Dialogi tiimiakatemian yksi kulmakivistä ja tärkeimpiä ellei jopa tärkein oppimisen työkalu. Muistan hyvin, kun ensimmäisiä kertoja treenasimme Heigana yhdessä Zoomin välityksellä. Olimme kaikki varmasti kuulleet jotain dialogista aiemmin, mutta sen syvempää merkitystä tuskin kukaan alussa tiesi tai ymmärsi. On hauskaa mennä ajassa taaksepäin ja muistella sitä ajoittaista kaaosta mitä dialogi oli kun 17 ihmistä laitetaan etäyhteyksin keskustelemaan vaihtelevista aiheista. Näistä ajoista olemme tiiminä tulleet pitkälle ja on hienoa nähdä miten dialogi meillä on kehittynyt. Nykyään pystymme ratkomaan haasteita keskustelemalla ja treeneissä jokainen saa kertoa mielipiteitänsä ilman keskeytyksiä ja päälle puhumisia. Lisäksi kukaan meistä ei tuomitse tai vähättele toistemme ajatuksia tai mielipiteitä.

Mutta mennään sitten itse aiheeseen. Olen joskus aloittanut tämän kirjan lukemisen, mutta jostain syystä se on jäänyt minulta kesken. Nyt kuitenkin halusin palata dialogin ihmeelliseen maailmaan ja jatkaa siihen mistä jäin. Syy tähän on tiimivalmennus projektissani. Olen tähän mennessä päässyt vetämään kaksi valmennusta toisen yhden yhdistyksen hallitukselle ja toisen lukion opettajille heidän veso päivänä. Ne kerrat ovat menneet todella hyvin ja jokainen saamani palaute on ollut positiivista. Erityisesti valmennettavani olivat tykänneet osallistavasta mallista ja käyttämistäni tehtävistä, jossa jokainen pääsee ääneen ja viemään keskustelua eteenpäin. Nyt kuitenkin edessäni on valmennuksien suhteen suurin haasteeni. Sain myytyä valmennuksen nuorisovaltuustolle, joka koostuu yli kymmenestä hyvin eri-ikäisestä nuoresta. Muistaakseni iät vaihtelevat välillä 13–18 vuotta. Tämä ikäjakauma tuo itsessään ison haasteen, sillä monella täysi-ikää lähestyvällä nuorella on enemmän kokemusta ja taitoa ryhmässä toimimisesta ja keskustelusta verrattuna esimerkiksi yläaste ikäisiin 13–15 vuotiaisiin nuoriin. Lisäksi selvitellessäni heidän dialogin ja päätöksenteon heikkouksia, suurimpina haasteina nousivat esiin epätasaisesti jakaantuvat puheenvuorot ja vahvat mielipiteet omaavat persoonat, jotka herkästi keskustelussa ja päätöksenteossa jyräävät toisten ajatukset ja mielipiteet. Tämä itsessään luo asetelman, jossa osa porukasta ei saa ääntään kuuluviin ja päätöksiä tehdään muutamien henkilöiden mielipiteiden perusteella. Tämä aiheuttaa haasteita ryhmän sitoutumisessa ”yhdessä” tehtyihin päätöksiin. Lisäksi negatiiviset vaikutukset näkyvät myös turhautumisena ja motivaation laskuna, joka vaikuttaa työn mielekkyyteen ja osallistumisen aktiivisuuteen.

Mielenkiintoinen haaste, eikö vain? Koen, että minun valmentajana on hyvä tässä vaiheessa sukeltaa syvemmälle dialogin perusperiaatteisiin ja ajatuksiin, jotta pystyn tarjoamaan oikeasti laadukasta ja hyvää vastinetta valmennuksesta maksettavalle rahalle. Haluan myös tuoda heille oikeasti sellaisia toimintatapoja kokouksiin, jotka edistävät yhteistä keskustelukulttuuria ja päätöksenteon tehokkuutta. Lisäksi minulle on tärkeää tarjota heille sellaista oppia, joka hyödyttää heitä myös pitkälle tulevaisuuteen. Onhan dialogi yksi nykypäivän tärkeä työelämä taito.

Kuuntelu ja kunnioitus

Yksi tärkeimmistä dialogin peruspilareista. On helppo sanoa, että on hyvä kuuntelija, mutta kuunteletko oikeasti toista. Kuunteluhan ei dialogissa ole vain hiljaa istumista ja aika-ajoin nyökyttelemistä. Kuuntelulla on syvempi merkitys, jossa oikeasti yrität ymmärtää ja tulkita toista ihmistä, jopa hänen sanomansa yli. Tämän haluan tulevassa valmennuksessa erityisesti nostaa esiin, sillä monesti aidosti kuunteleminen on haastavaa, vaikka tiedostaakin, että nyt pitäisi kuunnella täytyy sinun myös ymmärtää kuulemaasi. Kunnioitus taasen merkitsee avointa mieltä. Tiedostat, että voit oppia toiselta ihmiseltä jotakin. Varsin usein kunnioitus kuitenkin mielletään ajatuksena, jossa pyrit tuomaan asiat esille satuttamatta toista. Tämäkin on tietenkin tärkeää, mutta kunnioituksen juuret ulottuvat syvemmälle. On kuitenkin pakko todeta, että kunnioituksella ei tarkoiteta hyväksymistä vaan ne ovat kaksi eri asiaa. Jos jonkun mielipiteet eivät kohtaa oman arvomaailmasi kanssa ei sinun tarvitse tällaisia puheita hyväksyä, vaikka toista ihmistä kunnioitatkin

Odotus

Tämä liittyy vahvasti kuunteluun ja ainakin itselle tämä on yksi dialogin suurimpia haasteita. Odotus ei ole sitä, että kiltisti odotat omaa puheenvuoroa, vaan se on omien mielipiteiden ja niitä tukevien perusteluiden muodostamisen lykkäämistä. Jos käytät aikaasi dialogissa vain omien ajatusten ja seuraavan puheenvuoron suunnitteluun, et silloin aidosti kuuntele muiden ajatuksia ja muilta oppiminen jää vähemmälle, ellei jopa kokonaan pois. Monesti odottaminen on vaikeaa ja se vaatii harjoittelua, mutta haluan korostaa odottamisen merkitystä valmennettavilleni ja saada heidät ymmärtämään kuinka paljon merkitystä, sillä on, kun et suunnittelee ja lataa ”aseitasi” toisten puheenvuorojen aikana

Suora puhe

Viimeinen mutta ei todellakaan vähäisin dialogin perusperiaate. Jos itselleni odottamine on haastavaa niin suoraan puhuminen se vasta vaikeaa onkin. Olen itse hyvin miellyttämishaluinen persoona ja en hirveästi nauti konflikteista, siksi minulle suoraan puhuminen ja omien mielipiteiden esiin tuominen on hankalaa. Olen kuitenkin kehittynyt tässä ja uskon, että pystyn tulevaisuudessa olemaan avoimempi ja suorempi ja kyvykäs tuomaan omat ajatukseni dialogiin. Tässä kohtaa on hyvä mainita, että suoraan puhuminen on omien mielipiteiden esiin tuomista ja sen takana seisomista. Suoraan puhuminen luo tiimiin avoimuuden kulttuurin, jossa jokaisen mielipiteillä on merkitystä ja niitä saa tuoda turvallisesti esiin. Suoran puheen taakse ei kuitenkaan saa ikinä kätkeytyä ajatus toisen satuttamisesta sanoilla tai halua olla muille ilkeä.

Yhteenvetona, uskon olevani nyt valmiimpi pitämään näille nuorille koulutusta dialogista. Minusta on hyvä välillä vähän kertailla perusasioita, sillä niistä saattaa nousta esiin asioita, joita ei aikaisemmin ole edes tajunnut. Minulla on luottavainen ja itsevarma fiilis siitä, että pysytyn opettamaan nuoremmalle polvelle näitä tärkeitä taitoja ja tuomaan heidän palavereihin käytäntöjä, jotka oikeasti vievät valtuustotoimintaa ja päätöksentekoa parempaan, avoimempaan ja tehokkaampaan suuntaan.