Design on utelias

Lähdeteos: Design ja johtaminen

Lähdeteoksen kirjoittaja: Hanna Maula ja Jesse Maula

Teoriapisteet: 3

Istuin suorittamassa InnoFlash-opintojakson tehtäviä, kun ensimmäisen kerran tutustuin tarkemmin design-ajatteluun. Design thinking oli kuvattu hyvin suppeasti yhden prosessikaavion ympärille. Ajatus mielenkiintoiseen aiheeseen syventymisestä hukkui muun opiskelukuorman sekaan. Tuolloin käsitin designin lähinnä tuotteiden muotoiluun ja käyttäjäoptimointiin. Design thinking vaikutti opintojaksolla sisältävän samankaltaisia asioita, mutta näin sen kuitenkin kokonaan erillisenä konseptina tuotedesignin rinnalla.

Hanna ja Jesse Maulan kirjoittama Design ja johtaminen -kirja todisti taas kerran sen, ettei hyvää kirjaa voi korvata yksittäisillä luennoilla tai oppimateriaaleilla. Pääsin hyvin nopeasti ajan tasalle siitä, mitä designilla tarkoitetaan. Se on kokonaisvaltainen käsite ratkaisukeskeiselle ja asiakaslähtöiselle tavalle ajatella ja toimia. Sen alle kuuluvat tuotesuunnittelu, palvelumuotoilu, asiakaskokemus, sekä sitä voidaan hyödyntää myös organisaation muutoksessa ja strategiatyössä. Design onkin siitä mielenkiintoinen, että sitä voi soveltaa oikeastaan kaikenlaisissa yhteyksissä. Kaikkeen sitä ei ole välttämättä järkevää yhdistää, mutta oikein käytettynä sillä voidaan tuottaa mielekkyyttä ja luoda kilpailuetua.

Design-ajattelu

Istun viikkopalaverissa ja kuuntelen paikallaan pyörivää keskustelua. Esille on noussut asia, josta on päätetty useita viikkoja aiemmin, mutta kukaan ei taaskaan muista, mikä silloin oli päätöksen lopputulema. Voisin tiuskaista silloisen palaverimuistion laatijalle ja pyytää lisäämään vauhtia. Se ei kuitenkaan tunnu omalta tyyliltäni toimia, vaan alan pohtimaan ratkaisua pois palaverin oravanpyörästä. Kuuntelen näkökulmia tarkasti ja pyrin ymmärtämään niitä, summaan eri intressit yhdeksi kompromissiksi ja ehdotan muille. Olemme kaikki tyytyväisiä ratkaisuun. Pyydän vielä kirjaamaan päätöksen muistioon. Palaverin jälkeen käyn muuttamassa aiemmin luotua muistiopohjaa siten, että esitettävien asioiden alla on täytettävä kohta tehtävälle päätökselle.

Designin perustana ovat empaattinen loppukäyttäjän näkökulma, järjetön innovatiivisuus, sekä järjestelmällinen ketteryys. Puhun usein ratkaisukeskeisestä tai -lähtöisestä ajattelutavasta, joka on sisältänyt tähän asti hyvin samankaltaisia piirteitä kuin design-ajattelu. Nyt sain lisää konkreettisia työkaluja, jotka voin liittää tuon ajattelutavan alle. Viikkopalaveri-esimerkin tavoin design pyrkii ymmärtämään asiakkaan tai käyttäjän oikeaa tarvetta. Asioiden ulkonäön lisäksi toimivuus ja käytettävyys ovat keskeisessä roolissa. Tuote tai käytäntö voi tuntua erittäin hyvältä ratkaisulta itsestä, mutta ensikertaa käyttävä asiakas tai työntekijä voi kokea sen haastavaksi tai hänen tarpeensa voi olla täysin toinen. Tästä syystä designiin hyödynnetään kokeiluja ja tulosten perusteella tuotetta muokataan uudelleen. Esimerkissä hyväksi koettu muistiopohja ei palvellut täysin tarvetta, joten sitä muutettiin ja tarvittaessa muutetaan vielä uudelleen.

Huomaan itsessäni design-ajattelua ja se korostuu erityisesti sovellusprojekteissa. Pyrin niissä miellyttävän ulkoasun lisäksi hyvään käytettävyyteen. Välillä käännän ajatukseni nolla-asentoon, eli pyrin ajattelemaan kuten ensikertaa sovelluksen avaava käyttäjä. Näin luon asiakasymmärrystä ja pystyn tarvittaessa tekemään käyttökokemusta edistäviä muutoksia. Kehitystyössä annan myös hullujen ideoiden tulla vapaasti, sillä ne ovat juuri niitä innovaatioita, joilla voidaan erottautua. Kovatuulisten ideoiden kohdalla iterointi ja jatkuvat kokeilut ovat erityisen tärkeitä, jotta lopputulos on toimiva. Luovuus ei olekaan aina yksittäisiä hehkulampun välähdyksiä pään sisällä tai päällä, vaan useiden monimuotoisten ideoiden avointa ja jatkuvaa kokeilua.

Visuaalisuus ruokkii luovuutta

Design-organisaatio

Nykyisessä nopeasti muuttuvassa maailmassa ketteryys ja uudet innovaatiot tarjoavat tarvittavan kilpailuedun. Mittareita asettamalla ja tulkitsemalla voidaan peilata menneisyyden perusteella lähitulevaisuuteen, mutta innovaatioilla luodaan tulevaisuus. Jotta ei tehtäisi jo valmiiksi kehitettyjä ratkaisuja, design liikkuu abstraktin ja realismin välillä edestakaisin. Rohkealla intuitiolla voidaan rajata parhaat ratkaisut, joita lähdetään kokeilemaan. Tehokkuuden tuo järjestelmälliset prosessimallit, jotka muovataan jokaiselle organisaatiolle sopivaksi. Näin ideoista ja niiden ratkaisuista saadaan valittua parhaat palat, jotka prototypoidaan ja testataan ennen lopullista tuotosta. Prosessimalleja on hyvin erilaisia, koska jokainen organisaatiokin on toisista poikkeava. Tämän vuoksi mallit kannattaa muotoilla juuri oman organisaation käyttäjänäkemystä palvelevaksi.

Maailma on muovautunut teollislähtöisestä kokemuspohjaiseksi ja se korostaa designin hyötyä empaattisen asiakasajattelun avulla. Kokemuskulttuuri näkyy myös organisaation strategiatyössä. Esimerkiksi tarinat keihäänkärkiprojekteista ja yhteisöllisyys osoittavat positiivisia tuloksia yrityskulttuurin ja toimintakyvyn edistämisessä. Uudenlaisia kokemuksia synnytetään innovaatioilla, mutta vaarana on, että tekemisen merkitys unohtuu. Kokeilut ovat juuri tekemisen kautta työkalu, jolla uudet ideat saadaan elämään. Kokeiluvaiheen lisäksi muutkin design-prosessin työkalut on syytä pitää sopivan yksinkertaisina ja helppoina, jotta ne eivät käänny hidasteeksi. Pitkät ohjeistot ja laajat mittaristot vaikeuttavat toimintaa ja silloin luovuus alkaa sakkaamaan.

Strategiapäivillämme saimme luotua uuden suunnan mukaisia toimintamalleja ja asetimme niille mittareita. Seuraavaksi on tarkasteltava mitkä niistä toimii, jos mikään ja tehtävä tarvittaessa muutoksia. Strategia kuolee kulttuurin alle, jos sitä ei ole valmis muuttamaan tarpeen vaatiessa. Toisaalta taas strategia on edellytys kulttuurin muotoutumiselle, sillä toimivat käytännöt muuttavat käyttäytymismalleja ja sitä kautta kulttuuria. Yrityskulttuurin rakentaminen on mielenkiintoinen prosessi, sillä se on hidasta ja kovan työn takana, mutta se on myös kilpailuetu, jota ei voi kopioida samoin kuten vaikka prosessimalleja. Tiimiakatemian suurimmat innovaatiot ovat olleet hetken hengähdystauolla, joten aion tuoda ainakin tiimiimme Vengaan ripauksen design-taitoja. Strategiapäivienkin kokemuksiin pohjaten uudet muutokset lähtevät jatkossa vahvemmin johtoryhmän tukemana. Näin jalkautuminen helpottuu ja tulee varmistettua, että muutos on hyvän asiakaskokemuksen mukainen.

Päätöslauselma ja muistosanat

Designin yhdistäminen strategiseen työhön on erittäin mielenkiintoinen aihe. Hiljaisten signaalien avulla tulevaisuuden innovaatioiden rakentaminen design-prosessilla kuulostaa jo ajatuksena hyvin kilpailukykyiseltä. Kirjassa mainittiin, että itsensäkin voi nähdä design-tuotteena. Tämä oli kiehtova ajatus siitä, että esimerkiksi omaa johtajuutta voi pohtia asiakasnäkökulmasta ja pyyhkäistä omat toimintamallit design-prosessin läpi. Järjestelmällisenä idealistina, eli oletettavasti suomeksi sanottuna, hulluna insinöörinä design näkyy omassa toiminnassani jo ennestään ja varmasti jatkossa vieläkin vahvemmin. Omaan designlähtöisyyteeni on yksi suuresti vaikuttava tekijä ollut uteliaisuus. Kiinnostun ympärillä tapahtuvista uusista asioista ja ihmisten erilaisista käyttäytymismalleista. Kiteytän nykymaailman kilpailuedun yhteen neuvoon: OLE UTELIAS!

You May Also Like…

Alustatalous

Ajattelin kokeilla uutta aluevaltausta ja paneutua alustatalouden maailmaan. Ajat ovat todella muuttuneet ja...

Idiootit…

Mä oon idiootti. Kaikki muutkin on. Miksi luin tämän kirjan? Haluan ymmärtää itseäni edelleen paremmin. Kun ymmärtää...

Johtajuuden ristiriidat

Johtajuus on monimutkainen laji, jossa kaikkia ei koskaan voi miellyttää tasapuolisesti ja pettymyksien kohtaamiseen...

0 kommenttia

Lähetä kommentti