Halusin lukea tähän syksyyn vielä jotakin brändäykseen liittyvää, sillä lukusuunnitelmani on pohjautunut paljolti johtamiseen. Brändit kuitenkin kiinnostavat minua ja haluankin oppia myös tästä aiheesta lisää. Pohdin kyseisen kirjan lukemista jo keväällä, mutta päädyinkin toiseen kirjaan, joten nyt oli sopiva aika päästä tämän kirjan ääreen.

Käsitteenä brändi on todella laaja kokonaisuus, mutta kirjassa brändin ydin oli kiteytetty näin: ”Brändi on yhteenlaskettu käsitys kaikista asioista, jotka ihminen on yrityksestä tavalla tai toisella kokenut.” Brändi vaikuttaa tunteisiin ja ostopäätöksiin. Brändi on tapa herättää huomiota, näyttää yrityksen arvoja ja herättää ihmisessä tunteita, jotka saavat ihmisen ostamaan tuotteen tai palvelun. Brändi syntyy asiakkaan mielessä ja kaikkeen ei voi markkinoinnilla vaikuttaa. Jokainen yritys pystyy rakentamaan brändiään tiettyyn suuntaan ja visualisoida, mitä kuluttajat näkevät ja kokevat. Kuitenkin näkemys on suhteellista ja kaikkien omassa päässä synnytettyä.

”Your brand. It’s not what you think it is. It’s what people think”

Brändi saatetaan nähdä välillä vain yrityksen visuaalisena ilmeenä eli logona, väreinä ja markkinointikuvina. Kuitenkin se on todella paljon suurempi kokonaisuus ja suureen osaan vaikuttavana tekijänä on nimenomaan kuluttaja. Jotkut brändit ovat kasvaneet maailmassa aivan järjettömän kokoisiksi ja vakiinnuttaneet asemansa markkinoilla. Esimerkiksi Applelle löytyy oma suuri fanikuntansa, jotka joka lanseeraustilaisuuden jälkeen käyvät ostamassa uuden tuotteen vain brändin ja brändiluotettavuuden takia. Ihmiset haluavat kuulua johonkin suurempaan ja suuret brändit mahdollistavat valtavan yhteisön, joissa kaikki kantavat samaa asiaa ylpeänä. Yhteisöllisyyden tunne brändeissä kulkee vahvasti myös urheiluseurojen mukana. Urheiluseuroilla on omia lauluja ja sloganeita, joita fanit laulavat mukana yhteisönä ja yhdessä peleissä. On hieno asia, että brändi voi olla myös elämäntapa.

Brändin kirkastuksen idea on kehittää brändiä ja edesauttaa yritystä menestymään ja luomaan kilpailukeinoja brändäyksen avulla. Brändikirkastuksen prosessissa on kolme vaihetta:

• Brändin ytimen kiteytys
  • Tarkoitus, visio, missio, strategia, arvot, asiakkaat, kilpailijat, asemointi, lupaus

• Brändin muotoilu
  • Tarina, hissipuhe, ilme ja olemus, asiakaskokemus

• Brändin jalkautus
  • Myynnin työkalut, toimitilat, kohtaamispisteet

Olemme toteuttaneet Vengassa jonkin tasoista brändin kirkastusta. Keväällä perustettuamme osuuskunnan aloimme heti työstämään brändiämme ja saimmekin kasaan ihan hyvän paketin. Nyt kuitenkin syksyllä ihmisten mielipiteet brändistämme ovat olleet eriäviä ja olemmekin muuttaneet monia kohtia kuten missiota, visiota ja strategiaa. Olemme pitäneetkin pari erilaista palaveria, jossa olemme pohtineet brändiämme ja sitä, miten siitä saisi houkuttelevamman ja erottuvamman. Esimerkiksi visio ja missiomme olivat kädenlämpöisiä eivätkä resonoineet oikein ketään enää. Tästä huomaa myös sen, että brändin tulee kehittyä ajan edetessä. On luonnollista, että markkinointiosaamisemme eivät olleet puolen vuoden ammattikorkeakouluopintojen jälkeen niin hyvät, että olisimme saaneet puristettua jotain uskomatonta kasaan.

Brändin rakennus alkaa yrityksen sisältä. Ideaali tilanne olisi se, että yrityksen työntekijät ovat jollain tasolla brändilähettiläitä ja vievät sanomaa eteenpäin ystävilleen. Tämä tilanne on mahdollista kuitenkin vain silloin, kun kaikilla on sama tavoite, he kokevat tekevänsä merkityksellistä työtä, jakavat saman arvopohjan sekä tietävät oman ruutunsa ja yrityksen pääidean. Tällöin sitoutuvuus työyhteisöön on erinomaisella tasolla ja brändilähettilään toiminta tulee kuin itsessään siinä sivulla. Yrityksen brändi ei voi olla merkityksellinen asiakkaalle, jos edes omat työntekijät eivät koe sitä merkityksellisenä.

Kirjasta löytyi tehtäviä jokaisesta osa-alueesta, jotka ovat yhteydessä brändiin ja sen määritettävyyteen. Oli kiva lukea jostakin muusta kuin johtamisesta, mutta koen, että tämä kirja ei ollut paras päätös markkinointikirjallisuutena. Kirjassa oli paljon jo tuttua, vaikka en olekaan niin paljoa markkinointiin satsannut ensimmäisenä vuonna. On kuitenkin kiva huomata, että olen oppinut ekan vuoden aikana paljon myös sellaisista asioista, joita en ole itse henkilökohtaisesti väsännyt. Olen kuitenkin osallistunut ja katsonut osaltaan vierestä, kun Vengan omaa brändiä on synnytetty. Haluankin seuraavassa markkinoinnin kirjassa syventyä johonkin markkinoinnin tiettyyn osa-alueeseen ja saada niitä kuuluisia ahaa-elämyksiä ja vinkkejä, miten pärjätä ja erottautua nykypäivän markkinoilla.