Elämän tarkoitus

Kirjoittaja: Arttu Karisto

12 tammikuun, 2022

Lähdeteos: Elämän tarkoitus: Suuntana merkityksellinen elämä

Lähdeteoksen kirjoittaja: Frank Martela

Teoriapisteet: 3

Lähdeteos: Elämän tarkoitus: Suuntana merkityksellinen elämä
Lähdeteoksen kirjoittaja: Frank Martela
Teoriapisteet: 3

Kun teknologia kehittyy, taloudellinen hyvinvointi yleistyy ja ihmiset saavat jatkuvasti enemmän ja enemmän tietoa ympäröivästä maailmasta ja maailmankaikkeudesta, on hämmästyttävää lukea jatkuvasti lisääntyvistä mielenterveysongelmista ja muista globaalin tason isoista ongelmista. Yhä enemmän kuulee tarinoita siitä, miten ihmiset syrjäytyvät ja voivat pahoin, eivätkä pysty tekemään elämässään mitään helpottaakseen tilannettaan. Tästä kaikesta voisi saada käsityksen, ettei todella suurella osalla ihmisistä ole elämässään tarkoitusta. Ei ole syytä tai kykyjä tehdä niitä asioita, jotka lisäisivät tunnetta oman elämän merkityksellisyydestä.

Martela puhuu kirjassaan siitä, miten merkityksellisyyden kokemus on muuttunut ajan saatossa. Ihmiset ovat kautta aikojen pyrkineet löytämään selityksen sille, miksi me olemme maapallolla. Erilaiset uskonnot, ideologiat ja muut tavat käsittää maailmaa ja maailmankaikkeutta ovat vaihdelleet isostikin, mutta yhteistä niille on useimmiten ollut se, että emme ole olemassa vain olemassaolon vuoksi. Esimerkiksi keskiajalla uskominen kaikkea ohjaavaan jumalaan on ollut yhtä itsestään selvää, kuin nykyihmiselle sähkö: Sitä ei ole ollut mitään mieltä kyseenalaistaa, koska sen läsnäolo on nähty kaikessa mikä ihmistä on ympäröinyt ja mitä hän on elämässään tehnyt. Se on samalla myös tuonut ihmiselle elämiseen syyn ja myös jonkinlaisen päämäärään. Nykyihmisen tieto ympäröivästä maailmankaikkeudesta ja sen historiasta on nykyään niin suurta, että hyvin harva pystyy kyseenalaistamaan tieteelliseen tutkimukseen pohjautuvaa maailmanselitystä.

Nykyihmisen haasteena on sen ymmärtäminen, että elämän tarkoitusta ei oikeastaan voi yksiselitteisesti löytää. Selityksiä elämän tarkoitukselle on olemassa miljardeja, mutta mitään niistä ei voida mitenkään yleistää koskemaan kaikkia ihmisiä. Tämän vuoksi pakonomainen elämän tarkoituksen etsiminen ja sen miettiminen ei nykyihmisen näkökulmasta ole itse asiassa lainkaan mielekästä. Tärkeää Martelan mukaan on sen sijaan kokemus elämän merkityksellisyydestä. Näiden kahden asian irrottaminen toisistaan antoi paljon oivalluksia ja ajattelemisen aihetta. Elämä itsessään on merkityksellistä, oli sillä tarkoitusta tai ei. Elämän tarkoituksena voidaan pitää esimerkiksi uskonnon kautta ulkopuolelta saatua päämäärää, jota voi olla hyvin vaikeaa tavoittaa ilman uskoa yliluonnolliseen. Elämän merkityksellisyys taas on kokemusta siitä, miten oma elämä tuntuu merkitykselliseltä. Kyse on siis jokaisen henkilökohtaisesta tunteesta, ei mistään yleistettävästä päämäärästä tai tavoitteesta.

Merkityksellisen elämän saavuttamisessa tärkeää on tunnistaa asiat, jotka saavat oman elämän tuntumaan itsellemme merkitykselliseltä. Se toteutuu joka päivä jokaisessa teossa: elämän pienet ja suuret valinnat ovat vastaus siihen, miten elämä voi kullekin tuntua merkitykselliseltä. Merkityksellisyys tapahtuu elämän sisällä, eli omissa kokemuksissa. Sen löytämiseksi kannattaa ryhtyä tutkimaan omia kokemuksiaan ja määrittelemään sitä, miten mikäkin toiminta tai valinta yksittäisenä hetkenä on vaikuttanut merkityksellisyyden kokemukseen. Merkityksellisyyttä pohtiessa ei kannata lähteä käsittelemään sitä suurista kysymyksistä käsin (esim. maailmankaikkeuden alkuperä), vaan esimerkiksi seuraavanlaisista kysymyksistä:

-Mitä olet kokenut viime aikoina?
-Mitkä kokemuksista ovat olleet merkityksellisempiä, kuin toiset?
-Mitkä ovat olleet merkityksettömämpiä?
                          -> Miten voit tehdä valintoja, jotka lisäävät merkityksellisyyden kokemuksia?

Arvot ovat luottotyökaluja, jotka kohottavat elämämme eläinmaailman ja vaistomaisen eloonjäämispelin yläpuolelle. Haluamme elää, emme vain pysyä elossa. Aiemmin kulttuuri ja esimerkiksi uskonnot ovat hyvin pitkälti määritelleet arvot, joiden mukaan pitää elää. Nykyään yksilön rooli ja vastuu omien arvojen muodostamisessa ja niiden mukaan elämisessä on huomattavasti suurempi. Martela puhuu kirjassaan teoriasta (Ryan & Deck), jonka mukaan emme tavoittele vain fyysisten tarpeiden tyydyttämistä vaan vaistomaisesti enemmän: mahdollisuutta kehittää ja ilmaista itseämme sekä kokea yhteenkuuluvuutta. Nämä ”kasvuhakuiset tarpeet” kehittävät ihmistä ja tulevaisuudessa tarvittavia taitoja, mutta ne myös ovat merkityksellisiä ja nautintoa tuottavia jo itsessään. Ydinarvojen rakentaminen näiden varaan on Martelan mukaan paras resepti merkitykselliseen elämään. Martela haluaa myös lisätä teoriaan hyväntahtoisuuden, eli muiden auttamisen isoissa ja pienissä asioissa. Vaikka hyväntahtoisuutta ei ole vielä todistetusti lisätty perustarpeisiin, sillä on vahva yhteys merkityksellisyyteen.

Martelan mukaan jokaisen perustarpeen rinnalla pitäisi olla vastaava ”reflektoimalla sinetöity” arvo:

-Autonomian tarve: autenttisuuden ja itseilmaisun arvostaminen

-Kyvykkyyden tarve: taituruuden ja erinomaisuuden arvostaminen

-Yhteenkuuluvuus: yhteisöllisyyden arvostaminen

-Hyväntahtoisuus: hyvien tekojen arvostaminen

-> Nämä arvot ovat kulttuurista ym. riippumattomia, ne vetävät vaistomaisesti puoleensa, ovat sekä yksilön että yhteisön kannalta hyviä sekä tarjoavat kestäviä merkityksellisyyden kokemuksia.

Merkityksellisyyden polkuja (rakentuu itseohjautuvuusteorialle)


  1. Yhteys muihin


Ihmissuhteet

-Elämän merkityksellisyys syntyy siitä, että tekee itsestään merkityksellisen muille ihmisille.

  • autat, vietät aikaa rakkaiden ihmisten seurassa
    • kun tajuamme että elämällämme on merkityksellistä muille, tajuamme oman elämämme arvon
    • ihmisluontoon kuuluu, että elämän keskipiste ei ole minä vaan me. Kun ajattelee itselle rakasta ihmistä, aivoissa aktivoituu alueet, jotka eivät aktivoidu kun ajattelee vierasta
      • sosiaalisen piirin ulkopuolelle jääminen vähentääkin siis merkityksellisyyden tunnetta
      • olemmekin ehkä menettäneet elinikäisdet lähiyhteisöt, mutta saaneet mahdollisuuden liittyä uusiin, itselle sopiviin yhteisöihin, jos  kulttuuri johon syntynyt ei tunnu omalta

-Paras ja helpoin tapa lisätä omaa hyvinvointia ja merkityksellisyyttä: keskity vähemmän itseesi, enemmän yhteyteen muiden kanssa.

  • harjoitus: ketä ottaisit mukaan autiolle saarelle 3kk ajaksi? Saat tietää mihin ihmissuhteisiin panostaa. Ketkä ovat ihmiset joiden kanssa yhdessäolo tuo elinvoimaa ja merkityksellisyyttä?

Auttaminen

-Sen lisäksi että olemme merkityksellisiä läheisillemme, olemme merkityksellisiä myös niille joiden elämään pystymme vaikuttamaan myönteisesti

  • kun voimme tehdä jotain hyvää (edes pientä!) maailmalle, se lisää merkityksellisyyden tunnetta 

-Toisten auttamisella on fyysisiä seurauksia, kuten verenpaineen lasku

  • vapaaehtoistyöllä on yhteyksiä pidempään ikään
    • stressiin kuolleisuus vähenee
    • onnellisuus lisääntyy

-Yksi voimallinen tapa tehdä hyvää on työ; ja työn hyvästä vaikutuksesta pitää usein muistuttaa itseään.

  • jos työssä jota teet ei ole itsessään suurta missiota, auta työkaveria

-Muista kuitenkin: jos autat, tee se strategisesti ja vapaaehtoisesti ettet unohda itseäsi!

  • ole puolivälissä individualismia ja pelkkää toisten palvelua
  • Yhteys itseen


Autonomia

-Sen lisäksi että olet yhteydessä muihin, ole yhteydessä itseesi  – tee asioita joista nautit.

-Tärkeä merkityksellisyyden lähde on siinä että voi elää itse valitsemalla tavalla ja tehdä itse valittuja asioita.

-Ihminen, joka on yhteydessä autenttiseen minäänsä, kokee voimakkaampaa merkityksellisyyden tunnetta 

-> autonomisuus on ihmisen perustarve: meillä on tärkeää päästä elämään elämää autenttisesti eli toteuttamaan itseämme, ja se tekee elämästä elämisen arvoista

-Autonomisuus: teot ja valinnat itse valittuja – ihminen voi autonomisesti sitoutua yhteisön arvoihin. Tämä on eri asia kuin individualismi.

-Vaikka eläisi rajoitetussa ympäristössä tai muuten ulkoiset tekijät elämässä olisivat ahdistavia, meillä on aina vapaus ajatella miten reagoimme asiaan (sitä pystyy _jossain määrin_ hallitsemaan), tästä esimerkkinä oli Auschwitzin ne vangit, jotka siinäkin tilanteessa halusivat auttaa muita ja toimia inhimillisyyden nimissä vaikka itseä kohdeltiin epäinhimillisesti.

  • kuitenkin ratkaisu esim työyhteisöongelmissa organisaation uudistaminen, ei se että työntekijät löytävät sisäisen zeninsä ja kestävät painostusta

-Ihmisen ei tarvi olla individualisti TAI altruisti – voi olla sekä että, jos auttaminen tulee omasta halusta ja sen näkee merkityksellisenä.

  • välissä on relationalisti: “voiko ihminen tehdä itsenäisiä valintoja niin, että myötätunto ja välittäminen ulottuu myös itsensä ulkopuolisiin ihmisiin?”

-On siis mahdollista olla autonominen ja auttaa muita, jos haluaa autonomisesti auttaa apua tarvitsevia. Nykyään ihmiset ovat ottaneet etäisyyttä altruistiseen vaistonsa, koska haluavat sopeutua ympäristöön, jossa itsekeskeisiä valintoja kehutaan “rationaalisiksi”.

-Nykypäivän paradoksi: itsenäisesti ajattelevat saattavat olla taipuvaisempia altruismiin, koska he ovat usein autonomisia ja pystyvät poikkeamaan kulttuurin normeista; eivät noudata itsekkyyteen kehottavia kulttuurisia normeja.

Kyvykkyys

-Kyky olla jossain erinomainen on arvokas jo itsessään; koemme merkityksellisyyden tunteita kun elämässä on akiviteetteja jossa voi kokea olonsa kyvykkääksi

-Kyvykkyys on ihmisen perustarve – evoluution näkökulmasta uuden taidon oppiminen on ollut järkevämpää kuin joutilaisuus

  • oppiminen ja henk.koht. kasvu ovat hyviä täyttmyksen lähteitä ja saavat meidät tuntemaan että elämä menee eteenpäin. mahdollistaa flow:n tunteen 
  • taituruutta on pienet jutut; pystyn pyöräillä tämän ylämäen, saan mahdutettua tiskikoneeseen kaikki astiat ja sellaisia harrastuksia kannattaa olla muutama! 

-Itsensä toteuttaminen

  • käytetään monessa merkityksessä, mutta Martelan mukaan tekemistä, jossa toteutuu kaksi tarvetta: autonomia ja kyvykkyys = haluat tehdä ja koet pystyväsi tekemään

-> Elämän merkityksellisyys syntyy siitä että tekee itselleen merkityksellisiä asioita (henk.koht. täyttymys) sillä tavalla että tulee niiden kautta merkitykselliseksi muille ihmisille (sosiaalinen täyttymys) 

  • esim. siivoja nauttii työn konkreettisista tuloksista (toteuttaa itseään), jotka pitää potilaan parantumisen kannalta tärkeän korkean hyg.tason (yhteys muihin)
  • politiikasta kiinnostunut käyttää puhelahjojaan (toteuttaa itseään) tärkeän asian edistämiseksi (yhteys muihin) 

Täydellisessä merkityksellisyyden hetkessä kaikki elementit toteutuu: kyvykkyys, itseilmaisu (yhteys itseen), yhteenkuuluvuus, hyväntekeminen (yhteys toisiin). Mikä on sinulle tälläinen hetki? 

Muista: merkityksellisyyden tunne syntyy myös pienistä tavoitteista, eikä sen löytämistä tule ottaa projektina

  • elämä on kertomus, joka koostuu ainutlaatuisista asioista mitä näet, koet, teet 
  •  teet elämästäsi arvokasta arvostamalla sitä

Jälkipuhe

Keskityn tässä esseessä avaamaan Martelan ajatuksia ja kirjasta saamiani oppeja ilman, että juurikaan tekstimuodossa reflektoin niitä omaan elämääni. Tämän kirjan lukeminen ja pohdinta on niin pitkällinen ja henkilökohtainen prosessi, että halusin mieluummin kirjoittaa tärkeimmät oivallukset yleisesti käytettävissä olevaan muotoon, kuin joutua liian henkilökohtaisten pohdintojen vuoksi salaamaan esseetä muiden katseilta. Suosittelen tämän kirjan kohdalla rauhallista luku- tai kuuntelutahtia ja ottamaan aikaa suurten oivallusten pohdinnalle, jotta tästä mestariteoksesta voi saada parhaan mahdollisen kokemuksen.

You May Also Like…

Uteliaisuuden taito

Utelijaisuuden taito kirja käsitteli erilaisia mielen malleja ja oppimisen johtavaa utelijaisuutta. Uteliaisuutta voi...

0 kommenttia

Lähetä kommentti