Päädyin lukemaan Johannes Koposen kirjoittaman kirjan Alustatalous ja uudet liiketoimintamallit: Kuinka muutos tehdään, koska tätä kyseistä kirjaa useat tiimiläiseni suosittelivat. Kirjassa käydään läpi muutamiakin eri alustatyyppejä, mutta haluan kuitenkin tässä reflektiossa keskittyä eritysesti digitaalisiin alustoihin, sillä ne minua eniten kiinnostavat.

Digitaaliset alustat muodostavat nykyajan talouselämän keskeisen muutosvoiman. Digitalisaation aiheuttama kehitys, on mullistanut perinteiset liiketoimintarakenteet ja synnyttänyt uusia mahdollisuuksia. Digitaalisilla alustoilla viitataan yleensä talouden toimintamalliin, jossa alusta yhdistää eri osapuolet, kuten palveluiden tarjoajat ja käyttäjät, tehokkaasti ja skaalautuvasti. Tämä luo uudenlaisia mahdollisuuksia liiketoiminnalle ja muuttaa perinteisiä toimialoja.

Yksi digitaalisen alustojen keskeisistä piirteistä on verkostovaikutus, joka tarkoittaa sitä, että palvelun arvo kasvaa sen käyttäjämäärän kasvaessa. Esimerkiksi Uberin tai Airbnb:n kaltaisissa palveluissa käyttäjien määrä vaikuttaa suoraan palvelun houkuttelevuuteen. Tämä on mahdollistanut uudenlaisten liiketoimintamallien syntymisen, joissa perinteinen omistaminen ja tuottaminen väistyvät jakamistalouden tieltä. Tällainen kehitys on tuonut esiin myös uusia haasteita, kuten työsuhteen määrittelyn epäselvyyden ja ansaintamallien oikeudenmukaisuuden. Näitä edellä mainittuja haasteita usean eri valtion virkamiehet miettivät juuri nyt. Uusien lakien tullessa voimaan eri maissa ovat jotkut alustat saattaneet jopa lopettaa toimintansa. Teknologian nopea kehitys luo siis vielä haasteita.

Digitaaliset alustat ovat myös synnyttäneet uudenlaisia innovaatioita ja kilpailun muotoja. Digitaaliset alustat mahdollistavat pienten yritysten ja yksittäisten toimijoiden pääsyn globaaleille markkinoille aiempaa helpommin. Tämä on lisännyt kilpailua perinteisten toimijoiden kanssa ja pakottanut ne uudistumaan. Harvemmin kilpailu on pahasta, ja yhä yhtenäisemmistä markkinoista yleensä eniten hyötyy kuluttaja.

Yksi hyvä esimerkki digitaalisten alustojen hyödyntämisestä on nykypäivänä trendaavat dropshipping verkkokaupat. Nämä ovat verkkokauppoja, jotka saattavat jopa toimia maailmaan laajuisesti ilman omaa varastoa. Ideana siis on, että kun asiakas tilaa tuotteen netistä niin joku isompia toimia valmistaa ja lähettää tuotteen. Itse verkkokaupan pyörittäjällä on siis vastuulla vain verkkokaupan pyöritys ja markkinointi. Tämä voi kuulostaa helpolta, mutta dropshipping kauppiaiden määrä on kasvanut viime vuosina paljon, erottautuminen ja muiden kauppojen yläpuolelle nouseminen on siis äärimmäisen vaikeaa. Kerron tästä nyt siis siksi, että meidän sähköautolle verkkokauppa on vähän dropshipping kaupan tyyppinen. Tämä toki vain siinä mielessä, että meillä ei tällä hetkellä ole omaa varostoa. Tilatut tuotteet eivät myöskään mene suoraa valmistajalta kuluttajalle ja meiltä saa laturin asennuksen kanssa. On kuitenkin selvää, että alustatalous on mahdollistanut meidän verkkokauppamme ja monet muut vastaavanlaiset. Enää ei kauppa tarvitse kivijalkaa, vaan digitaalinen alustakin riittää hyvin. Tämä on aiheuttanutkin monelle perinteiselle kaupalle ongelmia, sillä verkkokaupan pyörittäminen on huomattavasti kustannustehokkaampaa. Monet perinteiset kaupat ovatkin uudistuneet ja nykyään lähes jokaiselta kivijalkakaupalta löytyy myös verkkokauppa.

Kaiken kaikkiaan alustatalous ja uudet liiketoimintamallit muodostavat merkittävän ja pitkälle jatkuvan murroksen taloudessa. Ne tarjoavat uusia mahdollisuuksia innovaatioille ja kilpailulle, mutta samalla edellyttävät selkeitä pelisääntöjä ja vastuullista toimintaa. Esimerkiksi monesti kuluttajalle saattaa jäädä epäselväksi kuinka paljon erilaiset alustat keräävät dataa. Tämä johtuu siitä, että harva jaksaa lukea käyttäjätiliä tehdessä tai uutta sovellusta ladatessa niitä ärsyttäviä käyttöehtoja. Tähän kuitenkin yleensä pätee sanonta jonka olen monesti kuullut ”If you are not paying for it, you’re not the customer; you are the product being sold”. Tällä viitataan siis dataan, jota alusta sinusta kerää. On siis tärkeää ymmärtää alustatalouden syvälliset vaikutukset sekä valmistautua niihin niin liiketoiminnassa kuin yhteiskunnallisella tasolla.