Nappasin kirjan kuunteluun markkinoinnin koulutusohjelmaa varten, ja se olikin suositeltujen kirjojen listassa. Digimarkkinointi alkaa olemaan käsitteenä suht tuttu, sillä on tullut luettua useita kirjoja aiheesta, kuunneltua erilaisia podcasteja, kuullut oppeja muilta sekä tehnyt Googlen digimarkkinoinnin sertifikaatin. Aihe on kuitenkin niin laaja, että uutta opittavaa löytyy aina. Eniten odotan sitä, että pääsen hyödyntämään tämän kirjan oivalluksia ja koulutusohjelman oppeja projekteissa. Koen, että on tärkeää kerätä ensin teoriatietoa aiheesta, sitten harjoitella ja vasta sen jälkeen siirtyä asiakkaisiin, kun on varma olo omasta tekemisestä.

Kirjaa oli jaettu eri osa-alueisiin, joita oli mm. digitaalisen markkinoinnin strategia ja työkalut, sekä MRACE -malli. Yrityksen markkinointistrategiassa tulisi määritellä ainakin seuraavat asiat:

1. Tavoitteiden asettaminen ja seuranta; tarkastellaan kuinka niissä pysytään, ja jos ei pysytä, niin muutetaan toimintatapoja.
2. Kilpailuedun määrittäminen; miten tyydyttää asiakasta tavalla, johon kilpailijat eivät pysty vastaamaan. Ostajapersoonien luominen sekä erottautuvuustekijät.
3. Arvolupaus; mitä sellaista lisäarvoa yritys pystyy tarjoamaan asiakkaalle, jota muut ei pysty tarjoamaan. Yrityksen kärki on sen arvot, ja ilman suunnitelmaa ne jäävät helposti vain ajatuksen tasolle.

Markkinoinnissa tärkeää ja hyödyllistä on analytiikka sekä datan kerääminen, johon operatiivinen toiminta perustuu. Kun myynnistä edes pieni osa pyörii verkossa, on oleellista kerätä tietoa verkkokaupan toiminnasta. Asioita joita sieltä pystyy mittaamaan, on mm. klikkausten määrä, sivu jolla asiakkaat pysyvät pisimmän aikaa, montako kertaa jotain tuotetta katsotaan, kauanko jokin sivu on auki aktiivisesti, monestiko palataan samalle sivulle, klikkaako samankaltaisia tuotteita, jakaako sivua jollekin. Kun näitä asioita mitataan myynnin lisäksi, voidaan havaita syy-seuraussuhteita myynnin kasvussa ja asiakkaiden toiminnassa. Lisäksi tilanneille asiakkaille voidaan laatia palautekysely, johon vastaamalla asiakas saa esimerkiksi seuraavasta tilauksesta jonkin alennusprosentin ja yritys taas arvokasta tietoa verkkokaupan kehittämiseksi.

Asiakkaan ostopolku on tuttu käsite, mutta en ole sitä päässyt vielä oikein käytännössä tekemään. Siinä on paljon asioita, joita tulee ottaa huomioon. Ensimmäisenä pitää saada asiakas ylipäätään halutulle sivulle, jossa apuna toimii hakukoneoptimointi ja maksettu mainonta. Alusta lähtien pitää miettiä, mihin asiakkaan huomio kiinnittyy ensimmäisenä, kun hän avaa esimerkiksi yrityksen Instagram -sivun. Pääseekö hän suoraan biosta linkkiä pitkin verkkokaupan etusivulle? Vai pääseekö kuvan tuotetta klikkaamalla Instagramin kauppa -osioon? Kun asiakas on päässyt verkkokauppaan, miten polku siitä jatkuu? Onko sivut helppokäyttöiset, selkeät ja mobiilioptimoidut? Huokuuko nettisivut laadultaan ammattimaisuutta, ja saa asiakkaan vakuuttuneeksi? Kuinka asiakas vakuutetaan pelkästään yhdellä Instagram -kuvalla? Mitä hän saa siitä irti? Miten hänet sitoutetaan jatkamaan eteenpäin lisätiedon pariin? Miten saadaan aikaiseksi eniten vuorovaikutusta asiakkaan kanssa?

Kirjan pohjalta heräsi useampi huomio, joihin haluan itse kiinnittää huomiota jatkossakin. Tässä niistä muutama:

1. Asiakaskokemuksen kerääminen on tärkeää, sillä sen pohjalta pystyy reagoimaan nopeasti ongelmakohtiin ja parantamaan toimintaa.
2. Digimarkkinoinnin kanavissa on paljolti eroavaisuuksia, joten on hyvä määritellä kanavakohtaiset tavoitteet: minkä tehtävä on tuoda trafiikkia verkkosivulle tai -kauppaan, mikä tuo suoria kauppoja ja mikä tuo pelkästään näkyvyyttä. Kaikilla kanavilla on siis oma tehtävänsä, ja yhdessä ne muodostavat toimivan kokonaisuuden.
3. Täytyy tuottaa lisäarvoa kohderyhmälle, joka syntyy heitä palvelevasta ja koukuttavasta sisällöstä.
4. Sitoutetun asiakkaan tyytyväisyys. Kun asiakas on tyytyväinen, hän mahdollisesti suosittelee yritystäsi muille, joka voi johtaa seuraaviin liideihin. Hyvä palvelu kirii, huono vielä paremmin.

MRACE -mallin tarkoitus on mitata markkinoinnin tuloksia käytännön tekemisen pohjalta. Mallin avulla mitataan jokaista vaihetta, sillä kyseisten tulosten avulla toimintaa pystyy kehittämään. Tällöin toiminta pohjautuu faktatietoon, eikä tarvitse tehdä markkinointia mututuntumalla ja harrastaa hakuammuntaa. Mallia pystyy hyödyntämään niin pk- kuin suurissakin yrityksissä, ja sitä voi soveltaa B2B- sekä B2C -kauppaan. Measure tarkoittaa mittaamista, jota tehdään mallin joka ikisessä vaiheessa. Reach on vaihe, jossa potentiaaliset asiakkaat ja kohderyhmät ohjataan toivottuun kanavaan/sivustoon. Act eli toimintavaiheessa asiakasta pyritään sitouttamaan teoilla, jolloin tuotetaan heille kohdistettua sisältöä. Convert eli muutosvaiheessa liidit pyritään muuttamaan sitovaksi kaupaksi. Engage eli sitouttamisvaiheessa asiakkaat pyritään saamaan ostamaan yritykseltä uudestaan jatkossakin, jolloin asiakas jää ns. yrityksen koukkuun vakioasiakkaaksi. Malli perustuu siis siihen, että sitä edetään vaihe vaiheelta, ja tällöin jokainen kohta kasautuu aina edellisen päälle. Joten pohjan tulee olla kunnossa, sillä muuten koko toiminta on huteraa ja jää ontumaan. Markkinoinnissa on yleensäkin ehdottoman tärkeää, että pohjatyö on aina kunnossa. Muuten se näkyy niin markkinoinnin sisällössä kuin asiakasmäärissä, sekä liikevaihdossakin.

Digimarkkinointi on kuitenkin suht tuore toimiala, ja siitä on rajallisesti saatavilla teoriatietoa suomen kielellä. Nekin kirjat ja teokset mitä jo on, vanhentuvat nopeasti sillä ala kehittyy jatkuvasti. Kirjasta päällimmäisenä mieleen jäi se, että markkinointi ei ole erillinen osa yrityksen toimintaa. Se kulkee käsikädessä myynnin kanssa, ja se on kaikkea sitä, miltä yritys näyttää ulospäin. Mittaaminen on älyttömän arvokasta, ja tietoa tulee osata myös hyödyntää; ei vain tarkastella sitä.