Doulahörhöilyä

Kirjoittaja: Amalia Jokinen

26 tammikuun, 2023

Lähdeteos: Hyvien synnytystarinoiden kirja

Lähdeteoksen kirjoittaja: Sanna Stellan

Teoriapisteet: 2

Kuinka ollakaan – lapsuuden kätilöhaaveesta ammattidoulaksi, Tiimiakatemian aikaisen henkisen kasvun ja oman työn arvon ymmärtämisen kautta.

Olen aina ollut varsin suunnitelmallinen ja huomaan tämänkin haaveen kohdalla kirjoittelevani tähtiin, jotta tiedän mitä tapahtuu milloinkin ja minne olen menossa. Haluan kuitenkin opetella suunnittelemaan vähemmän ja antaa intuition johdattaa tekemistäni. Kontrollintarve vie hirmuisesti tilaa spontaanista, tunnepohjaisesta ajattelusta kohdallani. Vaikka doulan ammatti kiehtoo minua tällä hetkellä, en tiedä tuntuuko minusta samalta muutaman vuoden päästä. Olen kuitenkin päättänyt syventää ymmärrystäni aiheen ympäriltä – seurata tämänhetkistä kiinnostusta, selvittääkseni onko tämä sitä mihin haluan pyrkiä.

Kuuntelin Sanna Stellanin kokoaman Hyvien synnytystarinoiden kirjan, joka koostuu kannustavista ja liikuttavista tosielämän tarinoista luonnonmukaisista synnytyksistä. Useassa kirjan tarinassa synnytyskertomukseen kuuluu doula ja sen osuutta korostetaan positiivisena juttuna. Doula, synnytystukihenkilö, on tarinoissa hyvinkin vaihtelevissa ”työtehtävissä”. Vaihtelevasti vahvemmin läsnä ennen synnytystä, synnytyksen aikana, synnytyksen jälkeen, apuna fyysisesti, henkisesti tai yksinkertaisesti toimimassa synnyttäjän toiveiden ja oikeuksien välittäjänä muulle henkilöstölle, kuten kätilölle. Syy, miksi useat naiset haluavat doulan on hyvinkin luonnollinen. Nainen kokee tarvitsevansa nimenomaan toisen naisen läsnäoloa ja ymmärrystä synnytystilanteessa. Ilmeisesti useat naiset myös ajattelevat naisystäviään synnytyksen aikana saadakseen voimaa. Doulan lisäksi tietysti oman kumppanin läsnäolo on korvaamatonta ja luo turvaa synnytyksessä.

Minua kiehtoo ajatus olla mukana synnytysprosessissa tukihenkilönä, joka on perillä asioista ja tietää parhaiten synnyttäjän toiveet. Haluan olla luomassa hyviä synnytystarinoita, joissa naiset kokevat voimaantumista ja luottavat omiin kehoihinsa. Mielestäni synnyttäjällä tulee olla mahdollisuus keskittyä vain synnyttämiseen, tunteiden tuntemiseen ja niiden näyttämiseen. Hauskaa, että tiimiläiseni kuvailivat roolini olevan hengenluoja ja se on se rooli, mistä doula on vastuussa. Tilannetajuisella läsnäolollani haluan vaikuttaa synnyttäjien kokemuksiin parhaalla mahdollisella tavalla.

”Joskus minusta tuntuu siltä, että varsinkin länsimaissa synnytys on tehty lääketieteelliseksi toimenpiteeksi, vaikka matka siihen alkaa rakastelulla ja läheisyydellä”

Tämä teos sai minut hurahtamaan entistä enemmän luomusynnytyksiin. Doulana vaatisin itseltäni laajaa tietämystä sekä lääkkeellisistä, että lääkkeettömistä kivunlievityskeinoista, jotta osaisin kertoa niistä asiakkailleni ja voisin suositella heidän toiveiden mukaisia keinoja. Ensisijaisesti haluaisin kuitenkin saada asiakkaani ymmärtämään ja luottamaan, että keho tietää kyllä mitä pitää tehdä, kun on sen aika. Ihmiset ovat irtaantuneet luonnollisuudesta ja unohtaneet mihin kehomme on tehty. Ennen kirjan kuuntelua en itseasiassa edes tiennyt, että lääkkeellinen synnytykseen puuttuminen saattaa jopa hidastaa sen etenemistä ja lisää hyvin todennäköisesti tarvetta seuraavaan lääkkeeseen. Kehon omat keinot vastaanottaa ja helpottaa kipua häiriintyvät ja keho antautuu lääkkeille, jolloin voi olla todella vaikeaa tai jopa mahdotonta palata luonnolliseen toimintaan kyseisen synnytyksen aikana – hormonitoimintaa on jo sörkitty.

Listasin kaikki kirjassa kuulemani luonnolliset kivunlievityskeinot ja kieltämättä yllätyin, kuinka paljon niitä onkaan, vaikka oikeastihan tämäkin listaus on vain murto-osa vaihtoehdoista.

  • Hengitys, ääni/synnytyslaulu, liike
  • Hieronta, painelu, kosketus, akupunktio
  • Vesi, lämpö
  • Tens-laite, jumppapallo/pähkinäpallo, aquarakkulat, lämpökaulin, lämpöpussi

Sen lisäksi, että doula osaa kertoa ja suositella kivunlievityskeinoja, hän on perillä synnyttäjän oikeuksista ja pitää huolen niiden toteutumisesta synnytyksen aikana. Tätä pidän todella tärkeänä, jotta synnyttäjän ei tarvitse tyytyä tai suostua ihan kaikkeen vain koska niin käsketään.

Tietoa, jota en halua unohtaa

  • Kaikki toimenpiteet voidaan tehdä myös seisaaltaan, vaikka yleisimmin ne tehdäänkin selinmakuuasennossa/puoli-istuvassa asennossa. Selinasento on todennäköisesti helpoin hoitohenkilöstölle, jonka takia siitä on tullut suositus ja normi. Mutta biru vie kun synnytyksessähän tärkeintä on synnyttäjän hyvä olo; eli seiso, jos se tuntuu paremmalta!
  • Synnyttäjällä on oikeus pyytää toinen kätilö, jos ensimmäisen kanssa ei mistä tahansa syystä synkkaa
  • Synnytyksessä ei tarvitse suostua mihinkään toimenpiteeseen, on oikeus kyseenalaistaa ne ja vaatia niistä perusteluja.
  • Sairaala saattaa olla monille ahdistava ympäristö, sillä siellä voi tulla hädän tunne. Tämä voi vaikuttaa synnytyksen etenemiseen, siksi kannattaakin pysyä kotona niin pitkään kun vain pärjää.

Tulen varmasti kerryttämään lisää tietoa luonnollisesta synnytyksestä ja minua kiinnostaa myös ottaa selvää, kuinka tukea äitiä ja lasta jo odotusaikana sekä synnytyksen jälkeen, luonnonmukaisin keinoin. Sen lisäksi, että itse aiheessa on paljon opittavaa niin doulan työn kaupallistaminen ammatiksi vaatii Tiimiakatemialla oppimieni taitojen soveltamista hoitoalalle sopivaksi.

You May Also Like…

Digimarkkinointi

Pääsin viimein digimarkkinointikirjan kimppuun, joka on pitkään kulkenut lukulistallani mistään sitä löytämättä....

Intohimona brändit

Tämä kirja päätyi reflektoitavaksi nyt, sillä brändit ja niiden kilpailu on ollut viime vuosina todella kovassa...

0 kommenttia

Lähetä kommentti