Viisi toimintahäiriötä tiimissä

Kirjoittaja: Veikka Kurkinen

13 joulukuun, 2020

Lähdeteos:

Lähdeteoksen kirjoittaja:

Teoriapisteet:

Viisi toimintahäiriötä tiimissä on Patrick Lencionin kirja, joka on tuttu varmasti jokaiselle tiimiakatemialaiselle. Itse päätin kirjan lukea tiimioppimista käsittelevää keynote-puheenvuoroa varten, jotta voin paremmin käyttää teoriaa hyödyksi argumenteissa.

Itse ajatus ja perusteoria kirjassa on itselle hyvinkin tuttua. Tiimin rakentaminen ja rakentuminen on ollut hyvinkin iso osa omaa entistä elämää ennen Tiimiakatemiaa, kun toimin urheilun puolella. Aluksi tietysti itse tiimiläisenä, joukkuelaisena ja kapteenina, mutta myöhemmin sitten valmentajana ja joukkueen rakentajana, joten itselle helpointa on kääntää kirja jääkiekoksi, etten jää itse jostain asiasta aivan paitsioon. ( 😀 )

 

Luottamuspula

Luottamus on jokaisen ihmissuhteen perusta. Luottamus on vahvasti sidoksissa myös kunnioitukseen, joka on yksi toimivan dialogin peruspilareista yhdessä suoraan puhumisen kanssa. Ilman luottamusta ei suoraan puhuminen onnistu. Vasta luottamuksen päälle voidaan lähteä rakentamaan toimivaa tiimiä. Tämä pätee myös urheilussa – menestyäksesi sinun täytyy voida luottaa ketju- ja joukkuekavereihisi, sillä yksin et pärjää. Vastuuta täytyy pystyä jakamaan, jotta eteenpäin voidaan päästä.

Luottamuspula on vakava asia ja yllättävän vaikea rakentaa varsinkin isommassa tiimissä. Luottamus rakentuu eri ihmisille eri tavoin. Jotkut luottavat näyttöjen kautta, jotkut luottavat jo lähtökohtaisesti ja joidenkin täytyy ensin päästä pureutumaan toiseen ihmiseen voidakseen luottaa. Luottamus kuitenkin monesti rakentuu yhteisen tekemisen ja yhteisen tavoitteen kautta, joka on suurempi kuin yksikään yksilö.

 

Konfliktien pelko

Luottamuksen rakennuksessa vietetty yhteinen aika aiheuttaa monesti ärsytystä eri ihmisten, toimintatapojen ja persoonallisuuserojen välille, joka aiheuttaa konfliktin mahdollisuuksia. Konflikteja voi olla kuitenkin vaikeaa nostaa esiin, sillä ne voivat huonossa tilanteessa aiheuttaa pahaakin kitkaa ja kahtiajakautumista tiimissä, ellei asioita voida keskustella laadukkaasti.

Konfliktien pelko on isosti tekemisissä luottamuspulan kanssa. Tiimissä, jossa luottamus on kunnossa, voidaan myös luottaa siihen, että myös vastakkaisia näkemyksiä kunnioitetaan ja niistä voidaan hyvässä hengessä keskustella. Konfliktien ei tarvitse kuitenkaan olla hyökkäävää syyttelyä, vaan ne voivat olla haasteista keskustelemista.

Konfliktit ovat joukkueessa monesti hyvinkin tarpeellisia kaikkien sitouttamiseksi. Konfliktien kautta useimmiten myös todelliset ongelmat paljastuvat. Esimerkiksi jos joku joukkueesta ei ole kesän aikana treenannut treeniohjelmien mukaisesti, eikä ole tarvittavassa kunnossa konfliktin nostamisella voi valjeta esimerkiksi elämäntilanteen mukana tuomia haasteita tai mielenterveysongelmia, jotka ovat vaikuttaneet pelaajan toimintaan. Nämä selvittämällä joukkue parantaa entisestään luottamusta toisiinsa ja on valmis tukemaan vaikeassa paikassa olevaa yksilöä selvittämään ongelmat ja jaksamaan eteenpäin. Tällaisessa tiimin merkitys on mittaamatonta. Tällaisen vaikean henkilökohtaisen haasteen esiin tuominen vaatii kuitenkin todella kovaa luottamusta joukkuetta kohtaan.

 

Sitoutumisen puute

Sitoutumisen puute on ongelma, joka ei yleensä säily enää tiimin laadukkaan konfliktien käsittelyn jälkeen. Tässä korostuu juuri tiimin rakentumisen pyramidin rakenne, jossa alemman palikan on oltava kunnossa korjatakseen seuraavan ongelman. Sitoutuminen rakentuu siitä, kun visio ja luottamus on kunnossa ja konfliktit saadaan hyvin käsiteltyä.

Yhteinen tavoite sitouttaa tiimin. Jokin tavoite, jota kohti kaikki on menossa, joka joukkueelle on menestyminen ja mestaruus, sekä seuraavalle tasolle nouseminen. Hyvä tavoite motivoi kaikkia. Silloin, kun tavoite on asetettu oikein ja pohja hyvälle tiimille on kunnossa, tulee sitoutuminen lähes itsestään, eikä sen kanssa tarvitse kovinkaan paljoa painia. Kun jonkun yksilön sitoutuminen alkaa pettää nousee esiin taas konflikti ja sen oikealla käsittelyllä ja tiimin tuella sitoutuminen palautetaan kuntoon.

 

Vastuun välttely

Yhteiseen tavoitteeseen sitoutumisella jokainen haluaa ottaa myös roolia – vastuuta. Jokaisella on oma tonttinsa, joka hoidetaan kuntoon. Jokaisen vastuun kantoon luotetaan ja palataan taas aiempiin osa-alueisiin. Vastuuta ei oteta, ellei olla sitouduttu, ellei konflikteja käsitellä, ellei luottamus ole kunnossa. Vastuuta voidaan ottaa myös alkuvaiheessa tiimin rakentumista ja sitä tuleekin ottaa, mutta jokaisen yksilön tasavertainen vastuunkanto tulee vasta tiimin ollessa pidemmällä.

 

Tulosten huomioimatta jättäminen

Pitkäaikainen työ on raskasta, ellei pienistäkin onnistumisista voida ottaa iloa irti. Mestaruuden esiin työn tekeminen on koko ajan pääasiana, mutta kesken prosessinkin tulee voida nauttia matkalla tulleista positiivisista tuloksista. Pienet ja isot voitot ovat matkalla suureen tavoitteeseen aivan yhtä tärkeitä. Ne kasvattavat motivaatiota ja jaksamista.

Jos tulokset ja prosessi jätetään huomiotta ei edes suuri tavoite jaksa enää kantaa. Tulokset pitää huomioida myös tiimin hengen ja toiminnan kehittymisestä.

 

Tiimi rakentuu pienistä palasista ja jokainen niistä palasista on aivan yhtä tärkeä. Tiimin kanssa on aloitettava rakentamalla toiminnan pohja, jotta voidaan edistyä pidemmälle. Ostan täysin jokaisen näistä palasista, toinen toistaan tärkeämpinä.

Toimivan tiimin rakentaminen on kuitenkin hyvin vaikea prosessi juuri siksi, että jokainen on aivan yhtä tärkeä osa sitä. Siihen tulee olla jokaisella halu. Yhdenkin huono suhtautuminen prosessiin ja yhteiseen toimintaan aiheuttaa paljon ongelmia, mutta toimiva tiimi saa haasteetkin yhdessä selätettyä.

You May Also Like…

Et taida kuunnella

Kuunteleminen on taito, jonka nykyään yhä harvempi taitaa. Vaikka puhe on maailmassa lisääntynyt, kuunteleminen ei...

0 kommenttia

Lähetä kommentti