Johdanto

Dialogi on Tiimiakatemiatoiminnan johtava peruspilari. Toimintamme lähtökohtaisesti pohjautuu dialogiin, eri muodoissa. Treenit ovat selkein esimerkki, jossa dialogia päästään käyttämään kahdeksan tuntia viikossa. Myös projektit perustuvat asiakasdialogille muodossa tai toisessa. Lisäksi oppeja jaetaan yhteisen ajattelun kautta myös yhteisöllisissä tapahtumissa koko muun Tiimiakatemian kanssa. Kaikissa näissä dialogin muodoissa näen selkeitä haasteita.

Sujuva dialogi jaetaan William Isaacsin kirjassa neljään peruselementtiin, jotka ovat; kuuntele, kunnioita, odota ja puhu suoraan. Käsittelen näitä jokaista osa-aluetta tiimin dialogin, asiakasdialogin ja koko talon dialogin, sekä itseni näkökulmasta.

 

Kuuntele

”Kuuntele” lienee ajatuksen tasolla helpoin näistä neljästä, mutta onko sittenkään? Hiljaa ollessakin useimmiten päässä on ainoastaan oma kommentti tai vastaväite puhuttavaan aiheeseen, ja suurin osa todellisesta puheenvuorosta menee täten ohi. Todellisuudessa kuunnellessaan et saisi asettua asiasta juuri millekään kannalle. Keskustelut käydään mitä useimmiten kahden vastapuolen väleillä, joista molemmat ovat asiasta eri mieltä. Todellisuudessa dialogin tulisi olla pallo, jota dialogin kävijät rauhallisesti liikuttelevat ja laajentavat dialogiringin keskellä sen sijaan, että sitä työnnellään puolelta toiselle pyrkien kaatamaan pallon vastaanottaja.

Tiimissämme haaste kuuntelussa on juuri se, että keskustelua käyvät useimmiten jopa äärimmäisesti eri mieltä olevat osapuolet. Tämä aiheuttaa riitelyä ja voiton tahto keskustelussa voittaa kuuntelemisen lähes poikkeuksetta. Merkittävä ongelma on myös kykenemättömyys palautteen vastaanottoon. Kun joku pyrkii antamaan rakentavaa ja kehittävää palautetta toiselle tiimiläiselle, jopa sen palautteen päälle saatetaan alkaa jo kiivaasti kiistämään väitettä, jolloin todellinen palaute jää täysin vastaanottamatta.

Kuunteluun liittyviä ongelmia näen voimakkaasti myös käymässämme asiakasdialogissa. Liian usein olemme työntämässä asiakkaille omia ideoitamme ja visioitamme, kun todellisuudessa meidän olisi syytä kuunnella asiakasta kaikessa rauhassa ja kuulla hänen visionsa voidaksemme todella ratkaista hänen haasteensa. Asiakkaita harvoin kiinnostaa sinun asiasi – asiakasta kiinnostaa hänen asiansa. Kuuntele asiakasta rauhassa, niin voitat hänen luottamuksensa ja opit hänestä voidaksesi auttaa häntä.

Koko Tiimiakatemian tason dialogi on vaikeampaa, koska sen muoto on epäselvempi. Kuitenkin kun sitä käydään, ei välttämättä olla edes kuulolla. Liian harva tiimiyrittäjä seuraa aktiivisesti Tiimiakatemian viestintäkanavia, eikä edes vahvuuslaskentoihin välttämättä osallistuta, vaikka vahvuuslaskennat ovat Tiimiakatemian dialogin ehkä tärkein osa-alue – ehkä sitä tulisi myös myydä tiimiyrittäjille enemmän sellaisena.

Itselleni kuunteleminen osoittautuu välillä haasteeksi, sillä keskittymishäiriöisenä ihmisenä kuuntelevan aika voi olla välillä hyvin pitkä – varsinkin jos aihe ei jostain syystä itseäni kiinnosta. Kun taas aihe on kiinnostava, herää päähäni liikaakin ajatuksia, jolloin liika keskustelusta tilan vieminen on yleinen haaste. Olen kuitenkin koko ajan kehitysprosessissa itseni kanssa, jotta oppisin keskittymään keskustelun kuuntelemiseen paremmin. Ylpeä olen kuitenkin siitä, että olen kehittynyt todella paljon kuulemaan asioita myös sanojen takana, pelkkien sanojen lisäksi.

 

Kunnioita

Ilman kunnioitusta, myös kuunteleminen on osittain turhaa. Ellet kunnioita puhujaa, tuskin todella kuunteletkaan. Kunnioituksen puute pohjautuu monesti luottamuspulaan, joka taas monesti korjautuu nimenomaisesti dialogin käymisen kautta. Kunnioituksen on aina oltava myös molemminpuolista. Jos vain sinä kunnioitat ja täten kuuntelet toista osapuolta, muttet koe tulevasti kunnioitetuksi toisesta suunnasta et monesti välttämättä tuo omia ajatuksia esiin rehellisesti, jonka vuoksi dialogi jää vaillinaiseksi.

Tiimissämme kunnioitus on yleisesti kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta pinnan alta haasteita on havaittavissa. Osa tiimistämme eivät kovinkaan mielellään tuo omia näkemyksiään mielestäni tarpeeksi esiin vaan tyytyvät olemaan vain hiljaa. Tämä vie osia dialogistamme, jotka siihen voisivat olla hyvinkin tärkeitä. Tämä voi johtua kunnioituksen tunteen puutteesta, joka on hyvin huolestuttavaa. Lisäksi on aiemmin mainitsemani palautteen vastaanottamisen heikkous. Palautteen antajaa ei välttämättä kunnioiteta tarpeeksi, jotta palaute haluttaisiin todella vastaanottaa.

Asiakasdialogissa kunnioitus tulee omasta mielestäni ansaita omalla käytöksellään. Juuri asiakkaan todellinen kuunteleminen on siihen alkuvaiheessa hyvin tärkeää. Kunnioitus muuttuu luottamukseksi ja luottamus projekteiksi. Projektityöskentelyn hyvällä suorittamisella kasvatat kunnioitusta ja jatkoa voi olla luvassa.

Kunnioituksen puute Tiimiakatemian tasolla näkyy luottamuspulana muihin tiimiyrittäjiin, sekä haluttomuutena jakaa parhaita oppejaan. Luottamuspula on helposti nähtävissä läpinäkyvyyden puutteessa. Parhaita projekti-ideoita ei haluta jakaa talolle, mutta juuri se olisi todella tärkeää projektien potentiaalisen maksimoinnille, sekä talon dialogin kehittämiselle. Viime keväänä tuli tästä erinomainen esimerkki, kun suuri projekti kaatui osittain läpinäkyvyyden puutteen aiheuttamaan piilevään katkeruuteen. Läpinäkyvyys on paras tapa kehittää luottamusta ja koko talo voisi yhdessä seisoa projektitiimien takana ja puhaltaa yhteen hiileen projektien onnistumisen maksimoimiseksi. Haluttomuus jakaa parhaita oppeja näkyy jälleen vahvuuslaskennoissa ja aiheuttaa sitä, että monet projektiryhmät törmäävät täysin samoihin helposti talon dialogin avulla vältettäviin haasteisiin.

Itselläni kunnioituksen kehittäminen olisi isolta osalta juuri läpinäkyvyyden parantamista. En tuo tarpeeksi omia juttujani osaksi dialogiin, mutta pyrin sitäkin kehittämään. Olen keskittynyt liikaa kunnioittamaan muita dialogin osapuolia, mutten välttämättä tarpeeksi omaa osaani osana sitä ja sen todellista kehittämistä.

 

Odota

Odottaminen osana kahta edeltävää on välillä kovin vaikeaa. Iso haaste on juuri ajatusten unohtaminen muita kuunnellessa ja kunnioittaessa. Onneksi on olemassa treenivihko. Odottaen kärsivällisesti kuitenkin mitä useammin huomaa oman ajatuksen esiintulon myös muiden dialogiin osallistuvien suusta.

Tiimissämme kärsivällisyys odottaa omaa vuoroa on jatkuva haaste. Keskustelun kiihtyessä alkaa tapahtua päälle puhumista ja se edesauttaa vielä entisestään lisääntyvää päälle puhumista. Kärsivällisyyden kehittämisen tulisi olla lähes jokaisen meidän tiimimme jäsenen haasteena. Tiimimme dialogissa muutama tiimiläinen, minä mukaan lukien, vie liikaa tilaa, eikä taukoja juuri synny mikä vie tilaa luovuudelta.

Asiakasdialogissa odottaminen voi olla vaikeaa, kun projekteja halutaan tehokkaasti viedä eteenpäin. Kuitenkin varsinkin b2b puolella toisella osapuolella voi olla tarpeen käydä omia palavereja, jotta projektia edes voidaan viedä eteenpäin. Kärsivällisyys asiakkaan suhteen tämän vuoksi voi olla haastavaa, kun haluaisi jo päästä tekemään. Hirveässä kiireessä kuitenkaan harvoin tehdään parhaita projekteja, joten aikaa kannattaa varata reilusti.

Kärsimättömyys näkyy välillä myös Tiimiakatemian toiminnassa. Vahvuuslaskennat ovat monesti turhan pitkäkestoisia, joten kärsivällisyys ja keskittymiskyky ovat koetuksella. Kärsimättömyys voi näkyä puhelimen näpräyksenä esitysten aikana, jolloin kuunteleminen jää vajaaksi. Tämä toki osaltaan voi olla myös esitysten asiapitoisena pitämisellä melko kohtuullisesti korjattavissa.

Itselleni odottaminen varsinkin tiimin kesken dialogissa on haastavaa juuri keskittymishäiriönikin takia. Iso ongelma on myös tyhjän tilan turhan usein itse täyttäminen kokiessa, että itsellä on niin paljon asiaa. Olisi kuitenkin tärkeää tiedostaa, että dialogissa ainut hetki, kun et opi on, kun olet itse äänessä.

 

Puhu suoraan

Suoraan puhuminen on oikeasti vaikeaa. Suoraan puhuessa konfliktit tuodaan esiin ja ollaan myös itse haavoittuvaisimmillaan. Lähes jokainen sanoo pitävänsä suoraan puhumisesta ja harva sanoo, että tykkää kun asioita kierrellään, mutta kuitenkin, kun joku sanoo varsinkin kriittistä palautetta itseäsi koskien se kolahtaa monesti hyvinkin syvään. Tärkeää olisi kuitenkin ymmärtää, että tuolle palautteelle on varmasti perusteet, joissa on valtavan suuri oppimisen potentiaali.

Tiimissämme suoraan puhuminen on todella vaikeaa. Kuten edellisessä kappaleessa mainitsin, meidänkin tiimissämme on valtavasti ihmisiä, jotka sanovat arvostavansa nimenomaan suoraa puhetta, muttei se aina ole niin. Suoran palautteen vastaanotto, kuten aiemmin olenkin jo maininnut, on hyvin vaikeaa monille – ellei kaikille. Myös konfliktien välttely on suuri vaikuttava tekijä tiimimme dynamiikassa, joka on vasta aivan viime aikoina todella tuotu esiin. Pinnan alla on kytenyt jo pitkän aikaa useita konflikteja, jotka on vain lakaistu maton alle pelätessä konfliktin mahdollisia seurauksia. Ilman suoraa puhetta ja konfliktien pöydälle nostamista noista ongelmista ei kuitenkaan voida päästä eteenpäin. Tässä on suuri kehittymishaaste meille.

Asiakasdialogissa suora puhe on myös vaikeaa. Omia virheitä ja osaamattomuutta voi olla vaikeaa myöntää, mutta rehellisyys voisi myös saada aikaan luottamusta ja ymmärrystä. Suora kritiikki asiakasta kohtaan voi myös olla hyvin epäkohteliasta, mutta suoraa puhetta voi ja pitää olla myös kehittävästi.

Suoran puheen suurin ongelma Tiimiakatemian tasolla tulikin jo mainittua aiemmin – läpinäkyvyyden ja luottamuksen puute. Suoraa puhetta lisäämällä voitaisiin ratkaista monia Tiimiakatemian yhteisön ongelmia, kun asiat tuotaisiin esiin sellaisina, kuin ne ovat. Myös suoran rakentavan palautteen valmentajien suuntaan olisi enemmän kuin tarvittavaa Tiimiakatemialla. Aina kaikki tavat toimia eivät enää ole tarvittavalla tasolla ja talon johdon reaktiota voitaisiin tarvita isommissa määrin. Kuitenkin korkeammassa asemassa oleville tahoille suora puhe ei ole helppoa. Tätä voidaan kuitenkin lisätä esimerkiksi anonyymeillä kyselyillä, joita onkin tulossa, muttei se täysin ratkaise ongelmaa, sillä tarvittavaa olisi käydä nimenomaan avointa dialogia kaikkien osapuolien välillä. Iso ongelma tähän on tietysti myös yhdessä vietetyn ajan ja yhteisöllisten tapahtumien puute näin korona-aikana. Kaikki valmentajat eivät myöskään ole tiimiyrittäjille tarvittavan tuttuja, jotta keskustelu olisi helppoa. Oman tutun valmentajan kautta välitettävä palaute, kun kuitenkaan ei aina välity oikealla tavalla perille.

Itse koen suoran puheen olevan itselleni yksi vahvuuksista, mutta kuten aiemmin mainittua – niinhän lähes kaikki. En itsekään välttämättä tarpeeksi nosta kissoja pöydälle. Asemami tiimissämme sekä myös Tiimiakatemialla mahdollistaisi itseltäni enemmän suunnannäyttöä yleisen suoran puheen lisäämiselle, joten minun pitäisi sitä mahdollisesti enemmissä määrin tehdä.

 

Päätelmä

Dialogin neljästä peruspilarista on vaikeaa nostaa yhtäkään erityisesti esiin, sillä ilman yhtä muutkin sakkaavat. Siksi jokaisen yksilön on syytä kehittää taitojaan dialogissa alituisesti. Yksin kukaan tietää niin paljon, kuin kaikki yhdessä – sitä tulee arvostaa.

Dialogi on aina kesken ja kehittyy. Sille pitää antaa myös aikaa. Tiimimme dialogi kehittyy koko ajan ja minun taitoni käydä dialogia siinä sivussa. Asiakasdialogissa kehittyminen taas on urani kannalta ehdottoman tärkeää, sillä kaikki toiminta asiakkaiden kanssa on syytä käydä muodolla tai toisella dialogissa. Se palvelee jokaisen etuja. Omalla suunnannäytöllä voin dialogia kehittää myös koko talossa ja täten kehittää tiimien välistä toimintaa. Dialogin voima on valtava ja sitä pitää muistaa arvostaa.