Jakamistalous/yhteisötalous ihan uuteen nousuun myös Suomenmaassa 

Olen tullut seuraaviin aatteisiin pähkäillessäni alustatalouden koukeroita. Jakamistaloudesta pitää tehdä isommin normi liiketoimintamallien kirjossa ja se pitää saada paljon suuremmin osaksi kulutuskäyttäytymistä. Edellä mainittu kuulostaa ehkä kommunismilta, mutta sitä se ei toivottavasti ole. Ilkkakin (Halava) sanoi, että tulevaisuus on jo olemassa olevien asioiden käyttökapasiteetin maksimoimisessa ja hukkaresurssien hyötykäytössä.  

Jaaritteluvaroitus. Nyt tulee tarina, jolla on jotain tekemistä alustatalouden kanssa.  

Ensalkuun oli aika hankala saada tarttumapintaa tähän välillä korkealentoiseen alustatalouden jaloon aiheeseen. Onneksi kuolatessani Kameraliikkeen sivuilla uutta kuvauskalustoa, päähän iski idea aiheesta kuin salama keväisen kirkkaalta taivaalta. Pähkäilin siinä, että kuinka monta kuukautta pitää syödä pelkkää nistipataa, unohtaa kaljanjuonti ja kaikki muukin kiva, että tämän persaukisen media-alan ammattilaisen on varaa siirtyä nykyaikaan. Totesinpa vaan, että kova on hinta tällä vaihdannaiskustannuksella. 

Jotta ymmärtää tämän ahdingon, jota alan tässä avaamaan, niin pitää tietää pari juttua. Media-alalla on tyypillistä, että ainakin yksityiset elinkeinonharjoittajat, kuten minäkin, omistavat omat vehkeensä ja niitä pitää tasaiseen tahtiin päivittää ja kaikkea uutta rompetta pitää hankkia projektikohtaisesti. Tekniikka kun laukkaa eteenpäin sitä mukaan, kun sisältöjen kuluttaminen muuttaa muotoaan. Nykyaikaiset vehkeet puolestaan tehostavat tekemistä eli paremmat katteet. Erityisen hauskaa tästä tekee se, että kaikki tämän alan ammattilaisen laitteet ovat samassa hintaluokassa kuin ihan semi hyvät käytetyt autot. Voi varmaan arvata, että niitä vempeleitä ei tee mieli ihan koko ajan ostaa omaksi. Varsinkin jos puhutaan tavarasta, joka ei edes tule päivittäiseen tehokäyttöön.  

Siitä huolimatta olisi kiva, jos pystyisi vaikka vuokraamalla täyttämään ne puutteet, joita omasta kalustosta löytyy. Vuokraaminen sattuu olemaan hieman kukkarolle ystävällisempi ratkaisu. Silloin ei välttämättä pitäisi tehdä niin suuria kompromisseja luovan toteutuksen suhteen, saatikka säätää ja pähkäillä kiertoteitä niiden puutoksien kohdille.  

Olenkin monta kertaa lähtenyt seikkailemaan internetin sokkeloisille poluille ja tutkaillut mitä mahdollisuuksia kuvauskaluston vuokraamiseen on tarjolla. Pettymysten tie. Voin sanoa, että aika heikosti on. Kaikki firmat, jotka mitään kuvauskalustoa vuokraavat eivät toimi lähelläkään Jyväskylää ja ainoa tapa saada laite käyttöön on käydä hakemassa se henkilökohtaisesti liikkeestä. Kaiken lisäksi laitevalikoima on surullisen suppea.  

Valonpilkahduksen tähän ahdinkoon tuo yritys nimeltä Obiska.fi, joka luonnehtii itseään Suomen ensimmäiseksi valokuvauslaitteiden vuokraamiseen erikoistuneeksi nettivuokraamoksi. Kilpailijoihinsa verrattuna Obiska.fi POSTITTAA objektiivit asiakkaan ilmoittamaan osoitteeseen. Vuokran jälkeen lasi laitetaan takaisin pakettiin ja posti kiikuttaa sen takaisin yritykselle. Minusta on käsittämätöntä, ettei edelleenkään armon vuonna 2023 ole enempää yrityksiä tarjoamassa vuokrausmahdollisuutta kuvauskalustolle yhtä kivuttomasti.  

Mitä tekemistä tällä sivun mittaisella alustuksella sitten on alusta- ja jakamistalouden kanssa?  

Tässä maassa on minusta paikka uudelle jakamistalouden alustalle, joka helpottaa nimenomaan kuvauskaluston vuokraamista. On olemassa sovelluksia kuten Lainappi ja Hygglo, jotka mahdollistavat yksityishenkilöiden keskinäisen tavaroiden vuokraamisen ja voihan niistäkin tietysti yrittää tarvitsemaansa haarukoida. Kuvaamisen ympärille erikoistunut jakamistalouden alustalle olisi siitä huolimatta paikkansa. Ainakin siitä voisi olla varma, että kuvauskamaa on oikeasti saatavilla ja luultavasti riittävän laadukastakin. Lisäksi toiselta ammattilaiselta tavaran vuokraaminen tuntuisi myös vähän luotettavammalta. Mukaan tähän leikkiin lisäisin ehdottomasti kaikki kynnelle kykenevät kuvauskamaa myyvät yritykset ja studiot. Siellähän sitä rompetta on, mitä varmasti joutaisi vuokrallekin. 

Ydinarkkitehtuuri kohtaamispaikalle: Ketkä, miten ja millä ehdoin

En takuulla ole ainoa alan ammattilainen, jonka koti muistuttaa nurkiltaan enemmän varastoa kuin asumusta ja läheskään kaikki kalustosta ei ole päivittäisessä käytössä. Toisin sanoen tällä alustalla kohtaisivat kuvauskaman vuokraajat ja tavaran vuokralle antajat. Itse lähtisin viemään tätä enemmän siihen suuntaan, että vuokraaminen tapahtuisi pääosin alan ammattilaisten välillä. Ainakin palvelua markkinoidessa. Kaipa sitä tavaraa voivat muutkin vuokrata.  

Vuokraamisen kanssa kaikki varmaan tapahtuisi aika lailla suoraan apinoimalla vastaavilta olemassa olevilta alustoilta. Eniten kiinnostaa ajatus siitä, mukana olisi mahdollisimman monta alan yritystä. Tällaisesta alustasta olisi hyötyä tuotantoyhtiöistä valokuvausstudioihin. Eli käytännössä tässäkin esimerkissä arvoyksiköksi määräytyy varmaan tavaran kuvaus alustalla, jonka perusteella oikea vempele lävähtää sitä etsivälle silmien eteen. Se mitä alustan toimintaehtoihin tulee, niin tässäkin on aika hyvä soveltamisen paikka.  

Synergiaedut ja ulkoisvaikutukset 

Miten rakennetaan alusta niin, että sen ulkoisvaikutukset ovat pääosin muillekin palvelun tai tuotteen ostajalle positiivisia? Ensimmäinen positiivinen asiahan on tietenkin se, että persaukisten ei tarvitse omistaa kaikkia mahdollisia lajiin kuuluvia vehkeitä. Eihän sitä tarvitse edes olla persaukinen, että tällainen palvelu kiinnostaa. Tähän voi tietenkin liittää myös minimalistisen ajattelutavan, eli omistaa vain välttämättömän. Kulutustottumuksia on ekologisuuden kannalta muutenkin hyvä ohjata vuokrauksen suuntaan. Hyötyjä kyllä on. 

Vääristääkö tämä kilpailua perinteisten vuokrauspalveluiden kanssa? En toisaalta tiedä miksi perinteiset vuokrausfirmat eivät voisi olla pelissä mukana. Eikö olisi kaikkien kannalta parempi, että koko maan tarjonta on koottuna yhteen paikkaan, vaikka hinta olisikin sellaisella yrityksellä ehkä korkeampi? Vuokrausfirmat luultavasti vetävät puoleensa enemmän HC-ammattilaisia, joilla on hyvin tarkat sen suhteen mitä ovat hakemassa. Näin ollen väittäisin, että palvelussa olisi paikka myös yrityksille. En tosin tiedä onko tässä jostain lain sanelemaa estettä, mikä pitää vuokrafirmat etäällä kuluttajasta. 

Mitä useampi käyttäjä, sitä enemmän arvoa.  

Tässäkin kuvauskalusto esimerkissä pätee sama juttu. Mitä useampi kuvaaja tai kuvausalan yritys palveluun liittyy, sitä enemmän palvelua käyttäville on tarjolla vaihtoehtoja. Hyvällä valikoimalla saa vielä houkuteltua lisää asiakkaita palvelun pariin. Uskottavuus paranee kummasti, kun palvelulla on paljon käyttäjiä. Vieläpä asian ympärille vihkiytyneitä käyttäjiä, joiden avulla alustalla voi jakaa tietoa eli pääsee vuorovaikuttamaan. Vielä jos tähän saisi liitettyä kuljetuspalvelun kyytiin, joka kiikuttaa tavaran puolestasi seuraavalle vuokraajalle. Kyllä muuten kelpais. 

Kiinnostavaa alustataloudessa on ylipäätään se, että se tähtää tuottamaan arvoa. Ja se ei edes aina ole rahassa mitattavissa. Yrityksen ansaintamallikin muuttuu vaikutusmalliksi, jossa valuttaa on rahan lisäksi yleisön huomio, kerätty data ja kaikki käyttäjät. Koska alusta on kohtaamispaikka, kaikki pyörii käyttäjän ympärillä. Käyttäjiä on tavalla tai toisella saatava sankoin joukoin tai alusta ei ole kannattava. Ehkä tuossa edellä mainitussa kuvauskalusto esimerkissä päätee vähän sama laulu kuin E-baylla aikoinaan eli ajatus nojata jo asiaan vihkiytyneisiin ostajiin. Todellisuudesta eli toteutuisiko E-bayn kaltainen kannattavuuden ihme jäisikin sitten vaan nähtäväksi.  

Liiketoimintajärjestelmän muuttaminen on hankalaa. Se ehkä selittää tuossa alussa pitämäni palopuheen kohdan, jossa ihmettelen, miksi on niin hankalaa vuokrata ja toimittaa kuvauskamaa ympäri suomea. Se ei vaan kaiketi kuulu juuri minkään tämän maan yrityksen liiketoimintaan pääpanoisena hommana. Kirjan mukaan on helpompaa luoda alusta täysin tyhjästä ja ottaa käsikynkkään olemassa olevia yrityksiä ja tuoda niiden avulla alustaan arvoa. Joko asiakastiedoilla tai vastaavilla avuilla. Tässä tapauksessa ei siis ole tarkoitus omistaa kaikkia kuvauskamaa myyviä yrityksiä vaan luoda sisämarkkina niin, että tavara liikkuu mahdollisimman kivuttomasti tavaran vuokraajalta ostajalle. Mietityttää kyllä onko tässä vaara lokeroitua liikaa ydinosaamisajattelun ympärille ja jäisikö koko homma alustalle liian pieneksi.