Mistä tunnistaa, onko yrityksellä kilpailuetu sekä siihen perustuva liikeidea? Kilpailuetu on: innovatiivinen, uniikki, ongelman ratkaisija, toteutettavissa oleva ja tuloksellinen sekä ostajalle että myyjälle. Voiko 16. opiskelijan yrityksellä, joka tekee vähän kaikkea maan ja taivaan väliltä olla edes kilpailuetua?

Kilpailuedun löytämiseksi yrityksen täytyy tehdä strategista markkinointia. Vaikka kilpailuetu kuulostaakin ”minä vastaan sinä” -tilanteelta, strategisessa markkinoinnissa tavoite ei ole voittaa kilpailijaa, vaan tuottaa lisää arvoa asiakkaalle.

Käytännössä strateginen markkinointi on:

1. Arvon löytämistä

2. Arvon tuottamista

3. Arvon viestimistä

4. Arvon lunastamista

Kun arvoa etsitään, tavoitteena on löytää jotakin, mitä kukaan toinen yritys ei vielä ole löytänyt. Se vaatii luovuutta, ja sen löytyessä ollaankin asiakkuuden arvon lähteillä.

Arvon tuottaminen on löydetyn arvon, toimittamista asiakkaalle, jotta se tuottaisi asiakkaalle lisäarvoa, esimerkiksi brändäys, tuotteistaminen ja palvelullistaminen on arvon tuottamista.

Arvon viestiminen osaamista viedä löydetty ja tuotettu arvo organisaatioon ja sen jälkeen markkinoille. Monet erinomaisetkin tuotteet ovat jääneet tekemättä huonon viestinnän takia. Olisiko esimerkiksi Apple mitään ilman Jobsia?

Viimeisenä on luodun arvon lunastus. Onko asiakas saanut luvatun lisäarvon?

Mikä strateginen suunta Heigalla sitten kannattaa olla, jotta kaikki yllä mainitut onnistuvat?

Muuttuvan toimialan hahmottaminen ja liiketoiminnan siihen muotoileminen.

Olemme nuoria, diginatiiveja, intoa ja motivaatiota täynnä olevia opiskelijoita, joten meidän helppoa mukautua markkinoihin sopiviksi. Pystymmekin ottamaan yrityksemme sisällä useita eri rooleja sopeutumiseen, koska olemme palveluissamme monipuolisia, eivätkä kaikki tee kaikkea.

Roolit ovat ja niihin sopivat esimerkin Tiimiakatemialla:

Haastaja, joka omalla toiminnallaan täydentää semmoista palvelua, jota isompi toimija ei ole kyennyt tai halunnut toteuttaa. Tämä kilpailuetu vaatii löytyäkseen aktiivisen vuorovaikutuksen asiakkaiden kanssa (asiakaskäynnit), jotta tarvittava tieto päätyy meille.

Kulman pojat rivitaloyhtiöiden kanssa, Puskamestarit sekä muutenkin monet projektit ja synnytykset.

Jäljittelijä opettelee käyttämään muiden kehittämää osaamista ja tarjoaa jo valmiiksi tunnettua palvelua. Kulkee aikaisemmin kuljettuja polkuja.

Paavo Vallakselta saatu luistintenteroitus, Boksiovellesi sekä perintöprojektit

Erikoistuja opettelee jonkun asian niin hyvin, että hän pystyy kaupallistamaan itsensä parhaana. Tässä voi hyödyntää ison toimijan kumppanuutta, symbioosissa molemmat hyötyvät.

Brancoy, Höyrymedia, valokuvaajat sekä nettisivujen tekijät. (Daily Bread…)

Voimme lähteä kilpailuedun etsimiseen kolmella eri tavalla.

1. Tavoitelähtöisesti

2. Markkinalähtöisesti

3. Resurssilähtöisesti

Tavoitelähtöisyydessä yritykselle valitaan suunta esimerkiksi digimarkkinointiin perehtymiseen. Tavoitelähtöisyys vaatii kriittistä arviointia: löytyykö osaamista, pitääkö luopua jostain muusta palvelusta, toimiiko brändimme tässä suuntauksessa sekä onko se taloudellisesti kannattavaa?

Markkinalähtöisyydessä yritys tajuaa markkinoilla olevan raon ja päättää iskeä siihen kiinni. Mikä on hintalappu uuden tuotteistamiselle, täytyykö jostain muusta luopua, että tälle riittää aikaa ja rahaa?

Resurssilähtöisyydessä lähdetään tekemään sitä, mitä oma tiimi osaa jo tehdä. Haasteena on kehittää omasta osaamisesta kilpailuetu. Tässä on tärkeää asiakkuudet ja niiden segmentointi. Mukaan täytyy ottaa markkinointi sekä viestintä.

Tiimiakatemian yrityksistä missään ei taideta tehdä koko poppoolla projekteja, joten kirjoittaessani ”yrityksistä” todellisuus on projektiryhmät. Mielestäni emme suunnittele tai puhu strategioista tarpeeksi. Tavoitteet ovat tärkeitä, välitavoitteet auttavat niihin pääsemiseen, mutta eivät välitavoitteet ole vielä strategioita. Eihän se ole kuin tekee vaan, mutta välillä välttyisi monelta harmilta, kun tekisi ensin sen strategian.