Kirja oli tällä kertaa todella vastenmielinen lukea, etenkin sijoittelu oli epäonnistunut. Pienen johdatuksen jälkeen kirja lähti heti ruotimaan esimerkkejä, jotka oli kirjoitettu eri ihmisten toimesta. En pidä tämmöisestä tavasta tehdä kirjallisuutta mutta mielenkiintoisten ajatusten vuoksi yritin taistella kirjan läpi pienen sivumäärän vuoksi. Sain kuitenkin matkaan muutaman opin, joita avaan hieman enemmän nyt. 

Yrityskuva ja sen johtaminen toimi selkeänä teemana läpi teoksen, nykyaikana tällainen trendi on hyvin vahvasti valloillaan ja jopa johtajuuden koulutusohjelmassa kävimme läpi aihealuetta. Kuten johdannossa mainitsin, että kirja oli aika haasteellinen, löysin kuitenkin joitakin itseäni kiinnostavia painopistealueita. Viestintä ja henkilön käytös tarttuivat parhaiten mukaan aiheista. Yrityskuvan luomisessa käyttäytyminen ja viestinnän määrä sekä laatu nousevat arvoon arvaamattomaan, käytös on eräänlainen oletusarvo mutta mitkä tarinat etenkin nykyaikana nousevat jopa valtamedian uutisointiin asti, huono käytös ja esimiesten huonolle käytökselle silmien ummistaminen.

Minkälaista käytöstä Sawake tarvitsee ja miksi?

Olemme viime syksystä lähtien käyneet keskusteluja aiheesta, miten voimme jättää parhaan mahdollisen perinnön Tiimiakatemialle viimeisen vuoden aikana, tietenkin olemme jo aiemmin jättäneet omalla tavallamme erilaisia ajatuksia ihmisten mieleen. Käytös nousee tässä keskustelussa usein korkealle mutta sitä on hankalampi sanoittaa paperille, yritetään. Hyvät tavat ja ihmisten kanssa vuorovaikuttaminen ovat mielestäni jokaisella hallussa, jokainen toteuttaa myös niitä parhaaksi näkemällään tavalla. On haastavaa ilmoittaa, että Sawakelaisten on pakko osallistua jokaiseen yhteiseen tapahtumaan koska aina tulee esteitä ja siitä huolimatta suurin osa on edustamassa tiimiämme yhteisön keskuudessa. Tämän takia on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota arkeen, ollaan läsnä akatemialla, keskustellaan ihmisten kanssa, kun siihen mahdollisuus avautuu ja tarjotaan apua etenkin nyt kun talossa on noin 50 täysin uutta ihmistä. Yrityskuvaan kuuluu myös liiketoiminnan osuus, joten siellä kontekstissa tarvitsemme motivoituneita, oma-aloitteisia ja myös taitavia tekijöitä. 

Jokaisen osaamisalueet ovat alkaneet kohdata kiinnostuksenkohteiden kanssa, jolloin mahdollistava vaikutus kasvaa, yksilöllinen taitotaso jatkaa kehittymistä ja yhä haastavampien projektien kautta on mahdollista kasvattaa liikevaihtoa jopa lyhyessä ajassa huomattavan paljon. 

Minkälainen viestintä rakentaa uskottavan yrityskuvan Sawakelle?

Ensimmäinen askel on sisäinen viestintä, perusteiden on oltava kunnossa. Verkossa tapahtuvan viestinnän on oltava aktiivista koska se vaatii kaikista pienimmän työn vastata viesteihin ja vaihtaa ajatuksia viestien välityksellä. Kun olemme kokoontuneet yhteen jotain asiaa varten niin silloin aletaan vasta ottamaan mittaa viestintätaidoista. Mielipiteet on tuotava rakentavasti julki ja silloinkin kun niitä ei rakentavasti pysty muotoilemaan, ne on kaivettava esiin jollakin tavalla, jotta asioita ei jää huomaamatta tai hampaankoloon kenellekään. Olemme mielestäni erinomaisella tasolla tällä hetkellä arjen viestinnässä mutta kuitenkin lähes viikoittain jää ainakin itselleni sellainen fiilis, että osallistuiko kaikki keskusteluun vaaditulla tasolla, jotta saatiin muodostettua yhteinen mielipide eikä vain kovaäänisten mielipide. Toisaalta faktat on hyväksyttävä, aina jonkun yksilön sana painaa enemmän kuin toisen mutta juuri tässä asiassa kehitys on huomattavaa, nykyään mielestäni eniten vaikutusvaltaa käyttävät ne ihmiset, jotka tietävät asiasta tai omaavat jonkinlaiset kannukset vaikuttavat, ehkä jopa painostaa asiaa kulkemaan eteenpäin johonkin tiettyyn suuntaan. Viimeisenä osa-alueena on viestiminen ulospäin, miten haluamme, että asiakkaat näkevät meidän toiminnan viestinnän osalta. Mielestäni asiakkaiden viesteihin on vastattava välittömästi tai ainakin pidettävä korkealla prioriteettina. Tavoitteemme on kuitenkin ensisijaisesti toimia ulospäin ja tarttua jokaiseen bisnesmahdollisuuteen, että kerkeämme kaivaa kaikki opit työelämästä. Ehkä asiakkaiden kanssa olisi hyvä käydä läpi aina joku pienimuotoinen ja matalan kynnyksen palautetuokio, koska oppimisen merkitys on kuitenkin tärkeä. Viestinnän kehitys kahden vuoden aikana on ollut ilo huomata.

Ehkä tämän kirjan viimeiseksi viestiksi tai opiksi jää tietopankin kartuttaminen joskus heikommilla opuksilla mutta positiivinen puoli monelle tässä kirjassa olisi varmasti sen käytännönläheiset esimerkit.