimuksia urheilija saa luotua. Voidaankin sanoa, että urheilijan brändi muodostuu sen saavutuksista, julkisuuskuvasta sekä yhteistöistä.  Urheilija on jatkuvan tarkkailun kohteena ja kaikki julkisuudessa tehty on jatkuvan arvostelun kohteena, niin negatiivisessa kuin positiivisessa mielessä. Se ,millaisen kuvan urheilija antaa julkisuudessa vaikuttaa suoraan siihen miten helposti sponsorit lähestyvät urheilijoita. Ilman kisamenestystä on melko mahdotonta pitää yllä urheilijastatusta. Harrastaminen maksaa useampia kymmeniä tuhansia vuodessa. Entä jos urheilija mokaa, kärähtää dopingissa ja pahimmassa tapauksessa menettää sponsorisopimuksensa? Mikä todellisuudessa  tällöin on urheilijan oikeusturva?