Arvojohtaminen

Arvojohtaminen on syvällinen ja eettinen lähestymistapa liiketoiminnan ja organisaatioiden johtamiseen. Se asettaa etusijalle moraaliset periaatteet ja ydinarvot päätöksenteossa ja toiminnassa. Tämä konsepti korostaa, että menestyksen tavoittelun lisäksi yritysten on otettava vastuu laajemmasta yhteiskunnallisesta ja eettisestä vaikutuksestaan.

Kun luin tätä kirjaa, tajusin, että sen keskeiset osatekijät liittyvät organisaation arvopohjaan, johtamiseen, päätöksentekoon ja vastuullisuuteen. Organisaation on oltava tietoinen omista ydinarvoistaan ja eettisistä periaatteistaan, ja sen johtajien on oltava esimerkillisiä näiden periaatteiden toteuttamisessa.

Arvojohtaminen pyrkii pitkän aikavälin menestykseen ja edistää rehellisyyttä sekä avoimuutta organisaation toiminnassa. Se vaatii jatkuvaa pohdintaa ja toimintaa.

Ihmiskäsitys vaikuttaa johtamiseen

Ihmiskäsitys on syvällinen ja olennainen tekijä johtamisessa. Se heijastaa sitä, miten johtajat näkevät ja suhtautuvat organisaation jäseniin. Positiivinen ihmiskäsitys korostaa arvostusta ja kunnioitusta jokaista yksilöä kohtaan, ja se ohjaa johtajia tukemaan työntekijöiden motivaatiota ja sitoutumista. Tällaiset johtajat pyrkivät luomaan avoimen ja kannustavan ilmapiirin, jossa konflikteja hallitaan rakentavasti.

Johtajien ihmiskäsitys vaikuttaa suoraan heidän johtamistyyliinsä ja organisaation kulttuuriin. Positiivisen ihmiskäsityksen omaavat johtajat suosivat osallistavaa ja valmentavaa johtamistapaa, mikä voi edistää työntekijöiden itsensä johtamista ja kehittymistä. Tämä luo perustan avoimelle viestinnälle ja yhteistyölle organisaatiossa.

Olen itse ymmärtänyt sekä huomannut Heigassa, että johtajien ihmiskäsitys vaikuttaa merkittävästi organisaation ilmapiiriin, työntekijöiden tyytyväisyyteen ja suorituskykyyn. Positiivinen ihmiskäsitys voi auttaa Heigaa saavuttamaan menestystä pitkällä aikavälillä luomalla terveen ja motivoituneen työvoiman. Tämä korostaa ihmiskäsityksen merkitystä johtamiskoulutuksessa ja organisaatioiden kulttuurin kehittämisessä. Koen myös, että meidän tämänhetkinen johtoryhmämme on tässä aihealueella todella vahvoilla, mikä näkyy myös meidän tiimimme tekemisessä sekä ilmapiirissä.

Arvojohtamismalli Heigalle

Taso 4: Arvovalinnat
Ihanteet	Normit	Uskomukset	Haasteet
Eettiset periaatteet ja moraalinen koodi	Säädetyt ja kulttuuriin sisältyvät normit	Sidosryhmien tärkeinä pitämät uskomukset	Organisaation mission ja vision toteuttamiseen liittyvät arvot
Taso 3: Arvojen jalkauttamisdesign
Mitä se on?	Credo	Jalkautuksen design	Esimerkkillinen esimiestoiminta
Arvojen sisällön määrittäminen	Arvojen kiteyttäminen organisaation uskomuksiksi	Keskitetyt päätökset arvojen viemiseksi käytäntöön	Arvojen merkityksellisyyden viestiminen
Taso 2: Arvojen normitus
Ymmärryksen rakentaminen	Sitoutuminen normeihin	Mittaamisen toteutus	Seuranta ja seuraukset
Arvojen vuorovaikutteinen viestintä ja tulkitseminen oman roolin kannalta	Vuorovaikutteinen normitus	Arvomittareiden rakentaminen	Mittaustulosten kytkeminen seurauksiin
Taso 1: Arvojohtamisen käytäntö
Arvojohtamisen osaaminen	Arvojohtamisen käytännöt	Arvojohtamispalaute	Arvojohtamisen takaisinkytkennät
Millaisia uusia taitoja arvojohtamisessa tarvitaan?	Millaisia askeleita johtamisprosessiin on lisättävä	Miten mitattua palautetta kannattaa käsitellä?	Miten arvojohtaminen kytketään kokonaisuuteen?

Käydään jokainen kohta lyhyesti läpi lähtien tasolta neljä.

Arvovalinnat

Päätöksiä, jotka liittyvät arvovalintoihin, eivät synny tyhjiössä eivätkä ne synny yksinkertaisesti johdon mielipiteiden perusteella. Sen sijaan arvovalintojen taustalla tulisi olla huolellinen analyysi neljästä eri lähteestä, mikä muodostaa välttämättömän lähtökohdan arvojen määrittämiselle. Kun jokainen näistä arvonlähteistä tarkastellaan erikseen ja huolella, se mahdollistaa arvojen määrittäjien oman tietoisuuden kasvamisen ja syventymisen arvojen taustalla olevien perusteiden ymmärtämisessä.

Kun tätä prosessia toteutetaan vuorovaikutteisesti ja avoimesti, se synnyttää arvokeskustelun, joka edistää myös osallistujien sitoutumista myöhemmässä vaiheessa arvojen käytännön toteuttamiseen. Tämä sitoutuminen voi vahvistaa organisaation kykyä elää arvojensa mukaisesti ja integroida ne osaksi päivittäistä toimintaa.

Arvojen jalkauttaminen

• Mitä se on?

Johdon tulisi määrittää, mitä arvolla tarkoitetaan. Kun arvot kuvaavat olemassa olevia tärkeitä asioita, niiden selitys saa sisältönsä visiosta, strategiasta ja tavoitteista. Menneisyys heijastaa merkityksellisiä tekijöitä, ihanteita ja uskomuksia, jotka ilmenevät arvovalinnoissamme. Se antaa meille ymmärryksen siitä, mitä pidämme tärkeänä ja mihin olemme aiemmin sitoutuneet. Toisaalta tulevaisuus avaa näkymän siihen, mitä arvot merkitsevät meille nykyhetkessä. Se kuvastaa niitä toimintatapoja ja kulttuuria, jotka auttavat meitä menestymään tulevissa haasteissamme. Tulevaisuus näyttää meille, miten voimme soveltaa arvojamme käytännössä ja miten ne ohjaavat päivittäistä toimintaamme.

• Credon luominen

Kun arvot on valittu ja määritetty, johto voi vahventaa valintojaan muokkaamalla niistä kiteytyksen, jota kutsutaan ”credoksi”. Credo on yhteenveto organisaation keskeisistä uskomuksista, jotka ovat yhteisöä koossa pitävä voima.

• Jalkauttamisen design

Jalkauttamisen design viittaa prosessiin, jossa suunnitellaan ja valmistellaan uusien käytäntöjen tai strategioiden käytännön toteutus organisaatiossa. Se sisältää muun muassa tavoitteiden asettamisen, resurssien arvioinnin, aikataulutuksen, viestinnän, koulutuksen ja tuen tarjoamisen sekä seurannan ja arvioinnin. Tavoitteena on varmistaa sujuva ja tehokas käyttöönotto sekä mahdollinen kulttuurin muutos, jos tarpeen. Jalkauttamisen design on keskeinen osa muutosjohtamista ja auttaa varmistamaan uusien ideoiden tai päätösten onnistuneen toteutuksen.

• Esimerkillinen esimiestoiminta

Johtoryhmän kannattaa tehdä itselleen selväksi, mitä arvojohtaminen tarkoittaa toimintana ja käyttäytymisenä. Se saattaa merkitä myös käytännön osaamisen kehittämistä.

Arvojen normitus

Useat organisaatiot ovat tunnistaneet hyödyn siitä, kun arvot muutetaan normeiksi, mikä antaa arvoille konkreettisen ja mitattavan ulottuvuuden. Normittaminen on olennainen osa prosessia, jossa organisaation jäsenet sisäistävät yhteiset arvot ja muuttavat ne omiksi työyhteisön normeiksi keskustelun ja reflektion kautta. Esimerkiksi asiakaskeskeisyys muuttuu myyntitiimissä normiksi; Tarjouspyyntöihin vastaan 48 tunnin kuluessa.

Arvojohtamisen käytäntö

Arvojohtamisen käytäntö edellyttää esimiehiltä erityistä osaamista, ja monet heistä joutuvat hankkimaan uusia taitoja tässä yhteydessä. Tavallisesti toimiva esimies tarvitsee arvojohtamisen toteuttamiseen lisäksi herkkyyttä, taktista älykkyyttä ja monipuolisia viestintätaitoja. Arvojohtamisen voidaan nähdä myös olevan sosiaalinen vaatimus, joka kannustaa esimiehiä kehittämään henkilökohtaisia johtamistaitojaan uudelle tasolle. Joitakin keskeisiä taitoja, jotka ovat tarpeen arvojohtamisessa, ovat:

• Kyky hallita erilaisia persoonallisuuksia ryhmäprosesseissa.
• Taito innostaa tiimiä kohtaamaan ja käsittelemään vaikeita tilanteita.
• Kyky käyttää positiivista jämäkkyyttä lisätäkseen ryhmän itseluottamusta.

Näiden taitojen kehittäminen auttaa esimiehiä menestymään arvojohtamisen tehtävässä, joka korostaa inhimillisiä vuorovaikutuksia ja ryhmän yhteistyötä organisaatiossa.

Arvojohtajuus vaatii johtajalta uudenlaista lähestymistapaa ja johtamiskäytäntöjen muokkaamista. Toisin kuin perinteisessä hierarkkisessa organisaatiossa, arvojohtaja keskittyy merkittävästi johtamistoimiinsa ryhmätilanteissa. Perinteinen johtaja hoitaa tärkeät tehtävät, kuten tavoiteasetannan, palautteen antamisen, suoritusmittaukset ja kehityssuunnitelmat suoraan alaisilleen kasvokkain. Sen sijaan arvojohtaja suorittaa suuren osan näistä tehtävistä keskustelemalla ryhmän jäsenten kanssa monikeskeisessä ympäristössä. Uskon kun näitä kohtia käytäisiin syvällisesti Heigan tai työpaikan sisällä se tehostaisi ryhmän tai tiimin työskentelyä todella paljon. Arvot pitäisi näkyä jokaisen tekemisessä päivittäin, mutta monesti ne unohdetaan. Arvojohtaminen oli minulle täysin uusi käsite ja uskon tämän asian sisäistämisestä olevan minulle johtajana paljon hyötyä, koska kuinka monesti olemme puhuneet arvojohtamisesta? En itse ole koskaan kuullutkaan asiasta. Nyt kun perehdyin asiaan, niin koen tämän olevan todella tärkeä johtajille, millä saadaan tiimiä motivoitua töihinsä.