Lähdin lukemaan kirjaa ”Exit-opas yrittäjälle” kuultuani siitä valmentajaltamme Kimmolta. Kirjan ovat kirjoittaneet Janne Jääskeläinen, Katleena Kortesuo ja Kim Väisänen. Luin aiemmin myös Kim Väisäsen kirjoittaman kirjan ”Väärää yrittämistä” ja se oli mielestäni todella kiinnostava kirja. Tästä syystä halusin lähteä myös ”Exit-opas yrittäjälle” kirjan pariin. Kirjan nimestä päätellen osasin myös jo entuudestaan kuvitella, mitä kirja tulee sisältämään. Olen lähiaikoina kuunnellut paljon podcasteja esimerkiksi Startup-yrittäjyydestä ja enkelisijoittamisesta. Niissä sana ”Exit” on toistunut useampaan kertaan. Kim Väisänen on ollut myös useammassa näistä vieraana ja kertonut niissä melko avoimesti itse tekemästään exitistä eli Blancco-yrityksen myynnistä vuonna 2014. Lähtiessäni lukemaan kirjaa halusinkin saada lisätietoa siitä, miten yritysmyynti ylipäätään tapahtuu ja miten yritys saadaan myyntikuntoon. Exit voi kuulostaa helpolta ja nopealta prosessilta, mutta onko se sitä? Minua on myös mietityttänyt yritysmyynneissä se, että mistä potentiaaliset ostajat löydetään ja milloin yrittäjä tietää, että yritys kannattaa myydä.

Sanasta ”Exit” tulee ainakin minulle mieleen tilanne, jossa yrittäjä on nimenomaan myynyt yrityksensä miljoonilla eteenpäin. Homma ei ihan näin yksiselitteinen kuitenkaan ole ja kirjassa tuodaankin tämä jo melko alussa hyvin selväksi. Kirjassa sanotaankin seuraavasti: ”Jokainen exit on tekijöidensä motiivien summa”. Osa luopuu yrityksestään siksi, että mitta tulee täyteen, osalle joku muu esimerkiksi läheinen tulee sen sanomaa tai sitten eteen tulee niin hyvä tarjous, että siitä ei voi kieltäytyä. Kuitenkaan läheskään aina yrityksestä luopuminen ei tuota isoja voittoja ”satoa”. Kirjassa sanotaankin, että kansainvälisistä yrityskaupoista yli puolet epäonnistuu suoraan. Yrittäjä saattaa joutua luopumaan yrityksestänsä, niin että sen arvo on alhaisempi kuin mitä siihen on sijoitettu. Tällöin syntyy kirjassa kuvattua luovutustappiota. Yrittäjänä olet saattanut raataa aivan turhaa, tehden paskaa duunia ja kaiken kärsimyksen päätteeksi saat palkkiosi tappion muodossa. Kirjassa kerrotaan, kuinka luovutustappio konkurssin muodossa koskettaa noin kolmea tuhatta yritystä vuosittain. Monelle yrittäjälle tällainen exit- onkin lopullinen exit-yrityselämästä. Exit-päivä ei siis missään nimessä aina ole aina yrittäjän paras päivä, sillä sato voikin olla yhtä hyvin yrittäjän kato.

Kirjan mukaan menestyksekäs exit on pitkän ajan suunnitelma ja prosessi, joka täytyy aloittaa vuosia ennen tavoiteltua irtaantumishetkeä. Lyhyesti ja helposti esitettynä yrityskaupan mahdollistamiseksi yrityksellä täytyy olla asianmukaisesti järjestetty hallinto ja hallintotapa, kaikki yrityksen keskeiset asiat täytyy löytyä kirjallisessa muodossa ja kaikki yrityksen dokumentaatio on oltava yritystarkastus-valmiina pilvessä. Lisäksi täytyy miettiä sitä, milloin on paras aika myydä. Kirjan mukaan hyvä yritys myydään aina myös hyvällä korvauksella, mutta vielä paremmalla kun se osataan ajoittaa talouden suhdanteen huippuihin. Ajoituksen kannalta kirjasta tulee myös mielenkiintoinen oppi, jonka mukaan yritys kannattaa verotuksellisesti myydä vasta kymmenenvuoden jälkeen, sillä silloin menee tekninen raja, jonka jälkeen hankintameno-olettama nousee 40 prosenttiin. Tämä termi ”hankintameno-olettama” olikin minulle aivan uusi tuttavuus ja otin siitä lisää selvää kirjan ulkopuolelta.  Sain uutena tietona tästä, että Hankintameno-olettama on 20 % omaisuuden luovutushinnasta, jos kyseinen omaisuus on ollut luovuttajalla alle 10 vuotta. Sen sijaan, mikäli omaisuus on omistettu tätä kauemmin eli yli 10- vuotta, hankintameno-olettama on 40 % luovutushinnasta. Veroja maksetaan tällöin vaan jäljelle jäävästä 60 prosentista. Parempien suhdanteiden tai paremman ajan odottaminen ei aina ole kuitenkaan yrityskaupoissa järkevää. Kirjassa sanotaankin, että liika odottelu voi viedä yrityksen ylikuntoon ja välttämättä parempia aikoja myydä ei enään tulekaan.

Itseni kohdalla yrittäjyydessä intohimo tuntuu vievän suurimpana tekijänä eteenpäin. En voi kieltää sitä, että välillä ei ärsyttäisi tai välillä ei olisi vaikeampaa, mutta siltikin koen, että vastoinkäymiset opettavat minua niin yrittäjänä kuin ihmisenä. Koen, että yrittäjänä olen oppinut suhtautumaan asioihin täysin eri tavalla. Tällä hetkellä en mieti esimerkiksi rahaa niin samalla tavalla, kuin ennen. Hakeuduin aiemmin ennen yrittäjyyttä työpaikkoihin, joista sain vain mahdollisimman paljon rahaa. Ennen Tiimiakatemiaa olin Lidlin varastolla töissä, vaikka se ei ollut yhtään minun juttuni, enkä tykännyt siitä. Tällä hetkellä koen rahan sivutuotteeksi hyvin ja ahkerasti tehdystä työstä, mutta tärkeintä on, että tekemisessä pysyy intohimo. Tähän liittyen kirjassa sanotaan samaa: ”yritystä ei perusteta myymistä varten”. Kirjassa painotetaan sitä, että on tärkeää keskittyä siihen, että liiketoiminta pyörii ja onnistuu. Mielestäni erinomainen kolminaisuus yrittäjälle olisi, että tulosta on tehtävä, ihmisten on viihdyttävä ja asiakkaiden on haluttava ostaa tuotetta tai palvelua. Koen, että minulla on melko hyvät lähtökohdat viemään yritystoimintaani eteenpäin, sillä olen yrittäjyyden alusta lähtien pitänyt samoja lähtökohtia todella tärkeinä, mitä kirjassa kerrotaan. Olen aina painottanut myös työntekijöilleni sitä, että haluan ottaa myös heidät vaikuttamaan toiminnan etenemiseen. Luulen, että vastuun jakaminen lisää myös työntekijöideni intohimoa tehdä asiat parhaalla mahdollisella tavalla.

Kirjaa lukiessani huomasin, että kirja on minulle yllättävän opettavainen ja luen sitä juuri oikeaan ajankohtaan. Kirjasta sai paljon oppeja niin oman yrityksen eteenpäin viemiseen, mutta myös tiimiyrityksen eteenpäin viemiseen. Olen nyt muuttanut toiminimiyritykseni osakeyhtiöksi. Itse olen Luminurtsi Yhtiöiden toimitusjohtaja ja puheenjohtaja, joten minulla on suurin vastuu ajaa ja viedä yritystä oikeaan suuntaan. Koen, että kirja antoi alkuvaiheeseen tärkeitä ohjeita, kuinka pitää toimia ja kuinka ei pitäisi toimia, kun puhutaan yritystoiminnan kasvattamisesta. Mikä hienointa, kirjassa tuotiin todella paljon asioita esille, joita olen ollut aikomuksissa toteuttaa seuraavaksi. Esimerkiksi markkinoinnin ja brändin merkitystä korostettiin paljon. Kokonainen luku oli kirjassa erikseen tehty markkinoinnin alle. Ensinäkin aikomukseni on ollut alusta lähtien luoda vahva brändi Luminurtsille. Mielestäni siinä olemme päässeet hyvin alkuun, mutta paljon olisi varaa kehittääkin. Aika on tietysti rajallista, mutta uskon, että kunnon valmiilla suunnitelmalla pääsee nopeammin ja tehokkaammin eteenpäin. Seuraava askel on siis lähteä tekemään markkinointi strategiaa, johon haluan ottaa koko henkilöstä mukaan. Kirjasta yhtenä erinomaisena työkaluna mieleeni jäi markkinoinnin vuosikello. Siinä tulisi näkymät jatkuvalle markkinoinnille, kampanjoille, juhlapyhätarjouksille, alennuksille, mallistojen vaihtumiselle ja sesonkeihin liittyville markkinointitoimille.

Mielestäni samanlainen strategia voisi olla hyvä tehdä myös meidän tiimissämme, viimeistään seuraavan markkinointitiimin toimesta. Olemme keskittyneet todella paljon esimerkiksi yksittäisten Instagram stoorejen tekemiseen ja siihen miltä ne näyttävät, mutta ehkä isompi kokonaiskuva puuttuu ja se mitä me markkinoinnilla tavoitellaan. Minun tehtäväkseni jäi tehdä markkinointitiimissä tiimillemme nettisivut, jotka ovat tulossa pian julkaistavaksi, mutta mietin myös sen kohdalla, mikä on sivujen todellinen hyöty.

Nettisivujen tekeminen oli yllättävän hankalaa, sillä meille ei ole minkäänlaisia ostajapersoonia. Jos vertaan esimerkiksi omaan yritykseeni meidän tiimiyritystämme, minulla on selkeä palvelu, jota myyn. Sille on mahdollista tehdä asiakaspersoonia ja lähteä miettimään, miten erottua kilpailijoista. Tiimillemme se on melko vaikeaa, sillä meillä ei ole mitään konkreettista, jota myymme. Tällä hetkellä teemme vähän kaikkea perustuen ”hanttihommiin”. Kysymys kuuluukin, että miksi teemme näitä suoraan jollekin yritykselle työntekijöinä, kun voisimme tarjota yrityksenä niitä palveluina ja myydä palveluitamme toisille yrityksille. Tällöin tekemistämme töistä/palveluistamme olisi mahdollista pyytää myös enemmän rahaa kuin hanttihommista saadaan. Silloin toimintakin alkaisi näyttämään enemmän yrittäjämäiseltä toiminnalta. Luulen, että tunnistamme tällä hetkellä tiimissä, mitä kaikkea pitäisi tehdä, esimerkiksi hakukoneoptimointi nettisivuihin, mutta niiden tekemiselle pitäisi löytää ensiksi tarkoitukset. Hakukoneoptimointi esimerkkinä on melko turhaa, mikäli ei ole mitään mitä tarjota. Hakukoneoptimoinnin tarkoitus on auttaa asiakkaita löytämään tarjoamamme palvelut tai tuotteet Googlesta. Tietysti voimme markkinoida vaan ahkeraa tiimiämme eri hommiin, mutta harva Googlesta hakee ”ahkera tiimi töihin” tms. Tällainen tapa voisi onnistua hyvin esimerkiksi Facebookin puskaradiossa, mutta tällöin tulemme saamaan hanttihommia, joista tarjotaan keskimäärin 20 € tuntipalkkaa.

Kaiken kaikkiaan kirja herätti minussa paljon ajatuksia ja vahvisti ajatuksiani, joita olen pyöritellyt niin oman yritykseni kuin tiimiyrityksemme osilta. Nyt vain viemään näitä oppeja sitten käytäntöön. Oman yritykseni kohdalla lähden tekemään pohjaa strategiatyön tekemiselle ja sitten otan henkilöstöä mukaan suunnittelussa ja toteutuksessa. Tiimissämme näistä varmasti jutellaan vielä paljon, kun seuraava markkinointitiimi pääsee eteenpäin ja alkuun viimeistään joululoman jälkeen, ensivuoden alusta lähtien.