Häh? Eikö tää maailma olekaan ihan pilalla? Hansin mukaan ei.

Itsekkäänä ja julmana. Sellaisena maailma on näyttäytynyt minulle jo pidemmän aikaa. Enemmistö ihmisistä vaikuttavat aivan liian tyhmiltä ja itsekeskeisiltä. Ilmasto lämpenee ja vain pieni osa ihmisistä yrittää tehdä jotain sen pysäyttämiseksi. Terrorismi kukoistaa ja väkivaltaa näyttäytyy aktiivisesti ympäri maapallon. Tummaihoisia kohdellaan valkoihoisia alempiarvoisena. Jopa naiset haluavat oikeuksia. (vika oli vitsi, tasa- arvo kunniaan!). Media uutisoi jatkuvasti maailmalla tapahtuvasta hulluudesta. Tein testin, avasin hesarin puhelimessa ja katsoin 3 ylintä uutista.

1. Demokraattien vasen laita nousi puolustamaan palestiinalaisia – voiko Yhdysvaltojen Israelin- politiikka muuttua?
2. Yli 40 ihmistä kuoli Israelin sunnuntaisissa iskuissa Gazaan, YK:n pääsihteeri vaatii taistelujen välitöntä lopettamista.
3. Auto ajoi väkijoukkoon Itä-Jerusalemissa, useita haavoittui.

Ei kovin mielekästä luettavaa. Tai eka on toki hyvä. Mukavaa, että jotkut jaksaa vielä puolustella vähäosaisia. Mutta heti 2 seuraavaa. Vaikea kuvitella maailman olevan kunnossa jos tälläistä näkyy koko ajan. Onhan se selvää, että harvempia ihmisiä kiinnostaisi lukea uutisia joissa kaikki on hyvin. Hans ei kirjassaan juurikaan syytä mediaa ihmisten harhakäsityksistä. Ongelma on meidän vaistoissa. Kirjassa käydään läpi monia ihmisen vaistoja, jotka ohjaa meitä ajattelemaan negatiivisesti. Yksi suuri oppi on se, että ihmisiä ei tulisi jaotella kahteen ryhmään niin kuin yleinsä tehdään. puhutaan aina köyhistä ja rikkaista, kehitysmaista ja teollisuusmaista, hyvistä ja pahoista. Todellisuudessa enemmistö väestöstä kuitenkin jää aina näiden kahden ääripään väliin. Tästä käytetään nimitystä kuiluvaisto. Ihmiselle on tyypillistä ajatella kaksinapaisesti, koska kokonaiskuvan ajattelu on huomattavasti monimutkaisempaa ja raskaampaa.

Eihän Hans kirjassakaan sano että asiat olisivat hyvin. Ne ovat vain paljon paremmin kuin ennen. Täytyy muistaa että voi olla samaan aikaa sekä huono että parempi. Faktojen maailma kirja pyrkii aiheuttamaan lukijassa kriittisyyttä ja negatiivista maailmankuvaa poistavia asioita. Maailmalla asiat ovat kuitenkin lähtökohtaisesti hyvin. Kehitysmaa – hyvinvointivaltio asetelmassa noustaan koko ajan lähemmäksi tilannetta, jossa kehitysmaat kehittyvät ja hyvinvointivaltiot paranevat. Kuitenkin sokeasti yhden linjan ja mukamas yhteisten päätösten noudattaminen heikentävät kehittymistä, sekä yksilöiden, että valtioiden.

Faktojen maailma kirjan luettuaan toivoisi, että olisi päässyt itse eroon liian kriittisestä ajattelusta. Koenkin, että näin myös tapahtui sillä, kirja avasi minulle asioita globaalista maailmankuvasta. Erilaisista tarinoista, tunteista kuten pelko, draamahakuisuus ja yleistämisen tarve. Kaikki tieto on saatavilla napin painalluksella, mutta osaavatko ihmiset edes etsiä tätä tietoa. Hakukone google kertoo lähes aina oikean vastauksen, kun kysymyksen osaa muotoilla oikein. Miksi tämä ei siis poista ongelmia? Eivätkö ihmiset halua nähdä niitä.