Aino Lahti, Aulis Mertaniemi

Exit- Vol.2 teos kertoo 16 inspiroivaa tositarinaa suomalaisista yrittäjistä. Kirjan yrittäjien tarinoissa löytyy paljon yhteistä. Kaikki he ovat luoneet bisneksen täysin alusta ja kun he ovat kokeneet saaneensa kyseisestä liiketoiminnasta kaiken irti, he ovat tehneet exitin. Exitillä meinataan oman osuuden myymistä yrityksestä. Moni on aloittanut exitin jälkeen eläkepäivät, kun taas toiset ovat jääneet esimerkiksi yrityksen johtoportaikkoon töihin. Kirjassa esiintyville yrittäjille on yhteistä erityisesti se, etteivät he korosta itseään liikaa. Omien saavutuksien tiedostamisen lisäksi, he osaavat arvostaa niitä ihmisiä, jotka ovat auttaneet heitä matkan varrella.

Aulis valitsi kirjan, sillä kirjan idea 16 tarinasta suomalaisista yrittäjistä kiinnosti. Kirjoissa olevat tarinoiden ansiosta kirjaa oli mukava lukea ja siihen uppoutui helposti. Tarinoissa kerrotaan yrittäjien tiivistetyt elämänkerrat, mitkä ovat aina mielestäni kiinnostavia. Suosittelin kirjaa Ainolle, sillä tiesin häntä kiinnostavan yrittäjien tarinat, eikä hänellä ollut juuri sillä hetkellä muuta kirjaa luettavana.  Kirjasta valitsimme yhdessä meistä mielenkiintoisimman tarinan, jota avaamme seuraavaksi.

Peter Vesterbacka, Rovio

Vesterbacka syntyi Turussa vuonna 1968. Hänen lapsuutensa oli onnellinen yrittäjähenkisessä perheessä. Vesterbackan ollessa kolmevuotias, perhe muutti Poriin, jossa hän varttui. Kirjassa Vesterbacka kertoo olevansa ässien fani ja ominaisuuksiaan hän vertaa kolmeen ässissä pelanneisiin pelaajiin. ”Olen mielestäni yhdistelmä Arto Javanaisen ratkaisunhalua, Jari Korpisalon asennetta ja Veli-Matti Savinaisen hulluutta”.

Vesterbacka kertoo olleensa jo lapsena yrittäjähenkinen, sillä hän keräsi joka kesä pulloja Jazzeilla, mistä hän tienasi taskurahaa. Hänen ystävänsä kuvailivat Vesterbackaa kouluaikoina erilaiseksi tyypiksi, joka ei mennyt massan tai ryhmäpaineen mukana, vaan hän halusi aina keksiä jonkin uuden vaihtoehdon asioiden tekemiseen. Lukion hän kävi ruotsinkielisessä Brörneborgs svenska samskolassa ja toimi lukioluokkansa talousvastaavana. Pestinsä hän hoiti niin hyvin, että rahaa jäi vielä jaettavaksi luokkatovereille valmistumisen jälkeen. Armeijan jälkeen hän alkoi opiskella Åbo academissa, missä hän kahdessa vuodessa sai opintopisteet kasaan ja oli gradua vaille valmis. ”Gradua en ikinä jaksanut tehdä, ehkä osaan tehdä markkinointia ilman tätäkin”. Syynä tähän oli ohjaajalle kelpaamaton Vesterbackan oma visio hänen gradustaan.

AL- Aika uskomaton tyyppi tuo Vesterbacka. Itsekin olen ollut jo nuoresta asti tosi yritteliäs tyyppi kaikkine piha kirppiksineni, mutta minusta ei ehkä olisi jättämään koulua kesken, mikäli minulta puuttuisi enää opinnäytetyö. Hän vaikuttaa tosi päättäväiseltä tyypiltä, joka todella uskoo itseensä ja omiin kykyihinsä. Sen takia hän on varmasti menestynytkin niin pitkälle ja kaikki me voimme ottaa oppia hänestä.

AM- Olen Ainon kanssa kyllä täysin samaa mieltä! Minä itsekin olin jo pienestä pitäen todella yrittäjä henkinen. Itse koen samaistuvani todella paljon Vesterbackaan, sillä en ole oikeastaan ikään mennyt massan mukana, eikä minua juurikaan kiinnosta muiden mielipiteet minusta. Vesterbackan kertoessaan jättäneen gradun kesken, minä ajattelin vain, että ”Vittu mikä päälikkö”.

Vuonna 1991 Vesterbacka meni kesätöihin maailmankuuluun tietotekniikka yritykseen Hp companyyn Piilaaksoon ja vuonna 2003 Hp järjesti Vesterbackan johdolla pelinteko kilpailun Espoossa. Kilpailun voittajaksi ylsivät myöhemmin pelifirma Rovion perustaneet Niklas Hed, Jarno Väkeväinen ja Kim Dikert. Vesterbacka ja voittajakolmikko vaihtoivat kuulumisia tietyn väliajoin vuosien ajan, ilman sen suurempaa yhteistyötä mutta vuonna 2010 kolmikko tapasi Vesterbackan ja pyysivät hänen apuaan valtaamaan yhdysvaltojen markkinoita. He tiesivät, että Vesterbackan laajat verkostot, myyntitaidot ja villit ideat tulisivat tarpeeseen. Vesterbacka ehdotti tulevansa täysipäiväisesti mukaan Rovion toimintaan, jonka jälkeen hän asetti kolme tavoitetta yhtiölle:

• Sata miljoonaa pelilatausta
• Yritystä ei tulisi myydä ensimmäiselle ostajahalukkaalle
• Yritykselle haettaisiin miljardin valuaatio

Joulukuussa 2010 yhtiön luoma Angry birds-peli nousi ilmiömäiseksi menestykseksi latauskerroissaan. Lyhyessä ajassa peli sai jopa 25 miljoonaa latauskertaa. Syynä tähän oli älypuhelimien suosion nousu juuri tuohon aikaan.

Kauppoihin alkoi tulvia angry birds tuotteita mm. leluja, juomia, mukeja. Myös sisäaktiviteettipuistoja ja animaatioita tuotettiin ja niitä alkoi löytyä joka puolelta maailmaa. ”Moni sanoi, että ’hei te olette pelifirma, joten keskittäkää kaikki fokuksenne nyt siihen’. Pelifirman keskittymistä muuhun kuin itse peleihin, ei tunnuttu ymmärtävän. Tähän Vesterbacka totesi fokuksen olevan yrityksen brändissä ja kokemusten luomisessa kaikissa muodoissa faneille. Olihan hän boksin ulkopuolelta ajatteleva tyyppi.

AM- Angry birds pelin brändäys oli mielestäni nerokasta. Kukaan pelifirman pyörittäjä tuskin alkaisi heti brändäämään sivutuotteiden kautta, vaan keskittyisi itse peleihin.

AL- Luulen että asiat tulisi noin muutenkin tehdä aina eri tavalla kuin muut tekevät ja koittaa nähdä boksin ulkopuolelle. Näin yleensä saadaan ihmiset kiinnostumaan ja todella yksinkertaisestakin tuotteesta voi luoda menestyksen. Vesterbacka vei brändäämisen aivan uudelle tasolle.

AM- Olen samaa mieltä. Uskon että pelkästään pelin brändäykseen keskittymällä Angry birds olisi ollut vain hetken huumaa, jonka jälkeen ihmisten mielenkiinto olisi lopahtanut. Näin monelle mobiilipelille käy.

AL- Vesterbackahan oli vähän niin kuin kävelevä Angry birds mainostaulu, sillä esimerkiksi juhlissa, missä muilla oli puvut päällä, hän itse pukeutui punaiseen Angry birds huppariin. Tällä hän brändäsi itsensä Angry birdsin niin sanotuksi keulahahmoksi. Tästä voi ottaa hyvän kopin, mikäli joskus aikoo luoda omasta tuotteesta menestyksekkään.

Tästä hetkestä alkoi anry birdsin brändäyksen suuren hullut ideat. Mielestämme parhaimmat näistä olivat Vesterbackan vaimon linnanjuhlien Angry birds-mekko, sekä Angry birds-pehmolelun matka avaruuteen Nasan kanssa yhteistyössä. Angry birds näkyi myös Formuloissa suomalaiskuljettaja Heikki Kovalaisen kypärässä, sekä toimi jääkiekon MM-kisojen maskottina. Lähes mahdottomalta tuntuneen sadan miljoonan latauksen rajapyykki rikkoutui jo keväällä 2011. Tämän mahdollisti erikoisen hauskat ideat, sekä keskittyminen Angry birds brändiin, eikä ainoastaan itse Angry birds peliin.

Kirjan menestystarinat, erityisesti Vesterbackan saivat meidät jopa janoisiksi, nyt ei kuitenkaan ole kyse oluesta. Kyse on yrittäjyyden ja uuden luomisen janosta. Haluamme oppia boksin ulkopuolelta ajattelemisen jalon taidon, emmekä halua mennä massan mukana. Vaikka nuorempana erilaisuus on tuntunut pelottavalta ja jopa typerältä, nykyään mieli on sen suhteen muuttunut ja näemme sen ainoastaan positiivisena asiana.