Kuuntelemisen taito on erityisen tärkeää nykypäivän teknologian aikana. Puhelin on helppo ottaa käteen keskusteluiden aikana ja sivuuttaa kokonaan mitä toinen puhuu. Hetken päästä havahtuu tähän ja sanoo ”anteeksi en kuunnellut voitko toistaa”. Itse huomaan tekeväni tätä aivan liikaa. Teen sitä erityisesti silloin kun olen stressaantunut ja hermoromahduksen partaalla. Kovan stressin aikana on vaikeaa olla läsnä, ei halua kuunnella omia ajatuksia ja haluaa häiriötekijöitä joihin keskittyä. 

”Kyky kuunnella on muuttunut kyvyksi sulkea kaikki muu ulkopuolelle ja keskittyä hetkeen”

-Kate Murphy

Puhumme tiimin kanssa säännöllisen epäsäännöllisesti tästä aiheesta, varsinkin liittyen treenien dialogiin. Meidän tiimissä puheenvuorot jakautuvat edelleen aika epätasaisesti. Tässä olemme kehittynyt jonkin verran mutta vielä löytyy kehittämiselle tilaa. Täydellisesti jakautuneet puheenvuorojen jakautuminen treenien aikana on täysi mahdottomuus, mutta lähelle haluaisin päästä. Olemme testannut tähän liittyen muutamia kertoja eri keinoja puheenvuorojen tasaisempaan jakautumiseen. Jos on ollut joku erityisen tärkeä aihe niin olemme tehnyt niin, että jokaisella on aluksi vain yksi puheenvuoro. Vasta sen jälkeen kun kaikki on sanonut omaan puheenvuoron saa jatkaa vapaasti dialogia. Olemme käyttänyt myös kynällä ”viittaamista” eli kun on asiaa nostaa kynän pystyyn ja muut huomaa, että sinulla on asiaa ja haluat puheenvuoron. Sekin on toiminut ihan hyvin mutta kyllähän se vie dialogin rentoutta pois, joten emme ole jatkaneet sen käyttöä. Akvaariomallia olemme myös kokeilleet muutamaan otteeseen. On siis kaksi rinkiä, sisärinki ja ulkorinki. Sisäringillä on neljä penkkiä ja muut penkit ovat ulkoringillä. Sisäringillä saa ainoastaan puhua ja kun on sanonut oman sanottavan menee takaisin ulkoringille, jolloin joku sieltä tulee täyttämään tyhjän penkin. Tätä tehdään vähintään niin kauan, että jokainen on käynyt sisäringissä. Huomasimme akvaariomallista tiimin kanssa sen, että se toimii parhaiten kun on jokin rajattu aihe josta keskustellaan. Ryhmätyö tehtävien purkamiseen se sopii myös.

Halusimme tiimin kanssa ammattilaisen vetämään treenit tästä aiheesta ja myös siitä, miten nostaa esille vaikea asia ja miten keskustella siitä. Meillä kävi siis työnohjaaja pitämässä treenit. Tätä voin lämpimästi suositella jokaiselle tiimille, koin, että meidän tiimi hyötyi siitä suuresti. 

Ilmapiiri oli alusta asti lämmin ja tervetullut. Ehkä työnohjaajan oma rauhallinen ja avoin olemus vaikutti asiaan. Puhuimme paljon tunteiden vaikutuksesta keskusteluun. Tunteet lähtevät ihmisen perustarpeista, jos ne ei ole tai on täyttynyt syntyy sen johdosta jokin tunnetila. 

Harjoittelimme kuuntelun taitoa muutamalla pari harjoituksella. Toinen parista oli kuuntelijan roolissa ja toinen puhujan roolissa. Ensiksi puhuja alkoi kertomaan, jotain kivaa mitä sillä viikolla hänelle oli tapahtunut ja kuuntelijan piti olla kuuntelematta tarinaa. Keskustelimme tämän jälkeen yhdessä siitä kuinka ikävältä tuntui kuin huomasi, että toinen ei kuuntele. Tuli epäarvostettu olo. Tämän jälkeen jatkoimme pari harjoitusta. Nyt puhuja kertoi taas tarinaa ja kuuntelijan piti keskeyttää useasti ja varastaa puheenvuoro itselleen kesken puhujan lauseen. Keskustelimme taas yhdessä asiasta. Tämä tuntui vielä ikävämmältä kuin se, että ei kuuntele ollenkaan. Tuli fiilis, että toista ei kiinnosta minun asiat ollenkaan vaan haluaa kertoa pelkästään omia asioita. Keskustelimme myös siitä kuinka yleistä tämä nykyään on.

Loppuun vielä sitaatti, jonka olen joskus sosiaalisesta mediasta nähnyt ja ottanut talteen muistuttelemaan läsnäolon ja kuuntelemisen tärkeydestä.

”Hiljaisuus on paras vastaus ihmiselle, joka ei arvosta sanojasi”